Yhdysvallat http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134523/all Mon, 15 Jul 2019 14:47:18 +0300 fi USA maailman sotaisin valtio - Jos on Hesariin uskominen. http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278384-usa-maailman-sotaisin-valtio <p>Tämän päivän Helsingin Sanomien verkkoversiossa on mielenkiintoinen väiittämä. En puutu väittämän todenperäisyyteen, koska en historiotsija enkä sotahistorioitsija. Jätän pohdinnan täällä niin usein esiintyville tietäjille.</p> <p><strong>&quot;YHDYSVALLOILLA</strong>&nbsp;on todella pitkä sotahistoria. Maa on ollut sodassa 224 vuotena, mikä on paljon, kun ottaa huomioon, että se itsenäistyi 243 vuotta sitten.&quot; (HS)</p> <p>Liekö totta vai tarua? Tehän sen tiedätte. Mutta jos väiitämä on totta niin Yhdysvaltain historiaan mahtuu vain 19 sellaista vuotta jolloin se ei ole ollut sodassa.</p> <p>Onko maailmassa muita yhtä sotaisia maita?</p> <p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006173809.html" title="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006173809.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006173809.html</a></p> <p>Ovatko punikit kaapanneet Hesarin?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämän päivän Helsingin Sanomien verkkoversiossa on mielenkiintoinen väiittämä. En puutu väittämän todenperäisyyteen, koska en historiotsija enkä sotahistorioitsija. Jätän pohdinnan täällä niin usein esiintyville tietäjille.

"YHDYSVALLOILLA on todella pitkä sotahistoria. Maa on ollut sodassa 224 vuotena, mikä on paljon, kun ottaa huomioon, että se itsenäistyi 243 vuotta sitten." (HS)

Liekö totta vai tarua? Tehän sen tiedätte. Mutta jos väiitämä on totta niin Yhdysvaltain historiaan mahtuu vain 19 sellaista vuotta jolloin se ei ole ollut sodassa.

Onko maailmassa muita yhtä sotaisia maita?

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006173809.html

Ovatko punikit kaapanneet Hesarin?

]]>
64 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278384-usa-maailman-sotaisin-valtio#comments Hyökkäys Imperialismi Itsenäisyys Sodat Yhdysvallat Mon, 15 Jul 2019 11:47:18 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278384-usa-maailman-sotaisin-valtio
Yhdysvaltain rahapula http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278313-yhdysvaltain-rahapula <p>Leppoisan kesänvieton lomaan silmiin osui uutinen siitä, kuinka Yhdysvaltain hallinnon käteisvarat alkavat olla loppu. Presidentti Donald Trump taitaa pyörittää melkoista hulttiohallintoa, kun ei pysty pitämään taloutta kunnossa. Velkakatto&nbsp; estää hillittömän velkaantumisen, mutta samalla se pakottaa Trumpin hallinnon rukoilemaan kongressilta velkakaton korottamista.</p><p>Toteutetut veronkevennykset ja satsaukset asevoimiin nähdään pääasiallisina syinä alijäämäiseen talouskehitykseen. Trump ei olisi Trump, jollei hän keksisi tavallisuudesta poikkeavia keinoja talouden parantamiseen. Kauppasodan virittely uusilla tulleilla joka parantaisi amerikkalaistuotteiden asemaa markkinoilla ja hankaloittaisi muiden maiden talouksia on tullut mukaan kuvioihin.</p><p>&quot;Maan verovuosi alkaa lokakuusta. Kuluvan verovuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana alijäämä oli 747 miljardia dollaria, kun se vuotta aiemmin oli 607 miljardia. Alijäämä on kasvanut siis 23,1 prosenttia.&quot;</p><p>Peräkylän poika periferiasta kyllä ihmettelee, että eikö siellä &quot;trumppilassa&quot; osata säästää, vaikka nyt asetuotannosta tai muurien rakentelusta. Vaalitaistelussa luvatut veronkevennykset oli tietysti poliittisista imagosyistä &quot;pakko&quot; toteuttaa, vaikka talous niistä kärsiikin. Euroopasta tuttu talousmalli velkaantumisineen sopii amerikkalaisillekin, joskin siellä saadaan aina draama aikaiseksi sillä että kongressilta joudutaan välillä rukoilemaan velkakaton nostoa.</p><p>Milloin Suomi aloittaa kehitysavun antamisen USA:lle?</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10876531">https://yle.fi/uutiset/3-10876531</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Leppoisan kesänvieton lomaan silmiin osui uutinen siitä, kuinka Yhdysvaltain hallinnon käteisvarat alkavat olla loppu. Presidentti Donald Trump taitaa pyörittää melkoista hulttiohallintoa, kun ei pysty pitämään taloutta kunnossa. Velkakatto  estää hillittömän velkaantumisen, mutta samalla se pakottaa Trumpin hallinnon rukoilemaan kongressilta velkakaton korottamista.

Toteutetut veronkevennykset ja satsaukset asevoimiin nähdään pääasiallisina syinä alijäämäiseen talouskehitykseen. Trump ei olisi Trump, jollei hän keksisi tavallisuudesta poikkeavia keinoja talouden parantamiseen. Kauppasodan virittely uusilla tulleilla joka parantaisi amerikkalaistuotteiden asemaa markkinoilla ja hankaloittaisi muiden maiden talouksia on tullut mukaan kuvioihin.

"Maan verovuosi alkaa lokakuusta. Kuluvan verovuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana alijäämä oli 747 miljardia dollaria, kun se vuotta aiemmin oli 607 miljardia. Alijäämä on kasvanut siis 23,1 prosenttia."

Peräkylän poika periferiasta kyllä ihmettelee, että eikö siellä "trumppilassa" osata säästää, vaikka nyt asetuotannosta tai muurien rakentelusta. Vaalitaistelussa luvatut veronkevennykset oli tietysti poliittisista imagosyistä "pakko" toteuttaa, vaikka talous niistä kärsiikin. Euroopasta tuttu talousmalli velkaantumisineen sopii amerikkalaisillekin, joskin siellä saadaan aina draama aikaiseksi sillä että kongressilta joudutaan välillä rukoilemaan velkakaton nostoa.

Milloin Suomi aloittaa kehitysavun antamisen USA:lle?

https://yle.fi/uutiset/3-10876531

]]>
7 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278313-yhdysvaltain-rahapula#comments Donald Trump Talous Yhdysvallat Sat, 13 Jul 2019 07:10:03 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278313-yhdysvaltain-rahapula
Demokraattien presidenttikilpa: Elizabeth Warrenin profiili http://kaakkuriniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277914-demokraattien-presidenttikilpa-elizabeth-warrenin-profiili <p>Laitoin aiemmin facebookiin esittelyn USA:n demokraattipuolueen presidenttiehdokkuudesta kilpailevista kärkiehdokkaista, Joe Bidenista ja Bernie Sandersista. Nyt tein esittelyn Elizabeth Warrenista, ja koska se on vähän ylipitkä, laitan sen tänne Uuteen Suomeen. Tämä perustuu paljolti ehdokkaan kotisivujen sisältöön, mutta on siinä vähän kommenttejakin mukana. Myöhemmin siirrän ne kaksi muutakin esittelyä tänne.</p><p><strong>Elizabeth Warren </strong>nousee mielipidekyselyissä ja ohittaa kilpailijansa politiikallaan, joka mm. kehottaa pyyhkimään pois opintolainat kymmeniltä miljoonilta amerikkalaisilta. Tämä Massachusettsin senaattori kohdistaa sanansa demokraatteihin, jotka etsivät &rdquo;edistyksellistä puhtautta vuoden 2020 ehdokkaaksi valitulta&rdquo;.</p><p>Mutta toisin kuin demokraattinen sosialisti Bernie Sanders, 70-vuotias Warren on kapitalisti sydämessään, kun hän on tehnyt uransa yrittäen saada järjestelmän toimimaan työtätekevän kansan hyväksi. Ennen kuin Warrenista tuli senaattori, hän käynnisti Kuluttajien rahoitussuojelutoimiston.</p><p>Ja ennen sitä oikeustieteen professorina hän kiisteli silloisen senaattorin Joe Bidenin kanssa vuoden 2005 konkurssilakiesityksestä, jonka Warren väitti suosivan erityisetuja.</p><p>&quot;Aikana, jolloin tämän maan suurimmat rahoituslaitokset yrittivät saada kiipeliin miljoonia ahkeria perheitä&quot;.</p><p>&quot;Joe Biden oli luottokorttiyhtiöiden puolella.&quot; (Näin sanoi siis Warren.)</p><p><strong>Politiikan kärkiasiat:</strong> Warren haluaa käsitellä amerikkalaista eriarvoisuutta varallisuusverolla, jolla &quot;ultra-miljonäärit&quot; laitetaan maksamaan sellaisista eduista kuin yleiset ilmaiset tai edulliset lastenhoitopalvelut &quot;purjehdusveneettömille amerikkalaisille&quot;. Yli 50 miljoonan dollarin omaisuuksia verotetaan kaksi prosenttia. Miljardöörit maksavat 3 prosenttia. Esityksellä on yli 60 prosentin tuki, ja se tuottaisi 2,75 miljardia dollaria (2.750.000.000 $) kymmenen vuoden aikana.</p><p><strong>Poliittinen</strong><strong> anteeksipyyntö:</strong> Warren on pyytänyt anteeksi yhteenvetäviä &quot;perhekertomuksia&quot; Cherokee-perinnöstä hänen alkuperäisenä identiteettinään. &quot;Olen pahoillani siitä,&quot; Warren <a href="https://www.washingtonpost.com/amphtml/politics/elizabeth-warren-apologizes-for-calling-herself-native-american/2019/02/05/1627df76-2962-11e9-984d-9b8fba003e81_story.html?__twitter_impression=true" target="_blank">sa</a><a href="https://www.washingtonpost.com/amphtml/politics/elizabeth-warren-apologizes-for-calling-herself-native-american/2019/02/05/1627df76-2962-11e9-984d-9b8fba003e81_story.html?__twitter_impression=true" target="_blank">noi,</a> että &quot;olen edistänyt sekaannusta heimojen suvereniteetista ja heimojen kansalaisuudesta ja siitä aiheutuneesta vahingosta.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>* * * * *</p><p><strong>KUKA?</strong></p><p><strong>Elizabeth Ann Warren</strong> on yhdysvaltalainen demokraattisen puolueen poliitikko ja juristi. Hänet valittiin Yhdysvaltain senaattiin Massachusettsin osavaltiosta vuoden 2012 vaaleissa ensimmäisenä naisena.</p><p>Demokraattien ehdokkaiden kärkikolmikossa oleva juristi Elizabeth Ann Warren, juristi ja Massachusettsin senaattori vuodesta 2012, täytti reilu viikko sitten 70 vuotta. Mitä meidän mediamme kirjoitti tai sanoi siitä? Ei mitään. Nytpäs tiedät, jos luet tämän.</p><p>&nbsp;</p><p>* * * * *</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://ElizabethWarren.com"><strong>Mitä Elizabeth Warren tekee?</strong></a></p><p>&nbsp;</p><p>Katsotaanpa hänen kotisivuaan:</p><p>Tämä on taistelua elämästämme. Taistelu, joka rakentaa sellaisen Amerikan, joka toimii jokaista varten eikä pelkästään varakkaita ja ja sellaisia varten, joilla on hyvät suhteet. Se ei tule olemaan helppoa. Mutta arvojemme yhdistämänä voimme tehdä ison rakennemuutoksen. Voimme kohottaa yhdessä äänemme, kunnes tämä taistelu on voitettu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>1/6 Lopetetaan Washingtonin korruptoituneisuus</strong></p><p>Washington toimii paljolti eliitin hyväksi, muttei kenenkään muun. Yritykset ja varakkaat yksityishenkilöt käyttävät vuosittain miljardeja vaikuttaakseen kongressiin ja liittovaltion virastoihin niin, että ne panisivat heidän etunsa julkisen edun edelle. Tämä on tarkoituksellista, ja meidän täytyy sanoa mitä tämä on: korruptio, tavallista ja yksinkertaista. Siksi Elizabeth on ehdottanut joukon kunnianhimoisimpia korruption vastaisia uudistuksia sen jälkeen kun Watergate muutti perusteellisesti Washingtonin liiketoiminnan tapaa.</p><p>Aloitamme tämän pistämällä stopin lobbaukselle, niin kuin me sen tiedämme, sulkemalla porsaanreikiä niin että kaikkien lobbaajien on rekisteröidyttävä, annettava auringonvalon paistaa toimintaansa, kieltämällä se että ulkomaiden hallitukset palkkaavat Washingtonin lobbaajia, ja lopettamalla lobbbareiden mahdollisuus siirtyä vapaasti hallituksen työpaikkoihin ja niistä pois.</p><p>Suljemme myös Wall Streetin ja Washingtonin välisen pyöröoven ja kiellämme pysyvästi senaattorit ja kongressimiehet tekemällä osakekauppaa virassaan ja rupeamista lobbareiksi, kun he jäävät eläkkeelle &ndash; ei yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi vaan elinajakseen. Laitamme korkeimman oikeuden tuomarit noudattamaan eettisiä sääntöjä ja vahvistamaan kaikkien tuomareiden toimintasääntöjä, jotta voidaan varmistaa, että kaikki saavat oikeudenmukaisen kohtelun tuomioistuimissamme. Ja pakotamme jokaisen ehdokkaan liittovaltion virkaan laittamaan veroilmoituksensa verkkoon.</p><p>Yhdessä nämä laajat rakennemuutokset lopettavat rahavallan Washingtonissa ottamalla vallan pois rikkailta ja voimakkailta ja panemalla sen takaisin sinne minne se kuuluukin &ndash; itsellensä Yhdysvaltojen kansalle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>2/6 Rakennetaan keskiluokka uudelleen</strong></p><p>Vuosikymmeniä jatkuneen pitkälti samalla tasolla pysyneiden palkkojen ja räjähtävien kotitalouskustannusten ajan jälkeen miljoonat perheet voivat hädin tuskin hengittää. Vuosikymmenien ajan värillisiltä ihmisiltä on suljettu mahdollisuus rakentaa varallisuutta. On aika tehdä suuria rakennemuutoksia, jotta talousvalta saataisiin takaisin amerikkalaisten käsiin.</p><p>Tämä tarkoittaa, että valta palautetaan työntekijöiden ja ammattiliittojen käsissä. Se merkitsee myös suurten amerikkalaisten yhtiöiden muuttamista antamalla työntekijöilleen valita vähintään 40 prosenttia yhtiön hallituksen jäsenistä antamaan heille voimakkaan äänen palkkoja ja ulkoistamista koskevissa päätöksissä. Ja se merkitsee uutta voimakkaan kilpailuoikeuden täytäntöönpanon aikakautta, joten jättiläiset yritykset eivät voi tukahduttaa kilpailua, alentaa palkkoja ja kasvattaa kaiken kustannuksia naudanlihasta internetiin.</p><p>Maailmanhistorian rikkaimpana kansakuntana voimme tehdä investointeja, jotka luovat taloudellisia mahdollisuuksia, puuttuvat maaseudun laiminlyömiseen ja rotuun perustuvan syrjinnän painolastia &ndash; jos lopetamme jättimäisten verohelpotuksien jakamisen rikkaille ihmisille ja jättiläisyrityksille ja alamme pyytää, että ihmiset, jotka ovat eniten hyötyneet maastamme, alkaisivat maksaa reilun osuutensa.</p><p>Tähän kuuluu ultrarikkaiden miljonäärien vero, joka kohdistuu 75.000:een rikkaimpaan perheeseen ja joka tuottaisi biljoonia (Am. <em>trillions</em>), joita voidaan käyttää, kun rakennamme jokaisen hyväksi toimivaa taloutta, mukaanluettuna yleinen lastenhoito, opintolainojen velkahelpotus ja vihreän uusjaon (Green New Deal) sekä Medicare for All -ohjelman maksut. Ja voimme tehdä historiallisen investoinnin asuntoihin, mikä alentaisi vuokria 10% koko liittovaltiossa ja loisi 1&frac12; miljoonaa uutta työpaikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>3/6 Vahvistetaan demokratiaamme</strong></p><p>Demokratiaamme kohdistuu vakavia uhkia kotimaassa ja ulkomailla. Sen vahvistaminen vaatii dramaattisia muutoksia. Se alkaa perustuslain muutoksella, jolla suojellaan jokaisen Yhdysvaltain kansalaisen äänioikeutta ja oikeutta olla varma, että tuo ääni lasketaan. Mutta se on vasta alkua.</p><p>Poliitikkojen pitäisi kilpailla siitä, kuinka monta äänestäjää he voivat taivutella puolelleen, eikä siitä, kuinka monta äänestäjää he voivat hylätä tai demoralisoida. Meidän on poistettava tarpeettomat ja epäoikeutetut säännöt, jotka tekevät äänestämisestä vaikeampaa, ja kumottava jokainen yksittäisen äänestäjän tukahduttamissääntö, jota rasistiset poliitikot käyttävät varastaakseen ääniä värillisiltä ihmisiltä. Meidän on kiellettävä demokraateilta ja republikaaneilta vaalipiirien aluejako puolueen eduksi.</p><p>Demokratiaamme ei ole myytävänä, ja meidän on lopetettava suuren rahan vaikutus vaaleihimme. Tämä tarkoittaa Citizens Unitedin -järjestön lakkauttamista. [Se on v. 1988 perustettu &rdquo;voittoa tavoittelematon&rdquo; järjestö, jonka tarkoitus on palauttaa Yhdysvaltojen hallinto &quot;kansalaisten valvontaan yhdistämällä koulutusta, edunvalvontaa ja ruohonjuuritason organisaatioita&quot;, ja pyrkiä &quot;vahvistamaan perinteiset amerikkalaiset arvot, joita ovat suppea hallitusvalta, yrittämisen vapaus, vahvat perheet ja kansallinen itsemääräämisoikeus ja kansallinen turvallisuus&rdquo;. TK]</p><p>Se tarkoittaa myös sellaisten kirjoittamattomien sääntöjen lopettamista, jotka vaativat, että jokaisen, joka pyrkii luottamustehtävään, on aloitettava imemällä rikkaita luovuttajia ja Washingtonin sisäpiiriläisiä. Ei enää lahjoituksia liittovaltion lobbareilta. Ei enää lahjoituksia poliittisilta toimintakomiteoilta [=PAC, joka tarkoittaa organisaatioita, jotka keräävät rahaa yksityisesti vaikuttaakseen vaaleihin tai lainsäädännön, erityisesti liittovaltion tasolla]. Eikä enää miljardöörien Super-PACeja.</p><p>Kun ulkomaiden hallitukset kylvävät kahtiajakoa, hyökkäävät demokratiamme kimppuun ja puuttuvat vaaleihimme, meidän on taisteltava vastaan ja pidettävä heidät vastuullisina. Ja tulevien hyökkäysten estämiseksi meidän on torjuttava niiden, joilla on valtaa, yritykset aseistaa vihaa ja kiihkoilua voidakseen jakaa meidät. Olimmepa mustia, valkoisia tai ruskeita, me kaikki haluamme demokratian, jossa jokainen yhdysvaltalainen voi osallistua, ja me kaikki olemme taistelemassa rakentaaksemme Amerikan, joka toimii jokaisen eduksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>4/6 Yhtäläinen oikeudenmukaisuus lain turvaamana</strong></p><p>Korkeimman oikeuden yläpuolelle on kaiverrettu neljä sanaa: Equal Justice Under Law, tasapuolinen oikeu(denmukaisuu)s lain mukaisesti. Tämän pitäisi olla oikeusjärjestelmämme lupaus. Mutta tänään Yhdysvalloissa on yksi oikeusjärjestelmä rikkaille ja voimakkaille ja toinen kaikille muille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>5/6 Ulkopolitiikka kaikkia varten</strong></p><p>Loputtomista sodista, jotka rasittavat sotilaallisia perheitä kauppapolitiikkaan, joka murskata keskiluokkaamme, Washingtonin ulkopolitiikka palvelee nykyään varakkaita ja hyvät yhteydet kaikkien muiden kustannuksella.</p><p>Talouspolitiittiset ohjelmamme ovat jo liian kauan jättäneet työntekijöille lyhyen tikun. Meidän on vahvistettava työnormeja &ndash; ja sitten taisteltava niiden täytäntöönpanemiseksi. Siksi Elizabeth vastustaa Trumpin uutta NAFTA 2.0:aa, ellei hän tuota parempaa sopimusta työtätekeville amerikkalaisperheille. On aika lopettaa yritysten voittojen priorisointi amerikkalaisten tilipussin kustannuksella.</p><p>Vahvojen sotavoimien pitäisi toimia pelotteena, niin että meidän ei enimmäkseen tarvitse käyttää niitä. Meidän on jatkossakin oltava valppaita terrorismin uhan kanssa, mutta on aika tuoda sotajoukkomme kotiin &ndash; ja varmistaa, että he saavat sen tuen ja ne edut, jotka he ovat ansainneet.</p><p>Meidän pitäisi myös hyödyntää kaikkia kansallisen voimamme välineitä, ei pelkästään sotavoimiamme. Tämä tarkoittaa, että meidän on leikattava paisunut puolustusbudjettimme ja lopetettava puolustusalan urakoitsijoiden sotkeminen sotilaalliseen politiikkaamme. Se tarkoittaa, että investoimme uudelleen diplomatiaan ja pysymiseen liittolaistemme kanssa yhteisten etujen edistämiseksi. Se tarkoittaa uusia ratkaisuja uusiin globaaleihin haasteisiin, kyberturvallisuudesta ilmastonmuutoksen aiheuttamaan eksistentiaaliseen uhkaan.</p><p>Vahvuutemme ulkomailla syntyy täällä kotona. Politiikat, jotka heikentävät tässä maassa työskenteleviä perheitä, myös heikentävät voimaamme maailmassa. On aika ulkopolitiikalle, joka toimii kaikkien amerikkalaisten, ei vain varakkaiden eliittien hyväksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>6/6 Viimeisimmät ilmoitukset</strong></p><p>● Annetaan uutta eloa diplomatialle: 2000-luvun ulkomaanpalvelu</p><p>● Demokratiamme vahvistaminen</p><p>● Lakkautetaan yksityisvankilat ja hyväksikäyttö liikevoiton varjolla</p><p>● Tasoitetaan yrittäjien toimintakenttä</p><p>● Uusi amerikkalainen talouspatriotismi</p><p>● Elizabethin vihreä teollisuussuunnitelma</p><p>● Elizabethin suunnitelma sen varmistamiseksi, ettei kukaan presidentti ole lain yläpupolella</p><p>● Kongressin aloite valinnan suojelemiseksi: Demokratiaamme ei tulisi pitää oikeistolaisten tuomioistuinten panttivankina</p><p>● On aika pienentää suuryhtiöiden vaikutusvaltaa Pentagonissa</p><p>● Kansallinen turvallisuus &amp; ilmastonmuutos</p><p>● Opioidikriisin torjunta pää edellä</p><p>● Elizabethin suunnitelma velkahelpotuksista Puerto Ricolle</p><p>● Äitiyskuolleisuusepidemian pysäyttäminen</p><p>● Elizabethin suunnitelma sotilaiden asumisen parantamiseksi</p><p>● Opintolainavelkojen peruminen ja yleinen vapaa julkinen korkeakoulutus</p><p>● Elizabethin suunnitelma julkisen vallan maille</p><p>● Yritysten verotus todellisten voittojen mukaan</p><p>● Yritysjohdon vastuulaki: oikeusjärjestelmämme pitäisi taata, että jos joku huijaa työtätekeviä yhdysvaltalaisia, hän joutuu vankilaan.</p><p>● Pelikentän tasoittaminen Yhdysvaltojen perheviljelijöille</p><p>● On aika päästä eroon vaalikollegiosta: Presidenttiehdokkaiden pitäisi kysyä jokaiselta yhdysvaltalaiselta maan kaikista osissa, ketä he äänestävät.</p><p>● Elizabethin asuntosuunnitelma Yhdysvalloille</p><p>● Näin voimme rikkoa välimme ison tekniikan yhtiöiden kanssa</p><p>● Elizabethin suunnitelma yleiseksi lastenhoidoksi</p><p>● Ultramiljardöörien verotus</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laitoin aiemmin facebookiin esittelyn USA:n demokraattipuolueen presidenttiehdokkuudesta kilpailevista kärkiehdokkaista, Joe Bidenista ja Bernie Sandersista. Nyt tein esittelyn Elizabeth Warrenista, ja koska se on vähän ylipitkä, laitan sen tänne Uuteen Suomeen. Tämä perustuu paljolti ehdokkaan kotisivujen sisältöön, mutta on siinä vähän kommenttejakin mukana. Myöhemmin siirrän ne kaksi muutakin esittelyä tänne.

Elizabeth Warren nousee mielipidekyselyissä ja ohittaa kilpailijansa politiikallaan, joka mm. kehottaa pyyhkimään pois opintolainat kymmeniltä miljoonilta amerikkalaisilta. Tämä Massachusettsin senaattori kohdistaa sanansa demokraatteihin, jotka etsivät ”edistyksellistä puhtautta vuoden 2020 ehdokkaaksi valitulta”.

Mutta toisin kuin demokraattinen sosialisti Bernie Sanders, 70-vuotias Warren on kapitalisti sydämessään, kun hän on tehnyt uransa yrittäen saada järjestelmän toimimaan työtätekevän kansan hyväksi. Ennen kuin Warrenista tuli senaattori, hän käynnisti Kuluttajien rahoitussuojelutoimiston.

Ja ennen sitä oikeustieteen professorina hän kiisteli silloisen senaattorin Joe Bidenin kanssa vuoden 2005 konkurssilakiesityksestä, jonka Warren väitti suosivan erityisetuja.

"Aikana, jolloin tämän maan suurimmat rahoituslaitokset yrittivät saada kiipeliin miljoonia ahkeria perheitä".

"Joe Biden oli luottokorttiyhtiöiden puolella." (Näin sanoi siis Warren.)

Politiikan kärkiasiat: Warren haluaa käsitellä amerikkalaista eriarvoisuutta varallisuusverolla, jolla "ultra-miljonäärit" laitetaan maksamaan sellaisista eduista kuin yleiset ilmaiset tai edulliset lastenhoitopalvelut "purjehdusveneettömille amerikkalaisille". Yli 50 miljoonan dollarin omaisuuksia verotetaan kaksi prosenttia. Miljardöörit maksavat 3 prosenttia. Esityksellä on yli 60 prosentin tuki, ja se tuottaisi 2,75 miljardia dollaria (2.750.000.000 $) kymmenen vuoden aikana.

Poliittinen anteeksipyyntö: Warren on pyytänyt anteeksi yhteenvetäviä "perhekertomuksia" Cherokee-perinnöstä hänen alkuperäisenä identiteettinään. "Olen pahoillani siitä," Warren sanoi, että "olen edistänyt sekaannusta heimojen suvereniteetista ja heimojen kansalaisuudesta ja siitä aiheutuneesta vahingosta."

 

* * * * *

KUKA?

Elizabeth Ann Warren on yhdysvaltalainen demokraattisen puolueen poliitikko ja juristi. Hänet valittiin Yhdysvaltain senaattiin Massachusettsin osavaltiosta vuoden 2012 vaaleissa ensimmäisenä naisena.

Demokraattien ehdokkaiden kärkikolmikossa oleva juristi Elizabeth Ann Warren, juristi ja Massachusettsin senaattori vuodesta 2012, täytti reilu viikko sitten 70 vuotta. Mitä meidän mediamme kirjoitti tai sanoi siitä? Ei mitään. Nytpäs tiedät, jos luet tämän.

 

* * * * *

 

Mitä Elizabeth Warren tekee?

 

Katsotaanpa hänen kotisivuaan:

Tämä on taistelua elämästämme. Taistelu, joka rakentaa sellaisen Amerikan, joka toimii jokaista varten eikä pelkästään varakkaita ja ja sellaisia varten, joilla on hyvät suhteet. Se ei tule olemaan helppoa. Mutta arvojemme yhdistämänä voimme tehdä ison rakennemuutoksen. Voimme kohottaa yhdessä äänemme, kunnes tämä taistelu on voitettu.

 

1/6 Lopetetaan Washingtonin korruptoituneisuus

Washington toimii paljolti eliitin hyväksi, muttei kenenkään muun. Yritykset ja varakkaat yksityishenkilöt käyttävät vuosittain miljardeja vaikuttaakseen kongressiin ja liittovaltion virastoihin niin, että ne panisivat heidän etunsa julkisen edun edelle. Tämä on tarkoituksellista, ja meidän täytyy sanoa mitä tämä on: korruptio, tavallista ja yksinkertaista. Siksi Elizabeth on ehdottanut joukon kunnianhimoisimpia korruption vastaisia uudistuksia sen jälkeen kun Watergate muutti perusteellisesti Washingtonin liiketoiminnan tapaa.

Aloitamme tämän pistämällä stopin lobbaukselle, niin kuin me sen tiedämme, sulkemalla porsaanreikiä niin että kaikkien lobbaajien on rekisteröidyttävä, annettava auringonvalon paistaa toimintaansa, kieltämällä se että ulkomaiden hallitukset palkkaavat Washingtonin lobbaajia, ja lopettamalla lobbbareiden mahdollisuus siirtyä vapaasti hallituksen työpaikkoihin ja niistä pois.

Suljemme myös Wall Streetin ja Washingtonin välisen pyöröoven ja kiellämme pysyvästi senaattorit ja kongressimiehet tekemällä osakekauppaa virassaan ja rupeamista lobbareiksi, kun he jäävät eläkkeelle – ei yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi vaan elinajakseen. Laitamme korkeimman oikeuden tuomarit noudattamaan eettisiä sääntöjä ja vahvistamaan kaikkien tuomareiden toimintasääntöjä, jotta voidaan varmistaa, että kaikki saavat oikeudenmukaisen kohtelun tuomioistuimissamme. Ja pakotamme jokaisen ehdokkaan liittovaltion virkaan laittamaan veroilmoituksensa verkkoon.

Yhdessä nämä laajat rakennemuutokset lopettavat rahavallan Washingtonissa ottamalla vallan pois rikkailta ja voimakkailta ja panemalla sen takaisin sinne minne se kuuluukin – itsellensä Yhdysvaltojen kansalle.

 

2/6 Rakennetaan keskiluokka uudelleen

Vuosikymmeniä jatkuneen pitkälti samalla tasolla pysyneiden palkkojen ja räjähtävien kotitalouskustannusten ajan jälkeen miljoonat perheet voivat hädin tuskin hengittää. Vuosikymmenien ajan värillisiltä ihmisiltä on suljettu mahdollisuus rakentaa varallisuutta. On aika tehdä suuria rakennemuutoksia, jotta talousvalta saataisiin takaisin amerikkalaisten käsiin.

Tämä tarkoittaa, että valta palautetaan työntekijöiden ja ammattiliittojen käsissä. Se merkitsee myös suurten amerikkalaisten yhtiöiden muuttamista antamalla työntekijöilleen valita vähintään 40 prosenttia yhtiön hallituksen jäsenistä antamaan heille voimakkaan äänen palkkoja ja ulkoistamista koskevissa päätöksissä. Ja se merkitsee uutta voimakkaan kilpailuoikeuden täytäntöönpanon aikakautta, joten jättiläiset yritykset eivät voi tukahduttaa kilpailua, alentaa palkkoja ja kasvattaa kaiken kustannuksia naudanlihasta internetiin.

Maailmanhistorian rikkaimpana kansakuntana voimme tehdä investointeja, jotka luovat taloudellisia mahdollisuuksia, puuttuvat maaseudun laiminlyömiseen ja rotuun perustuvan syrjinnän painolastia – jos lopetamme jättimäisten verohelpotuksien jakamisen rikkaille ihmisille ja jättiläisyrityksille ja alamme pyytää, että ihmiset, jotka ovat eniten hyötyneet maastamme, alkaisivat maksaa reilun osuutensa.

Tähän kuuluu ultrarikkaiden miljonäärien vero, joka kohdistuu 75.000:een rikkaimpaan perheeseen ja joka tuottaisi biljoonia (Am. trillions), joita voidaan käyttää, kun rakennamme jokaisen hyväksi toimivaa taloutta, mukaanluettuna yleinen lastenhoito, opintolainojen velkahelpotus ja vihreän uusjaon (Green New Deal) sekä Medicare for All -ohjelman maksut. Ja voimme tehdä historiallisen investoinnin asuntoihin, mikä alentaisi vuokria 10% koko liittovaltiossa ja loisi 1½ miljoonaa uutta työpaikkaa.

 

3/6 Vahvistetaan demokratiaamme

Demokratiaamme kohdistuu vakavia uhkia kotimaassa ja ulkomailla. Sen vahvistaminen vaatii dramaattisia muutoksia. Se alkaa perustuslain muutoksella, jolla suojellaan jokaisen Yhdysvaltain kansalaisen äänioikeutta ja oikeutta olla varma, että tuo ääni lasketaan. Mutta se on vasta alkua.

Poliitikkojen pitäisi kilpailla siitä, kuinka monta äänestäjää he voivat taivutella puolelleen, eikä siitä, kuinka monta äänestäjää he voivat hylätä tai demoralisoida. Meidän on poistettava tarpeettomat ja epäoikeutetut säännöt, jotka tekevät äänestämisestä vaikeampaa, ja kumottava jokainen yksittäisen äänestäjän tukahduttamissääntö, jota rasistiset poliitikot käyttävät varastaakseen ääniä värillisiltä ihmisiltä. Meidän on kiellettävä demokraateilta ja republikaaneilta vaalipiirien aluejako puolueen eduksi.

Demokratiaamme ei ole myytävänä, ja meidän on lopetettava suuren rahan vaikutus vaaleihimme. Tämä tarkoittaa Citizens Unitedin -järjestön lakkauttamista. [Se on v. 1988 perustettu ”voittoa tavoittelematon” järjestö, jonka tarkoitus on palauttaa Yhdysvaltojen hallinto "kansalaisten valvontaan yhdistämällä koulutusta, edunvalvontaa ja ruohonjuuritason organisaatioita", ja pyrkiä "vahvistamaan perinteiset amerikkalaiset arvot, joita ovat suppea hallitusvalta, yrittämisen vapaus, vahvat perheet ja kansallinen itsemääräämisoikeus ja kansallinen turvallisuus”. TK]

Se tarkoittaa myös sellaisten kirjoittamattomien sääntöjen lopettamista, jotka vaativat, että jokaisen, joka pyrkii luottamustehtävään, on aloitettava imemällä rikkaita luovuttajia ja Washingtonin sisäpiiriläisiä. Ei enää lahjoituksia liittovaltion lobbareilta. Ei enää lahjoituksia poliittisilta toimintakomiteoilta [=PAC, joka tarkoittaa organisaatioita, jotka keräävät rahaa yksityisesti vaikuttaakseen vaaleihin tai lainsäädännön, erityisesti liittovaltion tasolla]. Eikä enää miljardöörien Super-PACeja.

Kun ulkomaiden hallitukset kylvävät kahtiajakoa, hyökkäävät demokratiamme kimppuun ja puuttuvat vaaleihimme, meidän on taisteltava vastaan ja pidettävä heidät vastuullisina. Ja tulevien hyökkäysten estämiseksi meidän on torjuttava niiden, joilla on valtaa, yritykset aseistaa vihaa ja kiihkoilua voidakseen jakaa meidät. Olimmepa mustia, valkoisia tai ruskeita, me kaikki haluamme demokratian, jossa jokainen yhdysvaltalainen voi osallistua, ja me kaikki olemme taistelemassa rakentaaksemme Amerikan, joka toimii jokaisen eduksi.

 

4/6 Yhtäläinen oikeudenmukaisuus lain turvaamana

Korkeimman oikeuden yläpuolelle on kaiverrettu neljä sanaa: Equal Justice Under Law, tasapuolinen oikeu(denmukaisuu)s lain mukaisesti. Tämän pitäisi olla oikeusjärjestelmämme lupaus. Mutta tänään Yhdysvalloissa on yksi oikeusjärjestelmä rikkaille ja voimakkaille ja toinen kaikille muille.

 

5/6 Ulkopolitiikka kaikkia varten

Loputtomista sodista, jotka rasittavat sotilaallisia perheitä kauppapolitiikkaan, joka murskata keskiluokkaamme, Washingtonin ulkopolitiikka palvelee nykyään varakkaita ja hyvät yhteydet kaikkien muiden kustannuksella.

Talouspolitiittiset ohjelmamme ovat jo liian kauan jättäneet työntekijöille lyhyen tikun. Meidän on vahvistettava työnormeja – ja sitten taisteltava niiden täytäntöönpanemiseksi. Siksi Elizabeth vastustaa Trumpin uutta NAFTA 2.0:aa, ellei hän tuota parempaa sopimusta työtätekeville amerikkalaisperheille. On aika lopettaa yritysten voittojen priorisointi amerikkalaisten tilipussin kustannuksella.

Vahvojen sotavoimien pitäisi toimia pelotteena, niin että meidän ei enimmäkseen tarvitse käyttää niitä. Meidän on jatkossakin oltava valppaita terrorismin uhan kanssa, mutta on aika tuoda sotajoukkomme kotiin – ja varmistaa, että he saavat sen tuen ja ne edut, jotka he ovat ansainneet.

Meidän pitäisi myös hyödyntää kaikkia kansallisen voimamme välineitä, ei pelkästään sotavoimiamme. Tämä tarkoittaa, että meidän on leikattava paisunut puolustusbudjettimme ja lopetettava puolustusalan urakoitsijoiden sotkeminen sotilaalliseen politiikkaamme. Se tarkoittaa, että investoimme uudelleen diplomatiaan ja pysymiseen liittolaistemme kanssa yhteisten etujen edistämiseksi. Se tarkoittaa uusia ratkaisuja uusiin globaaleihin haasteisiin, kyberturvallisuudesta ilmastonmuutoksen aiheuttamaan eksistentiaaliseen uhkaan.

Vahvuutemme ulkomailla syntyy täällä kotona. Politiikat, jotka heikentävät tässä maassa työskenteleviä perheitä, myös heikentävät voimaamme maailmassa. On aika ulkopolitiikalle, joka toimii kaikkien amerikkalaisten, ei vain varakkaiden eliittien hyväksi.

 

6/6 Viimeisimmät ilmoitukset

● Annetaan uutta eloa diplomatialle: 2000-luvun ulkomaanpalvelu

● Demokratiamme vahvistaminen

● Lakkautetaan yksityisvankilat ja hyväksikäyttö liikevoiton varjolla

● Tasoitetaan yrittäjien toimintakenttä

● Uusi amerikkalainen talouspatriotismi

● Elizabethin vihreä teollisuussuunnitelma

● Elizabethin suunnitelma sen varmistamiseksi, ettei kukaan presidentti ole lain yläpupolella

● Kongressin aloite valinnan suojelemiseksi: Demokratiaamme ei tulisi pitää oikeistolaisten tuomioistuinten panttivankina

● On aika pienentää suuryhtiöiden vaikutusvaltaa Pentagonissa

● Kansallinen turvallisuus & ilmastonmuutos

● Opioidikriisin torjunta pää edellä

● Elizabethin suunnitelma velkahelpotuksista Puerto Ricolle

● Äitiyskuolleisuusepidemian pysäyttäminen

● Elizabethin suunnitelma sotilaiden asumisen parantamiseksi

● Opintolainavelkojen peruminen ja yleinen vapaa julkinen korkeakoulutus

● Elizabethin suunnitelma julkisen vallan maille

● Yritysten verotus todellisten voittojen mukaan

● Yritysjohdon vastuulaki: oikeusjärjestelmämme pitäisi taata, että jos joku huijaa työtätekeviä yhdysvaltalaisia, hän joutuu vankilaan.

● Pelikentän tasoittaminen Yhdysvaltojen perheviljelijöille

● On aika päästä eroon vaalikollegiosta: Presidenttiehdokkaiden pitäisi kysyä jokaiselta yhdysvaltalaiselta maan kaikista osissa, ketä he äänestävät.

● Elizabethin asuntosuunnitelma Yhdysvalloille

● Näin voimme rikkoa välimme ison tekniikan yhtiöiden kanssa

● Elizabethin suunnitelma yleiseksi lastenhoidoksi

● Ultramiljardöörien verotus

]]>
0 http://kaakkuriniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277914-demokraattien-presidenttikilpa-elizabeth-warrenin-profiili#comments Demokraatit Esivaalit Warren Yhdysvallat Mon, 01 Jul 2019 17:16:51 +0000 Tapani Kaakkuriniemi http://kaakkuriniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277914-demokraattien-presidenttikilpa-elizabeth-warrenin-profiili
"Kuolema Amerikalle, kuolkaamme Khamenein puolesta” http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277698-kuolema-amerikalle-kuolkaamme-khamenein-puolesta <p>Iranin ja Yhdysvaltojen välit ovat kiristyneet pisteeseen, jossa seuraava virheliike voi johtaa aseelliseen konfliktiin. Yhdysvaltojen sotajohdon äkkiarvaamattomuus koettiin jo perutun aseiskun osalta. Toisaalta vastapuolella on Yhdysvaltavastaisessa propagandassa kyllästetty Iranin kansa, joka seisoo tukevasti uskonnollisen johtajansa Ajatollah Khamenein takana. Jos sota syttyy, vuosien USA-vihamielisen aivopesuprosessin läpikäyneet iranilaiset ovat valmiita taistelemaan uskonnon ja isänmaan puolesta.&nbsp;</p> <p>Iranilaisiin on iskostettu suoranaista amerikkavihaa vallankumouksesta asti lähes 40 vuotta. Iranissa kasvaneena olen ollut myös itse tällaisen propagandan kohteena. Koulun aamupiirissä olen itsekin julistanut &ldquo;kuolema Amerikalle&rdquo;, &ldquo;Amerikka - suuri saatana&rdquo; sekä &rdquo;kuolkaamme Khamenein puolesta&rdquo;. Teheranin kaduille, bulevardeille, kauppakeskuksiin ja ympäri kaupunkia oli aseteltu kylttejä ja tienvarsibanderolleja, joissa Yhdysvaltoja ja muuta läntistä maailmaa demonisoitiin. Mediassa Yhdysvaltoja ja koko länttä kutsuttiin saastuttajiksi, jotka haluavat tuhota viattomia ihmisiä. Merkki- ja pyhäpäivinä järjestettiin massiivisia mielenilmauksia, joissa huudettiin Yhdysvaltoja solvaavia iskulauseita. Television välityksellä katsoin, kuinka iranilaiset polttavat Yhdysvaltojen lippuja toimittajien ylistäessä heidän rohkeuttaan. Siten minullekin muodostui mielikuva lännen fanaatisista ja sadistisista johtajista, jotka haluavat tuhota ympäristön, jossa minä ja perheeni elimme. Yhdysvaltoja inhosin tietysti eniten, koska se oli paholaisista suurin ja jo alakouluikäisenä toivoin, että jokainen amerikkalainen ja länsimaalainen kuolisi silmittömään väkivaltaan.</p> <p>Iranilaismedian äärimmäisestä puolueellisuudesta huolimatta seuraan Suomesta käsin yhä edelleen tiiviisti maan lehdistöä sekä farsinkielistä sosiaalista mediaa. Iranissa on ollut pitkään kurja tilanne ja sosiaalinen eriarvoisuus on valtava - rikkaat rikastuvat satumaisesti ja köyhät köyhistyävät äärirajoille. Yhteiskunnassa vallitseva työttömyys, nälänhätä, levottomuus ja huono turvallisuustilanne ovat osaltaan kasvattaneet kansan tyytymättömyyttä maan hallintoa kohtaan. Iranille asetetut taloudelliset pakotteet ovat merkittävästi kurjistaneet maan tilannetta. Valitettavasti pakotteet eivät kuitenkaan ole toimineet toivotulla tavalla, jossa kansa kääntyisi yhä vahvemmin Iranin papistohallintoa vastaan. Sen sijaan iranilaiset ovat tehneet pakotteita asettaneesta Yhdysvalloista syyllisen heidän kärsimykselleen ja hallinnon asema on päinvastoin vahvistunut eikä kansainväliseen yhteistyöhön uskota enää ollenkaan. Yhdysvaltavastaisuus onkin ollut jälleen kasvutrendissä farsinkielisessä sosiaalisessa mediassa ja ihmiset julistavat kouluni aamupiiristä tuttuja &rdquo;kuolema Amerikalle&rdquo;, &rdquo;olemme valmiit sotaan&rdquo; ja &rdquo;suuri saatana alas&rdquo;.</p> <p>Iranilaiset ovat uskonnollinen ja nationalistinen kansa ja läpi islamistisen hallinnon historian papisto on taitavasti käyttänyt tätä hyväkseen levittääkseen propagandansa sekä esimerkiksi värvätäkseen nuoria omiin geopoliittisien intressien mukaisiin taisteluihin. Iranissa on monta sukupolvea, jotka ovat kasvaneet uskontomyötäisen ja Yhdysvaltavastaisen propagandan kanssa. Ja kun valheita kuulee tarpeeksi, on mahdotonta erottaa totuutta valheista. Esimerkiksi marttyyriuutta pidetään kunniakkaimpina ja miehekkäimpinä asioina, joita kansalainen voi saavuttaa elämänsä aikana. Marttyyriksi ryhtymisen puolesta saarnaaviin imaameihin törmää jopa sosiaalisessa mediassa.</p> <p>Sodan syttyminen ei tarkoittaisi Trumpin sanoin Iranin loppua ilman aivan äärimmäisiä sotakeinoja, kuten joukkotuhoaseiden käyttöä. Yhdysvallat eivät voi marssia Iraniin vapauttajina Irak-sodan retoriikan tavoin, sillä Yhdysvallat on Iranin shiiaenemmistöisen kansan silmissä vihollisista pahin. Vuosien systemaattisen propagandan alla kasvaneista iranilaisista tulee löytymään vaivattomasti ihmisiä, jotka ovat valmiita taistelemaan kuolemaansa asti tai ryhtymään marttyyreiksi uskontonsa tai viholliskuvan vuoksi. Potentiaalisessa konfliktissa on kaikki vastaavat pitkittymisen riskit kuin Irakin sodassa, jonka jälkiseuraamukset ravistelevat yhä Lähi-itää ja Eurooppaa. Pelkästään Iranin väestömäärä ja maan geologia ja sijainti tekevät siitä moninkertaisesti monimutkaisemman kohteen hyökättäväksi kuin Irakista. Poliittiset valtio-, uskonto- ja kansallisryhmittymäkytkökset ovat Lähi-idässä kompleksisia eikä Iranin hallintoa todennäköisesti kukisteta pelkästään Iraniin hyökkäämällä.&nbsp; &nbsp;</p> <p>Vaikka toivonkin Iranin papistohallinnon kukistumista, olisi lyhyellä tähtäimellä parasta, että papisto taipuisi diplomaattiseen ratkaisuun Yhdysvaltojen kanssa sodan sijasta. Kiristyneessä tilanteessa suurin häviäjä on Iranin kansa, jonka taloudellinen tilanne kurjistuu jatkuvasti. Kurjistuva taloudellinen tilanne taas ruokkii sotaisaa asennetta Yhdysvaltoja vastaan. Puolestaan sodan syttyessä häviäjiä ei pysty määrittelemään, sillä seuraukset tulisivat olemaan laaja-alaiset ja kauaskantoiset. Varmaa on, että esimerkiksi uusilta, aiempaa massiivisimmilta pakolaisaalloilta ei voitaisi Euroopassa välttyä. Valitettavasti diplomatian tie näyttää hyvin haastavalta, sillä Iran on ilmoittanut tänään luopuvansa ydinsopimukseen kirjattuja uraanin rikastusastetta sääteleviä pykäliä vastalauseena Yhdysvaltojen eilen julistetuille lisäpakotteille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iranin ja Yhdysvaltojen välit ovat kiristyneet pisteeseen, jossa seuraava virheliike voi johtaa aseelliseen konfliktiin. Yhdysvaltojen sotajohdon äkkiarvaamattomuus koettiin jo perutun aseiskun osalta. Toisaalta vastapuolella on Yhdysvaltavastaisessa propagandassa kyllästetty Iranin kansa, joka seisoo tukevasti uskonnollisen johtajansa Ajatollah Khamenein takana. Jos sota syttyy, vuosien USA-vihamielisen aivopesuprosessin läpikäyneet iranilaiset ovat valmiita taistelemaan uskonnon ja isänmaan puolesta. 

Iranilaisiin on iskostettu suoranaista amerikkavihaa vallankumouksesta asti lähes 40 vuotta. Iranissa kasvaneena olen ollut myös itse tällaisen propagandan kohteena. Koulun aamupiirissä olen itsekin julistanut “kuolema Amerikalle”, “Amerikka - suuri saatana” sekä ”kuolkaamme Khamenein puolesta”. Teheranin kaduille, bulevardeille, kauppakeskuksiin ja ympäri kaupunkia oli aseteltu kylttejä ja tienvarsibanderolleja, joissa Yhdysvaltoja ja muuta läntistä maailmaa demonisoitiin. Mediassa Yhdysvaltoja ja koko länttä kutsuttiin saastuttajiksi, jotka haluavat tuhota viattomia ihmisiä. Merkki- ja pyhäpäivinä järjestettiin massiivisia mielenilmauksia, joissa huudettiin Yhdysvaltoja solvaavia iskulauseita. Television välityksellä katsoin, kuinka iranilaiset polttavat Yhdysvaltojen lippuja toimittajien ylistäessä heidän rohkeuttaan. Siten minullekin muodostui mielikuva lännen fanaatisista ja sadistisista johtajista, jotka haluavat tuhota ympäristön, jossa minä ja perheeni elimme. Yhdysvaltoja inhosin tietysti eniten, koska se oli paholaisista suurin ja jo alakouluikäisenä toivoin, että jokainen amerikkalainen ja länsimaalainen kuolisi silmittömään väkivaltaan.

Iranilaismedian äärimmäisestä puolueellisuudesta huolimatta seuraan Suomesta käsin yhä edelleen tiiviisti maan lehdistöä sekä farsinkielistä sosiaalista mediaa. Iranissa on ollut pitkään kurja tilanne ja sosiaalinen eriarvoisuus on valtava - rikkaat rikastuvat satumaisesti ja köyhät köyhistyävät äärirajoille. Yhteiskunnassa vallitseva työttömyys, nälänhätä, levottomuus ja huono turvallisuustilanne ovat osaltaan kasvattaneet kansan tyytymättömyyttä maan hallintoa kohtaan. Iranille asetetut taloudelliset pakotteet ovat merkittävästi kurjistaneet maan tilannetta. Valitettavasti pakotteet eivät kuitenkaan ole toimineet toivotulla tavalla, jossa kansa kääntyisi yhä vahvemmin Iranin papistohallintoa vastaan. Sen sijaan iranilaiset ovat tehneet pakotteita asettaneesta Yhdysvalloista syyllisen heidän kärsimykselleen ja hallinnon asema on päinvastoin vahvistunut eikä kansainväliseen yhteistyöhön uskota enää ollenkaan. Yhdysvaltavastaisuus onkin ollut jälleen kasvutrendissä farsinkielisessä sosiaalisessa mediassa ja ihmiset julistavat kouluni aamupiiristä tuttuja ”kuolema Amerikalle”, ”olemme valmiit sotaan” ja ”suuri saatana alas”.

Iranilaiset ovat uskonnollinen ja nationalistinen kansa ja läpi islamistisen hallinnon historian papisto on taitavasti käyttänyt tätä hyväkseen levittääkseen propagandansa sekä esimerkiksi värvätäkseen nuoria omiin geopoliittisien intressien mukaisiin taisteluihin. Iranissa on monta sukupolvea, jotka ovat kasvaneet uskontomyötäisen ja Yhdysvaltavastaisen propagandan kanssa. Ja kun valheita kuulee tarpeeksi, on mahdotonta erottaa totuutta valheista. Esimerkiksi marttyyriuutta pidetään kunniakkaimpina ja miehekkäimpinä asioina, joita kansalainen voi saavuttaa elämänsä aikana. Marttyyriksi ryhtymisen puolesta saarnaaviin imaameihin törmää jopa sosiaalisessa mediassa.

Sodan syttyminen ei tarkoittaisi Trumpin sanoin Iranin loppua ilman aivan äärimmäisiä sotakeinoja, kuten joukkotuhoaseiden käyttöä. Yhdysvallat eivät voi marssia Iraniin vapauttajina Irak-sodan retoriikan tavoin, sillä Yhdysvallat on Iranin shiiaenemmistöisen kansan silmissä vihollisista pahin. Vuosien systemaattisen propagandan alla kasvaneista iranilaisista tulee löytymään vaivattomasti ihmisiä, jotka ovat valmiita taistelemaan kuolemaansa asti tai ryhtymään marttyyreiksi uskontonsa tai viholliskuvan vuoksi. Potentiaalisessa konfliktissa on kaikki vastaavat pitkittymisen riskit kuin Irakin sodassa, jonka jälkiseuraamukset ravistelevat yhä Lähi-itää ja Eurooppaa. Pelkästään Iranin väestömäärä ja maan geologia ja sijainti tekevät siitä moninkertaisesti monimutkaisemman kohteen hyökättäväksi kuin Irakista. Poliittiset valtio-, uskonto- ja kansallisryhmittymäkytkökset ovat Lähi-idässä kompleksisia eikä Iranin hallintoa todennäköisesti kukisteta pelkästään Iraniin hyökkäämällä.   

Vaikka toivonkin Iranin papistohallinnon kukistumista, olisi lyhyellä tähtäimellä parasta, että papisto taipuisi diplomaattiseen ratkaisuun Yhdysvaltojen kanssa sodan sijasta. Kiristyneessä tilanteessa suurin häviäjä on Iranin kansa, jonka taloudellinen tilanne kurjistuu jatkuvasti. Kurjistuva taloudellinen tilanne taas ruokkii sotaisaa asennetta Yhdysvaltoja vastaan. Puolestaan sodan syttyessä häviäjiä ei pysty määrittelemään, sillä seuraukset tulisivat olemaan laaja-alaiset ja kauaskantoiset. Varmaa on, että esimerkiksi uusilta, aiempaa massiivisimmilta pakolaisaalloilta ei voitaisi Euroopassa välttyä. Valitettavasti diplomatian tie näyttää hyvin haastavalta, sillä Iran on ilmoittanut tänään luopuvansa ydinsopimukseen kirjattuja uraanin rikastusastetta sääteleviä pykäliä vastalauseena Yhdysvaltojen eilen julistetuille lisäpakotteille.

]]>
28 http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277698-kuolema-amerikalle-kuolkaamme-khamenein-puolesta#comments Donald Trump EU:n ulkopolitiikka Iran Lähi-itä Yhdysvallat Tue, 25 Jun 2019 18:03:07 +0000 Eva Tawasoli http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277698-kuolema-amerikalle-kuolkaamme-khamenein-puolesta
Mitä tapahtuu todella? Hormusin tankkerit, Etelä-Kiinan meri ja Venezuela http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277477-mita-tapahtuu-todella-hormusin-tankkerit-etela-kiinan-meri-ja-venezuela <p><em><strong>Mitä tapahtuu todella? </strong></em></p><p><em><strong>Omanin tankkeri-selkkaus, Etelä-Kiinan meri ja Venezuela</strong></em></p><p>Kovaa peliä öljymarkkinoilla &ndash; maailmantalouden herruudesta kamppaillaan.</p><p>Kiina kuittaa kovimmin.</p><p>*</p><p><strong>Toukokuun 2019 Omaninlahden tankkeri-isku</strong></p><p>Toukokuun 12. päivä 2019 neljä öljynkuljetusalusta joutui Yhdistyneiden Arabi Emiraattien Fujairahin öljysataman läheisyydessä tulituksen kohteeksi. Kaikki neljä alusta olivat tyhjiä, eikä kukaan loukkaantunut iskuissa. Aluksista 2 oli Saudi-Arabian, yksi Norjan ja yksi Emiraattien omistuksessa. May 2019 Gulf of Oman incident; <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/May_2019_Gulf_of_Oman_incident"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/May_2019_Gulf_of_Oman_incident</u></a> &nbsp;Meri-iskuja seurasi parin päivää myöhemmin drone-hyökkäys merkittävää Saudi-Arabina Itä-Länsi öljyputkikompleksi vastaan. &nbsp;Putkistot kuljettavat öljyä länteen maan keskeisiltä öljykentiltä maan itäisistä maakunnista, lähinnä Punaisen meren rannalla olevaan Jeddan satamakaupunkiin. Näissäkään iskuissa ei tullut uhreja.</p><p><strong>Kesäkuun 13. päivän 2018 Omaninlahden tankkeri-isku</strong></p><p>Kesäkuun 13. päivä 2019 iskut kahta öljytankkeria vastaan toistuivat, nyt kuormana oli huomattavat määrät öljyä, ja vahingot merkittävät, sekä henkilökunta että&nbsp; molemmat alukset kärsivät vahinkoja; miehistö evakuoitiin ja alukset ajettiin satamaan.</p><p>Sekä Yhdysvaltain laivasto (USN) ja Persian Vallankumouskaartin armeijakunnan laivasto (Iranian Revolutionary Guard Corps Navy &ndash; IRGCN) , jotka valvovat Iranin merialueita Perisian lahdella, ilmoittivat että salaisia joukkoja on sijoitettu alueella näiden tapahtumien seurauksena.&nbsp; <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident</u></a></p><p>U.S. Navyn mukaan molemmat tankkerihyökkäykset, sekä toukokuiset että nämä kesäkuiset iskut, on toteutettu Iranin IRGCN:n suurten nopeuksien hyökkäysalusten toimesta. Yhdysvallat on väittänyt että sillä on todisteita syytteidensä tueksi. USN on todennut, että alusten tutkinta tuo vastauksia kysymyksiin. Kyseessä on kuitenkin toteutustavaltaan epätavallinen hyökkäys, josta Yhdysvaltain sotilassuunnittelulaitteiden valmistuskomboa lähellä olevien lähteiden mukaan epäilyjen keskipisteessä on Iranin Zolfagar-puolisukellusveneet, suurten nopeuksien torpedoveneet (<em>Iranian Zolfaqar semi-submersible, high-speed torpedo boats)</em>.</p><p>Julkisuuteen on saatettu kuva, jonka Iranin Fars-virasto julkaisi lokakuussa 2015, jossa on erotettavissa torpedoputket aluksen keskiviivan oikealla puolella; toinen putki sijaitsee symmetrisesti toisella puolella. Katso rullaten: <a href="https://oilandenergyinvestor.com/2019/06/another-day-another-tanker-attack-welcome-to-the-new-world-of-oil-risk/"><u>https://oilandenergyinvestor.com/2019/06/another-day-another-tanker-attack-welcome-to-the-new-world-of-oil-risk/</u></a></p><p>*</p><p>Kuva 13.6.2019 iskun kohteeksi joutuneen japanilaisen MV Kokuka Courageous &ndash;tankkerin kyljestä (&rdquo;with hull damage and mine); &nbsp;&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident#/media/File:MV_Kokuka_Courageous_with_hull_damage_and_mine.png"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident#/media/File:MV_Kokuka_Courageous_with_hull_damage_and_mine.png</u></a> &nbsp;</p><p>Rullaa edellistä ja Katso; 40 sekunnin video: Footage released by the <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Central_Command" title="United States Central Command"><u>U.S. Central Command</u></a> allegedly showing an <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Islamic_Revolutionary_Guard_Corps" title="Islamic Revolutionary Guard Corps"><u>IRGC</u></a> patrol boat removing an unexploded <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Limpet_mine" title="Limpet mine"><u>limpet mine</u></a> from <em>Kokuka Courageous.</em></p><p>Vasen kuva: Räjähdyksen aiheuttamat vahingot.</p><p>Oikea kuva: Iranin patrullin poistamaksi väitetty räjähtämätön (magneetti-) miina (Likely Mine &ndash; todennäköisesti miina).</p><p>Esimerkki Iranilaisesta magneettikiinnitteisestä miinasta (kuvattu 2015); &nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident#/media/File:Iranian_limpet_mine.jpg"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident#/media/File:Iranian_limpet_mine.jpg</u></a></p><p>Rullaa Wiki-artikkelia alas ja Katso;</p><p>40 sekunnin video: Footage released by the <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Central_Command" title="United States Central Command"><u>U.S. Central Command</u></a> allegedly showing an <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Islamic_Revolutionary_Guard_Corps" title="Islamic Revolutionary Guard Corps"><u>IRGC</u></a> patrol boat removing an unexploded <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Limpet_mine" title="Limpet mine"><u>limpet mine</u></a> from <em>Kokuka Courageous.</em></p><p>Wikipedia: June 2019 Gulf of Oman incident;</p><p>Väitetty vastuu:</p><p><strong>Kokuka Courageous ja magneettimiian-video</strong></p><p>Yhdysvaltain keskushallinto on julkaissut videon, jonka väitetään osoittavan Iranin IRGC:n partioaluksen poistamassa räjähtämätöntä magneettimiinaa Kokuka Courageous &ndash;tankkerin kyljestä. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi pian tapahtuman jälkeen, että Iran on vastuussa hyökkäyksestä.&nbsp; Hän perusteli tämän arvion &rdquo;tiedusteluun, käytettyihin aseisiin, tarvittavaan asiantuntemukseen&rdquo; ja &rdquo;Iranin viimeksi suorittamiin samankaltaisiin merenkulkuhyökkäyksiin&rdquo;.&nbsp; New York Times kertoi, että asiantuntijat uskovat, että Iran suorittaisi tällaisen hyökkäyksen vastaliikkeenä Yhdysvaltain toimille ja pyrkisi säilyttämän riittävän moniselitteisyyden suoran vastahyökkäyksen välttämiseksi.&nbsp; Iranin hallitus kiisti vastauksessaan kaiken vastuun ja arvosteli Yhdysvaltoja sen syytöksistä.</p><p>Yhdysvaltain puolustusministeri Patrick Shanahan huomautti, että Yhdysvallat halusi &rdquo;rakentaa kansainvälistä yhteisymmärrystä tähän kansainväliseen ongelmaan&rdquo; osittain salaamalla ja osittain luovuttamalla hallussaan olevia tiedustelutietoja.</p><p>Kesäkuun 13. päivänä Yhdysvaltain armeija julkaisi videon, joka esittää sen mukaan Iranin Vallankumouskaartin laivasto-osaston jäseniä poistamassa räjähtämätöntä magneettimiinaa Kokukan kyljestä kello 13.6. kello 16.10 paikallista aikaa.&nbsp; Viedossa näkyvä partioalus vastaa ulkonäöltään IRGC:n laivaston käyttämien partioalusten mallia ja mittoja, joissa yhtenäinen chevron-kate ja keskikonsoli.&nbsp; Iran torjui Yhdysvaltain syytökset perusteettomiksi.</p><p>Kesäkuun 14. päivä Kokukan omistava Yutaka Katadanin johtaja ilmoitti, että aluksen miehistön jäsenet &rdquo;kertovat, että he havaitsivat lentävän esineen (ennen räjähdystä).&nbsp; He näkivät sen omin silmin&rdquo;.&nbsp; &rdquo;Jotkut miehistön jäsenet todistivat havainneensa myös toisen laukauksen&rdquo;.&nbsp; Johtaja kertoi, että hän uskoi, ettei tapahtumassa voinut olla kyse torpedo-hyökkäyksestä, koska iskut osuivat aluksen vesilinjan yläpuolelle, ja että hän uskoi että läpäisevä luoti osui siihen, ennemmin kuin miina. Hän selvensi, että tämä oli &rdquo;vain oletus tai arvaus&rdquo;.&nbsp; (<em>He said he believed the incident could not have been a torpedo attack, because the ship was hit above the waterline, and that he was more likely to believe a penetrating bullet hit it than a mine. He clarified this was &quot;just an assumption or a guess</em>&rdquo;.)</p><p>Kesäkuun 14. päivä Iranin Tasnim News Agency ilmoitti, että Hormusin maakunnan satamajohtaja totesi, että varhaiset tutkimukset osoittavat, että tulipalot syttyivät teknisistä syistä ja että ei&nbsp; ole näyttöä siitä, että ulkoinen esine osui kumpaankaan alukseen.</p><p>Iranin YK:n lähetystö antoi lausunnon, jossa se kehoitti Yhdysvaltoja ja sen alueellisia liittolaisia lopettamaan tuhoisat juonittelut ja false flag &ndash;operatiot alueella.&nbsp;</p><p>Analyytikko François Heisbourg totesi, että Euroopassa esiintyy paljon epäilyksiä Amerikan motiiveista.&nbsp;&nbsp; Meriympäristö on erityisen alttiina manipuloinnille &ndash; &rdquo;muistakaapa vain tonkininlahti&rdquo;.</p><p>Analyytikko Anthonyt Cordesman nosti esiin &rdquo;mahdollisuuden, että ISIS (Daesh) teki hyökkäyksen käynnistääkseen viholliuudet kahden vihollisensa &ndash; Yhdysvaltain ja Iranin &ndash; kesken, tai vaihtoehtoisesti katsoi Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden Arabikutnien luoneen asetelman, jota ne voisivat sitten käyttää lisäämään Iraniin kohdistuvaa painetta.</p><p>Eilen 17.6. julkaistu Pentagonin uudet kuvat otettiin ;J60&amp; - U.S. Navyn valvonta helikoptereista, jotka seurasivat väitettyä Iranin hyökkäystä Omaninlahden tankkereihin.</p><p>Käännös, vh: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident</u></a></p><p>*</p><p><strong>Huomioita:</strong></p><p>&rdquo;Länsiliittouma ja sen hallitsema valtamedia väittävät, että Hormuzin salmessa tankkereihin olisi osunut torpedo ja mahdollisesti myös miinoja. &nbsp;</p><p>Japanilaisomisteisen tankkerin edustaja kuitenkin kertoi havainnoista, joiden mukaan lentävä esine osui tankkeriin, ei niinkään torpedo. &nbsp;</p><p>Torpedo olisi osunut korkeintaan vesirajaan tai sen alapuolelle, ei metrejä vesirajan yläpuolelle. &nbsp;</p><p>Toisekseen, olisi lähtökohtaisesti äärimmäisen typerää Iranilta hyökätä japanilaisomisteisen tankkerin kimppuun Japanin pääministerin ollessa Iranissa vierailulla ensimmäistä kertaa 40 vuoteen. &nbsp;<a href="https://laitonlehti.net/2019/06/16/nyt-iran-yritetaan-lavastaa-syylliseksi/"><u>https://laitonlehti.net/2019/06/16/nyt-iran-yritetaan-lavastaa-syylliseksi/</u></a></p><p><a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/aJv7FM8Be1c?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/aJv7FM8Be1c?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/aJv7FM8Be1c?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/aJv7FM8Be1c?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></u></a></p><p>*</p><p><strong>Tervetuloa riskien uuteen maailmaan!</strong></p><p>Edellä mainitut kuukauden välein tapahtuneet iskut öljytankkereihin maailman öljyliikenteen tiukimmassa nielussa, Hormusin salmessa, aiheuttavat välittömän riskikeskittymän globaalien öljymarkkinoiden ytimessä.</p><p>Noin 22 prosenttia maailman päivittäisestä raakaöljyn kokonaiskuljetuksista tapahtuu Hormusin salmen läpi.&nbsp; Ja tankkereilla kuljetettavasta öljyliikenteestä yli kolmannes eli &gt;33 %.</p><p><em>&rdquo;Some 22% of the world&rsquo;s entire daily transit of crude (and over a third of what moves via tanker) moves through the Strait.&rdquo;</em></p><p><em>Laivaväylä kapeikossa on vain 1&frac12; kilometriä leveä.</em></p><p><em>*</em></p><p><strong>Vasta-argumentteja</strong></p><p>Iranilaiset tahot &ndash; sekä hallinto että media &ndash; torjuivat päättäväisesti Iranin sotavoimiin kohdistuneet syytökset ja epäilyt. &nbsp;Iranilaiset lähteet tähdensivät maanantaina, ettei maalla ollut mitään järkeä hyökätä samaan aikaan, kun presidentti Hassan Rouhani isännöi Japanin pääministeri Shinzo Abea Teheranissa.&nbsp; Molemmat torstaina tärvellyt tankkerit olivat matkalla Aasiaan (Singaporeen ja Taiwaniin).&nbsp;</p><p>Iranin ulkoministeri Javad Zarif kiisti vihaisesti (jälleen), että hänen maansa olisi osallistunut joko 13.5. tai 13.6. tehtyihin iskuihin.&nbsp; Hän tuomitsi kategorisesti Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeyn lähestymistavan, ja tähdensi, ettei Yhdysvallat ollut &rdquo;esittänyt tosiasiallisia tai epäsuoria todisteita&rdquo; ja määritellen sen toimet pyrkimykseksi &rdquo;sabotoida diplomatiaa&rdquo;.&nbsp; Tämä kaikki ilmentää ilmeisesti sitä, että maiden virkamiesten välinen viestintä tapahtuu sekin twittereitse.</p><p>Persianlahden alueellisten tarkkailuverkostojen lähteet korostivat myös, että ei ollut mitään viitteitä epätavallisesta IRGCN:n yksiköiden käytöstä ennen hyökkäystä.&nbsp;</p><p>Toisaalta samat lähteet toteavat, että hyökkäystä on väitetty torpeedoveneen laukauksiksi, sen sijaan että alusten vaurioissa kyseessä olisi &nbsp;magneettimiina vedessä, tai maalta maalle-ohjus tai laivasta laivaan ohjus.</p><p>Myös muita epätavanomaisia näkökohtia liittyy tapaukseen.</p><p>*</p><p><strong>Virheellisiä uutisia ja jännityksen koho(tt)amista</strong></p><p>Jälleen kerran UAE:n hallituksen valvomista medialähteistä välittömästi lähetetyt tiedot osoittautuivat epätarkoiksi.</p><p>Maanantaina mainitut lähteet kertoivat, että yksi alus olisi uponnut. Se osoittautui ankaksi. Toukokuinen episodi oli vielä päällä, kun samainen medialähde ilmoitti, että Fujairahin satamakomplekseja vastaan on hyökätty maalta.&nbsp; Sekin osoittautui virheelliseksi tiedoksi. Molemmat uutiset palvelivat jännityksen ja alueellisten jännitteiden kohottamistavoitteita.&nbsp;</p><p>Samaan aikaan eräät vakaammat uutislähteet sekä Iranissa että Irakissa olivat huolissaan siitä, että molemmissa tapauksissa hyökkäykset rinnastettaisiin herkästi toisenlaiseen, ilmeisimmin maahyökkäyksen käynnistymiseen.&nbsp;</p><p>Raakaöljyn hinta reagoi varsin nopeasti kesäkuisen hyökkäyksen jälkeen.&nbsp; Välitön hinnan nousu oli 4 %.</p><p>*</p><p><strong>Kolmas taho &ndash; Kiina</strong></p><p><strong>&rdquo;Kiina kuittaa kovemmin&rdquo;.</strong></p><p>Kiinalle paineen luominen Yhdysvaltain suuntaan ei ole mitään uutta ja outoa. Mutta nyt Hormusin salmen tankkeri-selkkauksen jälkeen kaikki tällainen ottaa aivan uusia kierroksia.&nbsp; Homma on nyt kovempaa kuin koskaan.</p><p>Yhdysvallat on suoraan sysännyt syyllisyyden taakan Hormusin salmen tankkeri-iskuista Iranin harteille.</p><p>Se ei ole mitenkään helpottanut maiden jo pitkään hiertäneitä suhteita.</p><p>Mutta nyt Kiina on luvannut tukensa Iranille tässä asiasa.</p><p>Kiinan presidentti Xi ja Iranin presidentti Rouhani tapasivat vahvistaakseen Kiinan halukkuutta kehittää suhteitaan näiden kahden maan välillä.&nbsp; Xi lupasi, että &rdquo;<em>he seisovat Iranin puolella riippumatta siitä, mihin suuntaan tilanne muuttuu&rdquo;.</em></p><p>Toisin sanoen tästä keissistä voi muodostua likainen homma.</p><p>Tuskin voimme sanoa, että Kiinan viimeisin siirto oli mikään yllätys.&nbsp; Heillä on jo &rdquo;kenttäennätys &rdquo; hallussaan sopuilussa niiden maiden kanssa, jotka eivät ole kovinkaan ihastuneita Yhdysvaltoihin.&nbsp;</p><p>Nykyään tämä luettelo on aivan äskettäin kasvanut, kiitos USA:n langettamien sanktioiden, vääjäämätöntä vauhtia: Iranin, Venezuelan&nbsp; ja eräiden muiden öljynviejämaiden mukana olo on merkille pantavaa. Kaikki mainitut huomattavia öljymaita.</p><p>Muistetaan vielä yksi tapaus: Syyskuu 2018.</p><p><strong>Eikä yhtään enempää eikä vähempää 9/11</strong>.&nbsp; Siis päivämäärä 11.9.2018.</p><p>Silloin &ndash; tuolla nimenomaisella päivämäärällä &ndash; Kiina osallistui yhteistyössä Venäjän kanssa sotaharjoituksiin, jotka olivat suurimmat sitten Kylmän sodan.</p><p>Kiina ei julistanut mitään, se vain osallistui &ndash; ja tuli antaneeksi äänekkään ja painavan muikkarin.</p><p>Takuulla Yhdysvalloissa osattiin lukea viesti selkokielellä.</p><p>*</p><p><strong>Yhdysvaltain sanktiot &ndash; Kiinan moukari</strong></p><p>Tämä kaikki tulee sen harmin päälle, mitä USA:n Kiinalle viimeksi määrittämät sanktiot aiheuttavat, arvoltaan 200 miljardin dollarin edestä kiinalaisia tuotteita sai extrasanktiot.</p><p>Tämä on kuitenkin pientä sen pelin rinnalla, mitä pelataan Etelä-Kiinan merellä.&nbsp; Siellä ollaan vesillä, jotka ovat kaikkien kiistanalaisimpia kaikista maailman meristä, ja Kiina omii siellä koko laajaa kansainvälistä merialuetta, väittäen että yhdysvaltalaisalusten läsnäolo on laitonta ja rajatylittävää.</p><p>Tämä on tarkoittanut sitä, että Kiinan laivasto on toiminut yhä aggressiivisemmin, kuukausi kuukaudelta, ja USA on edelleen läsnä siellä.&nbsp;</p><p>Juuri viime kuukausien aikana molemmat osapuolet ovat painaneet toistensa herkkiä kohtia, harjoittamalla aggressiivista meriliikennettä, pommikoneiden mahtailevia ylilentoja, sekä ei-niin-hienovaraisilla uhkailuilla jotka tulevat &rdquo;eetteristä&rdquo;.</p><p>Hormusin salmen tapausten, ja Kiinan Iranille antaman &rdquo;veljellisen&rdquo; tuen lupaamisen jälkeen, kaikki kuviointi Etelä-Kiinan merelläkin asettuu uusiin asentoihin.&nbsp; Kuten näilläkin palstoilla olen aiemmin kertonut, Kiinalla on sellainen &rdquo;moukari&rdquo;, erittäin hienostunut ohjus, ja <strong><em>lisääntyneiden jännitteiden oloissa olosuhteet saattavat pakottaa sitä käyttämään</em></strong> myös tätä &rdquo;lekaa&rdquo;.</p><p>Kaukaisessa umpikujassa asiat kiihtyvät nopeasti.&nbsp; Siksi Pentagonkin on pakotettu toimimaan nopein kääntein.&nbsp; Jos Kiina käyttää &rdquo;Assasin&acute;s Mace&rdquo; &ndash;asettaan, isojen poikien ohjustaan.</p><p>*</p><p>Näin olemme jälleen klassisessa tilanteessa.</p><p>Yhdysvallat rakentaa sotalinnaketta Lähi-Itään, valmistautuu sotaan.&nbsp; Ensi kerran sitten Japanin Imperiumin vahvojen päivien, Yhdysvallat joutuu tunnustamaan pelkoa.&nbsp;</p><p>Klassinen asetelma, jossa väärinkäsitys saattaa aloittaa sodan.</p><p>Sen lisäksi on Yhdysvaltain-Kiinan kauppasota, jossa Trump nostaa panoksia askel askeleelta. Mutta miten kauan?</p><p>Samaan aikaan Kiina on kontrannut kahdella pahaenteisellä liikkeellä.</p><p>Se on leikannut Kiinan omistamia Yhdysvaltain joukkovelkakirjoja alhaisimmalle tasolle vuosikymmeneen (sitten v. 2008), käyttämällä niitä maksuvälineenä yhdysvaltain nesteytetyn kaassun NLG:n tuonissa.</p><p>Ensin mainittu toimenpide aiheuttaa todennäköisesti jonkin verran valuuttakurssien vaihtelua Kiinassa (koska Yhdysvaltain velka toimii useissa yhteyksissä hallituksen käytettävissä olevan vakuuden tukena, ja nyt tämä on pienentynyt).&nbsp; Jälkimmäinen liike johtaa korkeampiin kotimaan energiakustannuksiin, mikä tulee olemaan akuutti ongelma, mikäli tämä geopoliittinen (geoekonominen myös!) toimenpide jatkuu vielä syyskuussa, jolloin talvikauden energiahankintojen hinnat on lyötävä lukkoon.</p><p>Sitä paitsi molempien maiden talouskasvu on tyrehtymässä, minkä myös markkinat noteeraavat.&nbsp; Kaikki tämä tulee vähentämään energian kysyntää: globaalien öljynhintojen keikuttelu, oli mikä tahansa taho niiden takana, saattaa kuivua alevan kysynnän seurauksena hukkaan?</p><p>*</p><p>Välihuomautus, jonka olen saanut yhdysvaltalaisista lähteistä: Kiinalla on riittävästi kuljetuskalustoa ohjuksilleen, jota se voi tuhota halutessaan kaikki Yhdysvaltain ilmavoimien kuljetuskaluston kaikkialla maailmassa.&nbsp; Obaman aikana tavattiin sanoa, että Obama pelaa tammea siinä, missä Putin shakkia. Kuka pelaa nyt mitäkin peliä?</p><p>*</p><p>Venezuela</p><p>Nyt kun katseet ovat tiukasti kiinni Hormusin salmen suunnalla, ja sivusilmällä seurataan SCS:n tilanteen kehitystä, emme saa jättää huomiotta myöskään Venezuelaa, maata joka sulaa silmissä..</p><p>Tilanne vapun 2019 tapahtumien jälkeen on ikään kuin pysähtynyt.&nbsp; vt. Presidentin kantin pettäminen saattoi olla kansakunnan pelastus, mutta vetäytyminen Washintonin täyden tuen sateenvarjon alta sai myös amerikkalaiset epäröimään, mille hevoselle panoksensa seuraavaksi laittavat.&nbsp; Tilanne maassa pahenee kaiken aikaa, rynnäkkö rajan yli Kolumbiaan ja muuallekin muodostavat ison kriisin sisällä oman vain hieman pienemmän kriisin. Maan romahtanut talous pahenee alati.&nbsp;</p><p>Tulevaisuus on täynnä epävarmuutta, epävakautta ja rakenteiden romahtelua.&nbsp; Ulkomaisten havittelijoiden kädet syyhyävät tilanteessa, jossa maailmansuurimpiin kuuluvat öljyvarat voivat tulla hetkellä millä hyväsä uudelleen jakoon.</p><p>*</p><p>Kolme kriisiä</p><p>Kaikki kolme kriisiä &ndash; Hormus, Etelä-Kiinan meri ja Venezuela &ndash; luovat paineita öljyn hinnan nousulle.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä tapahtuu todella?

Omanin tankkeri-selkkaus, Etelä-Kiinan meri ja Venezuela

Kovaa peliä öljymarkkinoilla – maailmantalouden herruudesta kamppaillaan.

Kiina kuittaa kovimmin.

*

Toukokuun 2019 Omaninlahden tankkeri-isku

Toukokuun 12. päivä 2019 neljä öljynkuljetusalusta joutui Yhdistyneiden Arabi Emiraattien Fujairahin öljysataman läheisyydessä tulituksen kohteeksi. Kaikki neljä alusta olivat tyhjiä, eikä kukaan loukkaantunut iskuissa. Aluksista 2 oli Saudi-Arabian, yksi Norjan ja yksi Emiraattien omistuksessa. May 2019 Gulf of Oman incident; https://en.wikipedia.org/wiki/May_2019_Gulf_of_Oman_incident  Meri-iskuja seurasi parin päivää myöhemmin drone-hyökkäys merkittävää Saudi-Arabina Itä-Länsi öljyputkikompleksi vastaan.  Putkistot kuljettavat öljyä länteen maan keskeisiltä öljykentiltä maan itäisistä maakunnista, lähinnä Punaisen meren rannalla olevaan Jeddan satamakaupunkiin. Näissäkään iskuissa ei tullut uhreja.

Kesäkuun 13. päivän 2018 Omaninlahden tankkeri-isku

Kesäkuun 13. päivä 2019 iskut kahta öljytankkeria vastaan toistuivat, nyt kuormana oli huomattavat määrät öljyä, ja vahingot merkittävät, sekä henkilökunta että  molemmat alukset kärsivät vahinkoja; miehistö evakuoitiin ja alukset ajettiin satamaan.

Sekä Yhdysvaltain laivasto (USN) ja Persian Vallankumouskaartin armeijakunnan laivasto (Iranian Revolutionary Guard Corps Navy – IRGCN) , jotka valvovat Iranin merialueita Perisian lahdella, ilmoittivat että salaisia joukkoja on sijoitettu alueella näiden tapahtumien seurauksena.  https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident

U.S. Navyn mukaan molemmat tankkerihyökkäykset, sekä toukokuiset että nämä kesäkuiset iskut, on toteutettu Iranin IRGCN:n suurten nopeuksien hyökkäysalusten toimesta. Yhdysvallat on väittänyt että sillä on todisteita syytteidensä tueksi. USN on todennut, että alusten tutkinta tuo vastauksia kysymyksiin. Kyseessä on kuitenkin toteutustavaltaan epätavallinen hyökkäys, josta Yhdysvaltain sotilassuunnittelulaitteiden valmistuskomboa lähellä olevien lähteiden mukaan epäilyjen keskipisteessä on Iranin Zolfagar-puolisukellusveneet, suurten nopeuksien torpedoveneet (Iranian Zolfaqar semi-submersible, high-speed torpedo boats).

Julkisuuteen on saatettu kuva, jonka Iranin Fars-virasto julkaisi lokakuussa 2015, jossa on erotettavissa torpedoputket aluksen keskiviivan oikealla puolella; toinen putki sijaitsee symmetrisesti toisella puolella. Katso rullaten: https://oilandenergyinvestor.com/2019/06/another-day-another-tanker-attack-welcome-to-the-new-world-of-oil-risk/

*

Kuva 13.6.2019 iskun kohteeksi joutuneen japanilaisen MV Kokuka Courageous –tankkerin kyljestä (”with hull damage and mine);   https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident#/media/File:MV_Kokuka_Courageous_with_hull_damage_and_mine.png  

Rullaa edellistä ja Katso; 40 sekunnin video: Footage released by the U.S. Central Command allegedly showing an IRGC patrol boat removing an unexploded limpet mine from Kokuka Courageous.

Vasen kuva: Räjähdyksen aiheuttamat vahingot.

Oikea kuva: Iranin patrullin poistamaksi väitetty räjähtämätön (magneetti-) miina (Likely Mine – todennäköisesti miina).

Esimerkki Iranilaisesta magneettikiinnitteisestä miinasta (kuvattu 2015);  https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident#/media/File:Iranian_limpet_mine.jpg

Rullaa Wiki-artikkelia alas ja Katso;

40 sekunnin video: Footage released by the U.S. Central Command allegedly showing an IRGC patrol boat removing an unexploded limpet mine from Kokuka Courageous.

Wikipedia: June 2019 Gulf of Oman incident;

Väitetty vastuu:

Kokuka Courageous ja magneettimiian-video

Yhdysvaltain keskushallinto on julkaissut videon, jonka väitetään osoittavan Iranin IRGC:n partioaluksen poistamassa räjähtämätöntä magneettimiinaa Kokuka Courageous –tankkerin kyljestä. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi pian tapahtuman jälkeen, että Iran on vastuussa hyökkäyksestä.  Hän perusteli tämän arvion ”tiedusteluun, käytettyihin aseisiin, tarvittavaan asiantuntemukseen” ja ”Iranin viimeksi suorittamiin samankaltaisiin merenkulkuhyökkäyksiin”.  New York Times kertoi, että asiantuntijat uskovat, että Iran suorittaisi tällaisen hyökkäyksen vastaliikkeenä Yhdysvaltain toimille ja pyrkisi säilyttämän riittävän moniselitteisyyden suoran vastahyökkäyksen välttämiseksi.  Iranin hallitus kiisti vastauksessaan kaiken vastuun ja arvosteli Yhdysvaltoja sen syytöksistä.

Yhdysvaltain puolustusministeri Patrick Shanahan huomautti, että Yhdysvallat halusi ”rakentaa kansainvälistä yhteisymmärrystä tähän kansainväliseen ongelmaan” osittain salaamalla ja osittain luovuttamalla hallussaan olevia tiedustelutietoja.

Kesäkuun 13. päivänä Yhdysvaltain armeija julkaisi videon, joka esittää sen mukaan Iranin Vallankumouskaartin laivasto-osaston jäseniä poistamassa räjähtämätöntä magneettimiinaa Kokukan kyljestä kello 13.6. kello 16.10 paikallista aikaa.  Viedossa näkyvä partioalus vastaa ulkonäöltään IRGC:n laivaston käyttämien partioalusten mallia ja mittoja, joissa yhtenäinen chevron-kate ja keskikonsoli.  Iran torjui Yhdysvaltain syytökset perusteettomiksi.

Kesäkuun 14. päivä Kokukan omistava Yutaka Katadanin johtaja ilmoitti, että aluksen miehistön jäsenet ”kertovat, että he havaitsivat lentävän esineen (ennen räjähdystä).  He näkivät sen omin silmin”.  ”Jotkut miehistön jäsenet todistivat havainneensa myös toisen laukauksen”.  Johtaja kertoi, että hän uskoi, ettei tapahtumassa voinut olla kyse torpedo-hyökkäyksestä, koska iskut osuivat aluksen vesilinjan yläpuolelle, ja että hän uskoi että läpäisevä luoti osui siihen, ennemmin kuin miina. Hän selvensi, että tämä oli ”vain oletus tai arvaus”.  (He said he believed the incident could not have been a torpedo attack, because the ship was hit above the waterline, and that he was more likely to believe a penetrating bullet hit it than a mine. He clarified this was "just an assumption or a guess”.)

Kesäkuun 14. päivä Iranin Tasnim News Agency ilmoitti, että Hormusin maakunnan satamajohtaja totesi, että varhaiset tutkimukset osoittavat, että tulipalot syttyivät teknisistä syistä ja että ei  ole näyttöä siitä, että ulkoinen esine osui kumpaankaan alukseen.

Iranin YK:n lähetystö antoi lausunnon, jossa se kehoitti Yhdysvaltoja ja sen alueellisia liittolaisia lopettamaan tuhoisat juonittelut ja false flag –operatiot alueella. 

Analyytikko François Heisbourg totesi, että Euroopassa esiintyy paljon epäilyksiä Amerikan motiiveista.   Meriympäristö on erityisen alttiina manipuloinnille – ”muistakaapa vain tonkininlahti”.

Analyytikko Anthonyt Cordesman nosti esiin ”mahdollisuuden, että ISIS (Daesh) teki hyökkäyksen käynnistääkseen viholliuudet kahden vihollisensa – Yhdysvaltain ja Iranin – kesken, tai vaihtoehtoisesti katsoi Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden Arabikutnien luoneen asetelman, jota ne voisivat sitten käyttää lisäämään Iraniin kohdistuvaa painetta.

Eilen 17.6. julkaistu Pentagonin uudet kuvat otettiin ;J60& - U.S. Navyn valvonta helikoptereista, jotka seurasivat väitettyä Iranin hyökkäystä Omaninlahden tankkereihin.

Käännös, vh: https://en.wikipedia.org/wiki/June_2019_Gulf_of_Oman_incident

*

Huomioita:

”Länsiliittouma ja sen hallitsema valtamedia väittävät, että Hormuzin salmessa tankkereihin olisi osunut torpedo ja mahdollisesti myös miinoja.  

Japanilaisomisteisen tankkerin edustaja kuitenkin kertoi havainnoista, joiden mukaan lentävä esine osui tankkeriin, ei niinkään torpedo.  

Torpedo olisi osunut korkeintaan vesirajaan tai sen alapuolelle, ei metrejä vesirajan yläpuolelle.  

Toisekseen, olisi lähtökohtaisesti äärimmäisen typerää Iranilta hyökätä japanilaisomisteisen tankkerin kimppuun Japanin pääministerin ollessa Iranissa vierailulla ensimmäistä kertaa 40 vuoteen.  https://laitonlehti.net/2019/06/16/nyt-iran-yritetaan-lavastaa-syylliseksi/

https://www.youtube.com/watch?v=aJv7FM8Be1c

*

Tervetuloa riskien uuteen maailmaan!

Edellä mainitut kuukauden välein tapahtuneet iskut öljytankkereihin maailman öljyliikenteen tiukimmassa nielussa, Hormusin salmessa, aiheuttavat välittömän riskikeskittymän globaalien öljymarkkinoiden ytimessä.

Noin 22 prosenttia maailman päivittäisestä raakaöljyn kokonaiskuljetuksista tapahtuu Hormusin salmen läpi.  Ja tankkereilla kuljetettavasta öljyliikenteestä yli kolmannes eli >33 %.

”Some 22% of the world’s entire daily transit of crude (and over a third of what moves via tanker) moves through the Strait.”

Laivaväylä kapeikossa on vain 1½ kilometriä leveä.

*

Vasta-argumentteja

Iranilaiset tahot – sekä hallinto että media – torjuivat päättäväisesti Iranin sotavoimiin kohdistuneet syytökset ja epäilyt.  Iranilaiset lähteet tähdensivät maanantaina, ettei maalla ollut mitään järkeä hyökätä samaan aikaan, kun presidentti Hassan Rouhani isännöi Japanin pääministeri Shinzo Abea Teheranissa.  Molemmat torstaina tärvellyt tankkerit olivat matkalla Aasiaan (Singaporeen ja Taiwaniin). 

Iranin ulkoministeri Javad Zarif kiisti vihaisesti (jälleen), että hänen maansa olisi osallistunut joko 13.5. tai 13.6. tehtyihin iskuihin.  Hän tuomitsi kategorisesti Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeyn lähestymistavan, ja tähdensi, ettei Yhdysvallat ollut ”esittänyt tosiasiallisia tai epäsuoria todisteita” ja määritellen sen toimet pyrkimykseksi ”sabotoida diplomatiaa”.  Tämä kaikki ilmentää ilmeisesti sitä, että maiden virkamiesten välinen viestintä tapahtuu sekin twittereitse.

Persianlahden alueellisten tarkkailuverkostojen lähteet korostivat myös, että ei ollut mitään viitteitä epätavallisesta IRGCN:n yksiköiden käytöstä ennen hyökkäystä. 

Toisaalta samat lähteet toteavat, että hyökkäystä on väitetty torpeedoveneen laukauksiksi, sen sijaan että alusten vaurioissa kyseessä olisi  magneettimiina vedessä, tai maalta maalle-ohjus tai laivasta laivaan ohjus.

Myös muita epätavanomaisia näkökohtia liittyy tapaukseen.

*

Virheellisiä uutisia ja jännityksen koho(tt)amista

Jälleen kerran UAE:n hallituksen valvomista medialähteistä välittömästi lähetetyt tiedot osoittautuivat epätarkoiksi.

Maanantaina mainitut lähteet kertoivat, että yksi alus olisi uponnut. Se osoittautui ankaksi. Toukokuinen episodi oli vielä päällä, kun samainen medialähde ilmoitti, että Fujairahin satamakomplekseja vastaan on hyökätty maalta.  Sekin osoittautui virheelliseksi tiedoksi. Molemmat uutiset palvelivat jännityksen ja alueellisten jännitteiden kohottamistavoitteita. 

Samaan aikaan eräät vakaammat uutislähteet sekä Iranissa että Irakissa olivat huolissaan siitä, että molemmissa tapauksissa hyökkäykset rinnastettaisiin herkästi toisenlaiseen, ilmeisimmin maahyökkäyksen käynnistymiseen. 

Raakaöljyn hinta reagoi varsin nopeasti kesäkuisen hyökkäyksen jälkeen.  Välitön hinnan nousu oli 4 %.

*

Kolmas taho – Kiina

”Kiina kuittaa kovemmin”.

Kiinalle paineen luominen Yhdysvaltain suuntaan ei ole mitään uutta ja outoa. Mutta nyt Hormusin salmen tankkeri-selkkauksen jälkeen kaikki tällainen ottaa aivan uusia kierroksia.  Homma on nyt kovempaa kuin koskaan.

Yhdysvallat on suoraan sysännyt syyllisyyden taakan Hormusin salmen tankkeri-iskuista Iranin harteille.

Se ei ole mitenkään helpottanut maiden jo pitkään hiertäneitä suhteita.

Mutta nyt Kiina on luvannut tukensa Iranille tässä asiasa.

Kiinan presidentti Xi ja Iranin presidentti Rouhani tapasivat vahvistaakseen Kiinan halukkuutta kehittää suhteitaan näiden kahden maan välillä.  Xi lupasi, että ”he seisovat Iranin puolella riippumatta siitä, mihin suuntaan tilanne muuttuu”.

Toisin sanoen tästä keissistä voi muodostua likainen homma.

Tuskin voimme sanoa, että Kiinan viimeisin siirto oli mikään yllätys.  Heillä on jo ”kenttäennätys ” hallussaan sopuilussa niiden maiden kanssa, jotka eivät ole kovinkaan ihastuneita Yhdysvaltoihin. 

Nykyään tämä luettelo on aivan äskettäin kasvanut, kiitos USA:n langettamien sanktioiden, vääjäämätöntä vauhtia: Iranin, Venezuelan  ja eräiden muiden öljynviejämaiden mukana olo on merkille pantavaa. Kaikki mainitut huomattavia öljymaita.

Muistetaan vielä yksi tapaus: Syyskuu 2018.

Eikä yhtään enempää eikä vähempää 9/11.  Siis päivämäärä 11.9.2018.

Silloin – tuolla nimenomaisella päivämäärällä – Kiina osallistui yhteistyössä Venäjän kanssa sotaharjoituksiin, jotka olivat suurimmat sitten Kylmän sodan.

Kiina ei julistanut mitään, se vain osallistui – ja tuli antaneeksi äänekkään ja painavan muikkarin.

Takuulla Yhdysvalloissa osattiin lukea viesti selkokielellä.

*

Yhdysvaltain sanktiot – Kiinan moukari

Tämä kaikki tulee sen harmin päälle, mitä USA:n Kiinalle viimeksi määrittämät sanktiot aiheuttavat, arvoltaan 200 miljardin dollarin edestä kiinalaisia tuotteita sai extrasanktiot.

Tämä on kuitenkin pientä sen pelin rinnalla, mitä pelataan Etelä-Kiinan merellä.  Siellä ollaan vesillä, jotka ovat kaikkien kiistanalaisimpia kaikista maailman meristä, ja Kiina omii siellä koko laajaa kansainvälistä merialuetta, väittäen että yhdysvaltalaisalusten läsnäolo on laitonta ja rajatylittävää.

Tämä on tarkoittanut sitä, että Kiinan laivasto on toiminut yhä aggressiivisemmin, kuukausi kuukaudelta, ja USA on edelleen läsnä siellä. 

Juuri viime kuukausien aikana molemmat osapuolet ovat painaneet toistensa herkkiä kohtia, harjoittamalla aggressiivista meriliikennettä, pommikoneiden mahtailevia ylilentoja, sekä ei-niin-hienovaraisilla uhkailuilla jotka tulevat ”eetteristä”.

Hormusin salmen tapausten, ja Kiinan Iranille antaman ”veljellisen” tuen lupaamisen jälkeen, kaikki kuviointi Etelä-Kiinan merelläkin asettuu uusiin asentoihin.  Kuten näilläkin palstoilla olen aiemmin kertonut, Kiinalla on sellainen ”moukari”, erittäin hienostunut ohjus, ja lisääntyneiden jännitteiden oloissa olosuhteet saattavat pakottaa sitä käyttämään myös tätä ”lekaa”.

Kaukaisessa umpikujassa asiat kiihtyvät nopeasti.  Siksi Pentagonkin on pakotettu toimimaan nopein kääntein.  Jos Kiina käyttää ”Assasin´s Mace” –asettaan, isojen poikien ohjustaan.

*

Näin olemme jälleen klassisessa tilanteessa.

Yhdysvallat rakentaa sotalinnaketta Lähi-Itään, valmistautuu sotaan.  Ensi kerran sitten Japanin Imperiumin vahvojen päivien, Yhdysvallat joutuu tunnustamaan pelkoa. 

Klassinen asetelma, jossa väärinkäsitys saattaa aloittaa sodan.

Sen lisäksi on Yhdysvaltain-Kiinan kauppasota, jossa Trump nostaa panoksia askel askeleelta. Mutta miten kauan?

Samaan aikaan Kiina on kontrannut kahdella pahaenteisellä liikkeellä.

Se on leikannut Kiinan omistamia Yhdysvaltain joukkovelkakirjoja alhaisimmalle tasolle vuosikymmeneen (sitten v. 2008), käyttämällä niitä maksuvälineenä yhdysvaltain nesteytetyn kaassun NLG:n tuonissa.

Ensin mainittu toimenpide aiheuttaa todennäköisesti jonkin verran valuuttakurssien vaihtelua Kiinassa (koska Yhdysvaltain velka toimii useissa yhteyksissä hallituksen käytettävissä olevan vakuuden tukena, ja nyt tämä on pienentynyt).  Jälkimmäinen liike johtaa korkeampiin kotimaan energiakustannuksiin, mikä tulee olemaan akuutti ongelma, mikäli tämä geopoliittinen (geoekonominen myös!) toimenpide jatkuu vielä syyskuussa, jolloin talvikauden energiahankintojen hinnat on lyötävä lukkoon.

Sitä paitsi molempien maiden talouskasvu on tyrehtymässä, minkä myös markkinat noteeraavat.  Kaikki tämä tulee vähentämään energian kysyntää: globaalien öljynhintojen keikuttelu, oli mikä tahansa taho niiden takana, saattaa kuivua alevan kysynnän seurauksena hukkaan?

*

Välihuomautus, jonka olen saanut yhdysvaltalaisista lähteistä: Kiinalla on riittävästi kuljetuskalustoa ohjuksilleen, jota se voi tuhota halutessaan kaikki Yhdysvaltain ilmavoimien kuljetuskaluston kaikkialla maailmassa.  Obaman aikana tavattiin sanoa, että Obama pelaa tammea siinä, missä Putin shakkia. Kuka pelaa nyt mitäkin peliä?

*

Venezuela

Nyt kun katseet ovat tiukasti kiinni Hormusin salmen suunnalla, ja sivusilmällä seurataan SCS:n tilanteen kehitystä, emme saa jättää huomiotta myöskään Venezuelaa, maata joka sulaa silmissä..

Tilanne vapun 2019 tapahtumien jälkeen on ikään kuin pysähtynyt.  vt. Presidentin kantin pettäminen saattoi olla kansakunnan pelastus, mutta vetäytyminen Washintonin täyden tuen sateenvarjon alta sai myös amerikkalaiset epäröimään, mille hevoselle panoksensa seuraavaksi laittavat.  Tilanne maassa pahenee kaiken aikaa, rynnäkkö rajan yli Kolumbiaan ja muuallekin muodostavat ison kriisin sisällä oman vain hieman pienemmän kriisin. Maan romahtanut talous pahenee alati. 

Tulevaisuus on täynnä epävarmuutta, epävakautta ja rakenteiden romahtelua.  Ulkomaisten havittelijoiden kädet syyhyävät tilanteessa, jossa maailmansuurimpiin kuuluvat öljyvarat voivat tulla hetkellä millä hyväsä uudelleen jakoon.

*

Kolme kriisiä

Kaikki kolme kriisiä – Hormus, Etelä-Kiinan meri ja Venezuela – luovat paineita öljyn hinnan nousulle.

*

]]>
11 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277477-mita-tapahtuu-todella-hormusin-tankkerit-etela-kiinan-meri-ja-venezuela#comments Hormusin salmen kriisi Kiina Öljyn globaalimarkkinat Taistelu öljystä Yhdysvallat Tue, 18 Jun 2019 13:57:37 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277477-mita-tapahtuu-todella-hormusin-tankkerit-etela-kiinan-meri-ja-venezuela
Suurvaltojen kauppasota - miten Kiina reagoi USA:n viimeisimpiin siirtoihin? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277055-suurvaltojen-kauppasota-miten-kiina-reagoi-usan-viimeisimpiin-siirtoihin <p><em>Suurvaltojen kauppasota (Game of Tariffs)</em></p><p><em><strong>Miten Kiina toimii Yhdysvaltojen viimeisimpien siirtojen jälkeen?</strong></em></p><p>*</p><p>Voimme tarkastella <strong>suurvaltojen suhteiden tilaa ja muutospaineita </strong>kolmen pointin myötä:</p><p><strong>Ensinnäkin</strong>: Miten Kiina suhtautuu Yhdysvaltojen Iran-sanktioihin (Globaalin energian sisäpiiri/&rdquo;Dark Files).</p><p><strong>Toisekseen</strong>: Miten vaikuttavat ne haitat, joita syntyy kun Kiina alkaa rajoittaa arvometallien vientivirtaa.</p><p><strong>Kolmannekseen</strong>: Miten Yhdysvaltain ja Kiinan välinen tullisodan koveneminen vaikuttaa globaalin energian (ensisijaisesti Öljyn) kysyntään.</p><p>*</p><p>Jokainen näistä kolmesta punktista <strong>vaikuttaa öljyyn ja sen maailmanmarkkinahintaan</strong>.</p><p>Miten tunnistamme Washingtonin toimiin vastaavan Kiinan reaktiivisen retoriikan ja tositoimien välisen hienoisen eron, ja onko sitä eroa olemassa?</p><p>*</p><p><strong>Tullisota &ndash; The Game of Tariffs eli Tullipeli</strong></p><p>Suomessa käyttänemme tullisota/kauppasota &ndash;termiä, mutta kaverini Rapakon takana pitäytyvät tullipelissä (The Game of Tariffs).&nbsp; Se on tietenkin asiallisempi, ja myös tarkempi nimitys, mutta arvoitavaksi vain jää, missä pisteessä peli ottaa siinä määrin lämpöä, että peli muuttuu sodaksi? (Game &gt; War)</p><p>Selvää on, ainakin Amerikkalaisesta näkökulmasta, että Kiina &rdquo;kävelee yhä ohuemmalla nuoralla.&nbsp; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorallak%C3%A4vely"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorallak%C3%A4vely</u></a></p><p>Toisaalta on tosiasia, että Yhdysvallat tuo paljon enemmän Kiinasta, kuin Kiina Yhdysvalloista.&nbsp; Yksinkertaisemmin sanottuna Yhdysvalloilla on enemmän pelissä, sen pyrkiessä määrittämään maiden välisen vaihdannan tulleja ja niiden kohdentumista. Ja siis &rdquo;samalla mitalla&rdquo; &ndash;pelin arvattavaa lopputulosta.</p><p>*</p><p><strong>Hiilivetyjen tuonti</strong></p><p>Toisaalta Kiina on lisännyt Yhdysvaltain raakaöljyn, puhdistettujen öljytuotteiden ja hiljattain myös nesteytetyn maakaasun (NLG) tuontia.&nbsp; Kasvu jatkui siihen saakka, kunnes kauppasota saavutti vakavamman tason, niin että Kiina oli keskeinen nouseva asiakas Yhdysvaltain energian vientisektorilla.</p><p>Tässä vallitsi ilmeinen win-win &ndash;tilanne.&nbsp;</p><p>Koska globaali energian kysyntä muuttuu dramaattisimmin juuri Aasiassa, Yhdysvaltain liuskekivi ja tightoil ja maakaasuvarantojen hyödyntämiskapasiteettia kasvatettiin valmiiksi vastaamaan lisääntyvää vientikysyntää.</p><p>Bejing tahollaan teki parhaansa tehostaakseen pyrkimyksiä turvata vaihtoehtoiset energian hankintamarkkinat, sekä edistääkseen kotimaisten uusiutuvien ja epäkonventionaalisten energialähteiden kehittämistä.&nbsp; Kiinasta on lyhyessä ajassa tullut maailman johtava seuraavan sukupolven aurinko- ja tuulienergian&nbsp; tuottaja.</p><p>Vielä on kuitenkin kyseenalaista, miten laajasti keskeiset tuottajamaat ovat menettämässä markkinoita Yhdysvaltain energian viejille.&nbsp; tähän mennessä amerikkalaisen raakaöljyn ja öljyjalosteiden kokonaistuonissa on esiintynyt lievää laskua, samalla kun myöskin Yhdysvaltain LNG:n viennin kasvu on tasaantunut.</p><p>*</p><p><strong>Punaniskat</strong></p><p>Sen jälkeen kun Yhdysvaltain maatalouden harjoittajat ovat jo kärsineet merkittävästi maataloustuotteiden viennin tyrehtymisestä Kiinaan, vastaavanlainen isku näyttäisi syntyvän öljyteknologia sektorille.&nbsp; Huomattava on, että &nbsp;molempien alojen suurtuottajat ovat keskeisesti Keskilännestä, joka tunnetusti on Trumpille uskollisinta kannattaja-aluetta, mikä tuo peliin lisäpanoksia.</p><p>Mitä Kiina voi tehdä Yhdysvaltain öljy- tai maissisektorille?&nbsp; Sen keinovalikoimat ovat rajalliset.&nbsp; Mutta aivan aseeton Kiinakaan ei tässä(kään) suhteessa ole.</p><p>Bejingissä on onnituttu köytämään/kehittämään uusia soijapapujen lähteitä (joiden suhteen Kiina on maailman suurin tuoja) sekä muita maataloustuotteita, vaikkakaan se on ollut vaikeaa ja monesti myös kalliimpaa.&nbsp; Mutta Amerikan farmareille tämä ei ole hyvä juttu, ja menetykset realisoituvat lopullisesti sitten kun tullisota/Game of Tariffs on ohi &ndash; jos kohta se milloinkaan päättyykään?</p><p>Ei ole mitään takeita siitä, että Brasilian kaltaisissa ekologisesti rahvaanomaisissa oloissa tuotetut korvannaiset menettäisivät jatkossa asemaansa, ja Kiina palaisi takaisin Yhdysvaltain sydänmaille.</p><p>Lisäksi juuri tällä viikolla on alan uutisissa kerrottu oudosta liikkeestä, nimittäin että Kiina hankkii miljoonia tonneja soijapapuja, ja varastoi ne, mutta ei laita kulutushihnalle.</p><p>Kansainväliset raaka-ainepörssien asiantuntija pohtivat siirron aivoituksia ja kertovat, että Kiinan toimenpide on odottamaton, kun otetaan huomioon, että Kiina juuri siirtyy vuotuisessa syklissä ajankohtaan, jolloin soijapapu rehun perusaineksena on korkeimmillaan.&nbsp; Eräät tahot arvioivat, että tämä on voi olla merkki siitä, että Kiina on siirtymässä hyödykkeiden vakuuskannan (varmuusvarastot, vh) kehittämisen vaiheeseen, jotta voidaan neuvotella pidemmän aikavälin sopimuksista ja sopimusten vaihdoista laajoilla markkinoilla.&nbsp; Isoa peliä globaaleilla ravintomarkkinoilla siis.</p><p>*</p><p>Tämä vielä vähäiselle huomiolle jäänyt uutinen tuskin ilahduttaa Keskilännen Punaniskoja</p><p>Mutta energia on vielä merkittävämpi aihe.</p><p>U.S. öljyn ja kaasun ostojen sijaan energian hankkiminen muista lähteistä markkinoilla voi aiheuttaa Kiinalle kaksikin ongelmaa.&nbsp;</p><p>Ensimmäinen on geopoliittinen.</p><p>Ollaan menossa kohden - ja itseasiassa ollaan jo syvällä &rdquo;<strong>Geopoliittisessa paskahousu-pelissä</strong>&rdquo; (Chicken Game &ndash; Kuka uskaltaa mennä pisimmälle laudalla?) <a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/u7hZ9jKrwvo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/u7hZ9jKrwvo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/u7hZ9jKrwvo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/u7hZ9jKrwvo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></u></a> &gt;&gt; <a href="https://www.weeklystorybook.com/comic_strip_of_the_daycom/2012/08/buzz-kill.html"><u>https://www.weeklystorybook.com/comic_strip_of_the_daycom/2012/08/buzz-kill.html</u></a></p><p>Valmiit lähteet ja itseasiassa jo öljyputken/kaasuputken ja LNG-laivaston ulottuvilla ovat Venäjän hiilivetylähteet &ndash; mikä luo oman epämiellyttävän dynamiikan.</p><p>Bejingissä on ilmeisesti neuvoteltu merkittävästä tuontisopimuksesta, joka koskisi Venäjältä tulevaa energiaa.&nbsp; Neuvotteluista ja tuotehinnoista ei ole annettu tihkua mitään julkisuuteen, mutta globaalit asiantuntijat sanovat, että Kiinan hintatarjous on Venäjän vientiyhtiöiden <strong>Transneft</strong>in ja <strong>Gazprom</strong>in kannalta &nbsp;alhainen ja menossa heikompaan suuntaan.</p><p>Mutta Kiinan paluu neuvottelupöytään Moskovaan on vaikeaa Kiinan viskaaleille tilanteessa, jossa kaikki tietävät että heidän neuvotteluasemansa heikkenee alati.</p><p>Samaan aikaan LNG:n tilanne voi tulla yhä akuutimmaksi (pulma).</p><p>Bejingillä on vain muutama kuukausi aikaa lyödä lukkoon tulevan talvituonnin määrät.&nbsp; Viime vuonna LNG:n tuontimäärät laskettiin pieleen, ja kaasun vähittäishinnat pamahtivat tasolle, joka oli korkein vuosiin, mikä ilmeisesti rasittaa tällä kertaa Kiinaa, ja kaikki vaihtoehdot hankkia energiaa tulevat tapahtumaan korkeimpaan huippuhintaan.</p><p>*</p><p>Washingtonista tulevasta twittermyskystä huolimatta vaatimukset siitä, että &rdquo;toisen osapuolen&rdquo; kuuluu maksaa kaikki kauppasodan hinta, ovat virheellisiä.</p><p>Ne, jotka lopulta maksavat tullisodan hinnan ja kilpailevat niukemmista tavaroista ovat aina lopulta tavalliset kuluttajat.&nbsp;</p><p>Kun kohotettuja tulleja lätkäistään kohteisiin, joilla on merkitystä lisäarvoa tuottavassa tuotantoketjussa, korotetut tullit voivat hyvinkin kertautua useassa eri vaiheessa.&nbsp; Tämä kierre on jo käynnissä Yhdysvaltojen <strong>aurinkosähkölaitteiden</strong> hinnoille, sekä kaikille muille laitteille, joiden rakenteet vaativat <strong>terästä tai alumiinia</strong>.</p><p>*</p><p>Lopuksi vielä huomio, joka on kielteinen Amerikan maanviljelijöille: Raaka-aineiden supistuneen viennin johdosta he joutuvat nyt taistelemaan maatalouskoneiden ja &ndash;laitteiden hinnannousua vastaan.</p><p>Väitteet, että kaikki tuontikoneet ja tuotannolle välttämättömät laitteet voidaan korvata amerikkalaisilla tuotteilla ovat perättömiä.&nbsp;</p><p>Jos tarvittava valmiste tai osa onkin saatavilla, sen hinta on merkittävästi tuontitavaraa kalliimpi, mikä väistämättä nostaa myös lopputuotteen hintaa.</p><p>&nbsp;Kaikki tämä ketjuuntuva haitta on isku vasten työllisyyden kasvoja ja pienen/keskisuuren yritystoiminnan elinehtoja.&nbsp; Tähtilipun heiluttaminen ei paljon lohduta tullisodan oheisuhreja.&nbsp;</p><p>On vielä lähemmin tutkimatta, miten rankasti tullisota on iskenyt keskeiseen aurinkosähkön tuotantosektoriin; siellä hän pisimmät kokemukset kohonneiden taksojen kasvua leikkaavista vaikutuksista, mutta sen uskotaan olevan suuruudeltaan merkittävän.</p><p>Kiinan puolella kauppasodan heijastusvaikutukset voivat terävöittää muiden kotisyntyisten ongelmien nurjia puolia.&nbsp;</p><p>Kaikkialla Lännessä alkutuotannon viljelijät ja itseasiassa koko tuoantoketju on purjeessa; mitä tehdä sille.&nbsp; Suuret investoinnit vaaditaan, tuottoprosentti alhainen.&nbsp; Ilmankaan ei voida olla; epävakaiden katoherkkien ja poliititselle pelille äärimmäisen alttiiden tuontiruokamarkkinoiden varaan heittäytyminen olisi &quot;lopun alkua&quot;.</p><p>*</p><p>Kaikki tämä vaikuttaa <strong>maailmantalouden kasvuennusteisiin ja toimintailmapiiriin</strong>, se on yksi keskeinen huolen aihe koko maailmantalouden mitassa.</p><p>Menossa on vaarallinen paskahousu-peli.</p><p>Peli, jossa kärsijöitä on paljon, mutta voittajia ei lainkaan.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suurvaltojen kauppasota (Game of Tariffs)

Miten Kiina toimii Yhdysvaltojen viimeisimpien siirtojen jälkeen?

*

Voimme tarkastella suurvaltojen suhteiden tilaa ja muutospaineita kolmen pointin myötä:

Ensinnäkin: Miten Kiina suhtautuu Yhdysvaltojen Iran-sanktioihin (Globaalin energian sisäpiiri/”Dark Files).

Toisekseen: Miten vaikuttavat ne haitat, joita syntyy kun Kiina alkaa rajoittaa arvometallien vientivirtaa.

Kolmannekseen: Miten Yhdysvaltain ja Kiinan välinen tullisodan koveneminen vaikuttaa globaalin energian (ensisijaisesti Öljyn) kysyntään.

*

Jokainen näistä kolmesta punktista vaikuttaa öljyyn ja sen maailmanmarkkinahintaan.

Miten tunnistamme Washingtonin toimiin vastaavan Kiinan reaktiivisen retoriikan ja tositoimien välisen hienoisen eron, ja onko sitä eroa olemassa?

*

Tullisota – The Game of Tariffs eli Tullipeli

Suomessa käyttänemme tullisota/kauppasota –termiä, mutta kaverini Rapakon takana pitäytyvät tullipelissä (The Game of Tariffs).  Se on tietenkin asiallisempi, ja myös tarkempi nimitys, mutta arvoitavaksi vain jää, missä pisteessä peli ottaa siinä määrin lämpöä, että peli muuttuu sodaksi? (Game > War)

Selvää on, ainakin Amerikkalaisesta näkökulmasta, että Kiina ”kävelee yhä ohuemmalla nuoralla.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorallak%C3%A4vely

Toisaalta on tosiasia, että Yhdysvallat tuo paljon enemmän Kiinasta, kuin Kiina Yhdysvalloista.  Yksinkertaisemmin sanottuna Yhdysvalloilla on enemmän pelissä, sen pyrkiessä määrittämään maiden välisen vaihdannan tulleja ja niiden kohdentumista. Ja siis ”samalla mitalla” –pelin arvattavaa lopputulosta.

*

Hiilivetyjen tuonti

Toisaalta Kiina on lisännyt Yhdysvaltain raakaöljyn, puhdistettujen öljytuotteiden ja hiljattain myös nesteytetyn maakaasun (NLG) tuontia.  Kasvu jatkui siihen saakka, kunnes kauppasota saavutti vakavamman tason, niin että Kiina oli keskeinen nouseva asiakas Yhdysvaltain energian vientisektorilla.

Tässä vallitsi ilmeinen win-win –tilanne. 

Koska globaali energian kysyntä muuttuu dramaattisimmin juuri Aasiassa, Yhdysvaltain liuskekivi ja tightoil ja maakaasuvarantojen hyödyntämiskapasiteettia kasvatettiin valmiiksi vastaamaan lisääntyvää vientikysyntää.

Bejing tahollaan teki parhaansa tehostaakseen pyrkimyksiä turvata vaihtoehtoiset energian hankintamarkkinat, sekä edistääkseen kotimaisten uusiutuvien ja epäkonventionaalisten energialähteiden kehittämistä.  Kiinasta on lyhyessä ajassa tullut maailman johtava seuraavan sukupolven aurinko- ja tuulienergian  tuottaja.

Vielä on kuitenkin kyseenalaista, miten laajasti keskeiset tuottajamaat ovat menettämässä markkinoita Yhdysvaltain energian viejille.  tähän mennessä amerikkalaisen raakaöljyn ja öljyjalosteiden kokonaistuonissa on esiintynyt lievää laskua, samalla kun myöskin Yhdysvaltain LNG:n viennin kasvu on tasaantunut.

*

Punaniskat

Sen jälkeen kun Yhdysvaltain maatalouden harjoittajat ovat jo kärsineet merkittävästi maataloustuotteiden viennin tyrehtymisestä Kiinaan, vastaavanlainen isku näyttäisi syntyvän öljyteknologia sektorille.  Huomattava on, että  molempien alojen suurtuottajat ovat keskeisesti Keskilännestä, joka tunnetusti on Trumpille uskollisinta kannattaja-aluetta, mikä tuo peliin lisäpanoksia.

Mitä Kiina voi tehdä Yhdysvaltain öljy- tai maissisektorille?  Sen keinovalikoimat ovat rajalliset.  Mutta aivan aseeton Kiinakaan ei tässä(kään) suhteessa ole.

Bejingissä on onnituttu köytämään/kehittämään uusia soijapapujen lähteitä (joiden suhteen Kiina on maailman suurin tuoja) sekä muita maataloustuotteita, vaikkakaan se on ollut vaikeaa ja monesti myös kalliimpaa.  Mutta Amerikan farmareille tämä ei ole hyvä juttu, ja menetykset realisoituvat lopullisesti sitten kun tullisota/Game of Tariffs on ohi – jos kohta se milloinkaan päättyykään?

Ei ole mitään takeita siitä, että Brasilian kaltaisissa ekologisesti rahvaanomaisissa oloissa tuotetut korvannaiset menettäisivät jatkossa asemaansa, ja Kiina palaisi takaisin Yhdysvaltain sydänmaille.

Lisäksi juuri tällä viikolla on alan uutisissa kerrottu oudosta liikkeestä, nimittäin että Kiina hankkii miljoonia tonneja soijapapuja, ja varastoi ne, mutta ei laita kulutushihnalle.

Kansainväliset raaka-ainepörssien asiantuntija pohtivat siirron aivoituksia ja kertovat, että Kiinan toimenpide on odottamaton, kun otetaan huomioon, että Kiina juuri siirtyy vuotuisessa syklissä ajankohtaan, jolloin soijapapu rehun perusaineksena on korkeimmillaan.  Eräät tahot arvioivat, että tämä on voi olla merkki siitä, että Kiina on siirtymässä hyödykkeiden vakuuskannan (varmuusvarastot, vh) kehittämisen vaiheeseen, jotta voidaan neuvotella pidemmän aikavälin sopimuksista ja sopimusten vaihdoista laajoilla markkinoilla.  Isoa peliä globaaleilla ravintomarkkinoilla siis.

*

Tämä vielä vähäiselle huomiolle jäänyt uutinen tuskin ilahduttaa Keskilännen Punaniskoja

Mutta energia on vielä merkittävämpi aihe.

U.S. öljyn ja kaasun ostojen sijaan energian hankkiminen muista lähteistä markkinoilla voi aiheuttaa Kiinalle kaksikin ongelmaa. 

Ensimmäinen on geopoliittinen.

Ollaan menossa kohden - ja itseasiassa ollaan jo syvällä ”Geopoliittisessa paskahousu-pelissä” (Chicken Game – Kuka uskaltaa mennä pisimmälle laudalla?) https://www.youtube.com/watch?v=u7hZ9jKrwvo >> https://www.weeklystorybook.com/comic_strip_of_the_daycom/2012/08/buzz-kill.html

Valmiit lähteet ja itseasiassa jo öljyputken/kaasuputken ja LNG-laivaston ulottuvilla ovat Venäjän hiilivetylähteet – mikä luo oman epämiellyttävän dynamiikan.

Bejingissä on ilmeisesti neuvoteltu merkittävästä tuontisopimuksesta, joka koskisi Venäjältä tulevaa energiaa.  Neuvotteluista ja tuotehinnoista ei ole annettu tihkua mitään julkisuuteen, mutta globaalit asiantuntijat sanovat, että Kiinan hintatarjous on Venäjän vientiyhtiöiden Transneftin ja Gazpromin kannalta  alhainen ja menossa heikompaan suuntaan.

Mutta Kiinan paluu neuvottelupöytään Moskovaan on vaikeaa Kiinan viskaaleille tilanteessa, jossa kaikki tietävät että heidän neuvotteluasemansa heikkenee alati.

Samaan aikaan LNG:n tilanne voi tulla yhä akuutimmaksi (pulma).

Bejingillä on vain muutama kuukausi aikaa lyödä lukkoon tulevan talvituonnin määrät.  Viime vuonna LNG:n tuontimäärät laskettiin pieleen, ja kaasun vähittäishinnat pamahtivat tasolle, joka oli korkein vuosiin, mikä ilmeisesti rasittaa tällä kertaa Kiinaa, ja kaikki vaihtoehdot hankkia energiaa tulevat tapahtumaan korkeimpaan huippuhintaan.

*

Washingtonista tulevasta twittermyskystä huolimatta vaatimukset siitä, että ”toisen osapuolen” kuuluu maksaa kaikki kauppasodan hinta, ovat virheellisiä.

Ne, jotka lopulta maksavat tullisodan hinnan ja kilpailevat niukemmista tavaroista ovat aina lopulta tavalliset kuluttajat. 

Kun kohotettuja tulleja lätkäistään kohteisiin, joilla on merkitystä lisäarvoa tuottavassa tuotantoketjussa, korotetut tullit voivat hyvinkin kertautua useassa eri vaiheessa.  Tämä kierre on jo käynnissä Yhdysvaltojen aurinkosähkölaitteiden hinnoille, sekä kaikille muille laitteille, joiden rakenteet vaativat terästä tai alumiinia.

*

Lopuksi vielä huomio, joka on kielteinen Amerikan maanviljelijöille: Raaka-aineiden supistuneen viennin johdosta he joutuvat nyt taistelemaan maatalouskoneiden ja –laitteiden hinnannousua vastaan.

Väitteet, että kaikki tuontikoneet ja tuotannolle välttämättömät laitteet voidaan korvata amerikkalaisilla tuotteilla ovat perättömiä. 

Jos tarvittava valmiste tai osa onkin saatavilla, sen hinta on merkittävästi tuontitavaraa kalliimpi, mikä väistämättä nostaa myös lopputuotteen hintaa.

 Kaikki tämä ketjuuntuva haitta on isku vasten työllisyyden kasvoja ja pienen/keskisuuren yritystoiminnan elinehtoja.  Tähtilipun heiluttaminen ei paljon lohduta tullisodan oheisuhreja. 

On vielä lähemmin tutkimatta, miten rankasti tullisota on iskenyt keskeiseen aurinkosähkön tuotantosektoriin; siellä hän pisimmät kokemukset kohonneiden taksojen kasvua leikkaavista vaikutuksista, mutta sen uskotaan olevan suuruudeltaan merkittävän.

Kiinan puolella kauppasodan heijastusvaikutukset voivat terävöittää muiden kotisyntyisten ongelmien nurjia puolia. 

Kaikkialla Lännessä alkutuotannon viljelijät ja itseasiassa koko tuoantoketju on purjeessa; mitä tehdä sille.  Suuret investoinnit vaaditaan, tuottoprosentti alhainen.  Ilmankaan ei voida olla; epävakaiden katoherkkien ja poliititselle pelille äärimmäisen alttiiden tuontiruokamarkkinoiden varaan heittäytyminen olisi "lopun alkua".

*

Kaikki tämä vaikuttaa maailmantalouden kasvuennusteisiin ja toimintailmapiiriin, se on yksi keskeinen huolen aihe koko maailmantalouden mitassa.

Menossa on vaarallinen paskahousu-peli.

Peli, jossa kärsijöitä on paljon, mutta voittajia ei lainkaan.

*

]]>
9 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277055-suurvaltojen-kauppasota-miten-kiina-reagoi-usan-viimeisimpiin-siirtoihin#comments Kauppasota Kiina Tullisota Yhdysvallat Thu, 06 Jun 2019 10:34:56 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277055-suurvaltojen-kauppasota-miten-kiina-reagoi-usan-viimeisimpiin-siirtoihin
Tuleeko meistä amerikkalaisia? http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277024-tuleeko-meista-amerikkalaisia <p>Olemmeko jo liian amerikkalaistuneita?&nbsp; Olen aiemminkin lukenut ja kuullut, että Suomessa on yritetty vaatia esim. vahingonkorvauksia amerikkalaiseen malliin vaikkei oma lainsäädäntömme ja oikeuskäytäntömme anna minkäänlaista tukea kyseisille vaateille.</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/38ddf243-88f9-493d-9333-366a565d4e93">Tämä gerbiilien tapaamisoikeuden vaatiminen meni kyllä ihan ylitse.</a> Pitäisikö kaikille suomalaisille antaa jonkinlaista oikeuskoulutusta, jos terve järki ei riitä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemmeko jo liian amerikkalaistuneita?  Olen aiemminkin lukenut ja kuullut, että Suomessa on yritetty vaatia esim. vahingonkorvauksia amerikkalaiseen malliin vaikkei oma lainsäädäntömme ja oikeuskäytäntömme anna minkäänlaista tukea kyseisille vaateille.

Tämä gerbiilien tapaamisoikeuden vaatiminen meni kyllä ihan ylitse. Pitäisikö kaikille suomalaisille antaa jonkinlaista oikeuskoulutusta, jos terve järki ei riitä?

]]>
22 http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277024-tuleeko-meista-amerikkalaisia#comments lainsäädäntö Vahingonkorvaus Yhdysvallat Wed, 05 Jun 2019 14:21:35 +0000 Sari Laitinen http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277024-tuleeko-meista-amerikkalaisia
USA:n seuraava kyykytyksen kohde: EU:n asetekniikan kehitys http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276883-usan-seuraava-kyykytyksen-kohde-eun-asetekniikan-kehitys <p>Huawein kyykytys on parhaillaan menossa taistelussa maailmanherruudesta mobiiliverkkojen teknologian kehittämisessä ja markkinajohtajuudessa. Mutta NATOn sotilaallinen isoveli ei tyydy mihinkään vähempään kuin maailmanherruuteen myöskään aseteknologian kehityksessä.</p><p>Sattumalta törmäsin tällaiseen uutiseen Espanjan suurimmassa sanomalehdessä El Paísissa, mutta en ole huomannut että tätä olisi uutisoitu Suomessa. No, tämä olisi kyllä lupaavasti orastavaa suomalaisten NATO-intoa laimentava uutinen, joten siinä mielessä ehkä tarpeetonta tuoda kansalaisille ajateltavaksi tällaista huolen aihetta.</p><p>Suora linkki alkuperäiseen uutiseen, espanjaksi:<br /><br /><a href="https://elpais.com/internacional/2019/06/01/actualidad/1559389670_532613.html" title="https://elpais.com/internacional/2019/06/01/actualidad/1559389670_532613.html">https://elpais.com/internacional/2019/06/01/actualidad/1559389670_532613...</a></p><p>Linkki Google-kääntäjään, jonka pitäisi tuottaa englannin kielinen käännös tuolle artikkelille:</p><p><a href="https://translate.google.com/translate?hl=en&amp;sl=es&amp;tl=en&amp;u=https%3A%2F%2Felpais.com%2Finternacional%2F2019%2F06%2F01%2Factualidad%2F1559389670_532613.html" title="https://translate.google.com/translate?hl=en&amp;sl=es&amp;tl=en&amp;u=https%3A%2F%2Felpais.com%2Finternacional%2F2019%2F06%2F01%2Factualidad%2F1559389670_532613.html">https://translate.google.com/translate?hl=en&amp;sl=es&amp;tl=en&amp;u=https%3A%2F%2...</a></p><p>Uutinen on kaikessa Trump-maisessa röyhkeydessään, että USA vaatii Eurooppaa perumaan nykyiset suunnitelmansa kehittää aseteknologiaa itsenäisesti, ja ottamaan USA:n keskeiseen rooliin aseteknologian kehitysprojekteissa. Jotta palvelija ei vain kasvaisi itsenäiseksi ja omavaraiseksi, irti sotilaallisesta riippuvuudesta armolliseen ja kaikkivaltiaaseen isäntäänsä.</p><p>Ainahan saa ehdottaa kaikenlaista, mutta nyt siis on USA asialla, ja USA:lla ei ole tapana ehdottaa, vaan vaatia isännän ja maailmanherruuden oikeudella. Niinpä tämäkään ei ole mikä tahansa ehdotus, vaan tiukkasanainen uhkavaatimus, englanniksi &quot;ultimatum&quot;.</p><p>Tällä foorumilla onkin ollut viime aikoina niin paljon mukavia keskusteluita NATO-intoilijoiden kanssa aiheesta, mikä ihmeen isoveli USA muka olisi Suomelle, jos liittyisimme NATOon. Tai vaikka ostaisimme USA:lta niitä kuuluisia ihania hävittäjiä. No juuri tuollainen, joka ei ehdota mitä tehdään, vaan määrää mitä tehdään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huawein kyykytys on parhaillaan menossa taistelussa maailmanherruudesta mobiiliverkkojen teknologian kehittämisessä ja markkinajohtajuudessa. Mutta NATOn sotilaallinen isoveli ei tyydy mihinkään vähempään kuin maailmanherruuteen myöskään aseteknologian kehityksessä.

Sattumalta törmäsin tällaiseen uutiseen Espanjan suurimmassa sanomalehdessä El Paísissa, mutta en ole huomannut että tätä olisi uutisoitu Suomessa. No, tämä olisi kyllä lupaavasti orastavaa suomalaisten NATO-intoa laimentava uutinen, joten siinä mielessä ehkä tarpeetonta tuoda kansalaisille ajateltavaksi tällaista huolen aihetta.

Suora linkki alkuperäiseen uutiseen, espanjaksi:

https://elpais.com/internacional/2019/06/01/actualidad/1559389670_532613.html

Linkki Google-kääntäjään, jonka pitäisi tuottaa englannin kielinen käännös tuolle artikkelille:

https://translate.google.com/translate?hl=en&sl=es&tl=en&u=https%3A%2F%2Felpais.com%2Finternacional%2F2019%2F06%2F01%2Factualidad%2F1559389670_532613.html

Uutinen on kaikessa Trump-maisessa röyhkeydessään, että USA vaatii Eurooppaa perumaan nykyiset suunnitelmansa kehittää aseteknologiaa itsenäisesti, ja ottamaan USA:n keskeiseen rooliin aseteknologian kehitysprojekteissa. Jotta palvelija ei vain kasvaisi itsenäiseksi ja omavaraiseksi, irti sotilaallisesta riippuvuudesta armolliseen ja kaikkivaltiaaseen isäntäänsä.

Ainahan saa ehdottaa kaikenlaista, mutta nyt siis on USA asialla, ja USA:lla ei ole tapana ehdottaa, vaan vaatia isännän ja maailmanherruuden oikeudella. Niinpä tämäkään ei ole mikä tahansa ehdotus, vaan tiukkasanainen uhkavaatimus, englanniksi "ultimatum".

Tällä foorumilla onkin ollut viime aikoina niin paljon mukavia keskusteluita NATO-intoilijoiden kanssa aiheesta, mikä ihmeen isoveli USA muka olisi Suomelle, jos liittyisimme NATOon. Tai vaikka ostaisimme USA:lta niitä kuuluisia ihania hävittäjiä. No juuri tuollainen, joka ei ehdota mitä tehdään, vaan määrää mitä tehdään.

]]>
6 http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276883-usan-seuraava-kyykytyksen-kohde-eun-asetekniikan-kehitys#comments Aseteknologia Nato Turpo Yhdysvallat Sun, 02 Jun 2019 17:46:58 +0000 Ion Mittler http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276883-usan-seuraava-kyykytyksen-kohde-eun-asetekniikan-kehitys
Pysyykö abortin täyskielto voimassa Alabamassa? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276579-pysyyko-abortin-tayskielto-voimassa-alabamassa <p>Viime viikolla Yhdysvaltain Alabaman osavaltio sääti lain, jolla abortit kiellettiin lähes kaikissa tapauksissa, mukaan lukien raiskaus ja insesti. Laki on ristiriidassa abortin vuonna 1973 laillistaneen, korkeimman oikeuden Roe vs. Wade -ennakkotapauksen kanssa.</p><p>Osavaltiot voivat säätää mitä tahansa lakeja, mutta oikeusistuimet kumoavat laittomat lait mikäli niistä valitetaan. Alabaman konservatiiviset republikaanit haluavatkin oikeusprosessia. He toivovat, että valitusprosessi etenisi korkeimpaan oikeuteen, ja Roe vs. Wade kumottaisiin.</p><p>Konservatiivit ovat aktivoituneet, koska Donald Trump on nimittänyt korkeimpaan oikeuteen kaksi nihkeästi aborttiin suhtautuvaa tuomaria. Nyt yhdeksästä tuomarista enää neljä on Barack Obaman ja Bill Clintonin nimittämiä liberaaleja.<br /><br /><em>(Loput kirjoituksesta luettavissa täältä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4088825-pysyyko-abortin-tayskielto-voimassa-alabamassa">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4088825-pysyyko-abortin-tayskielto-voimassa-alabamassa</a>)</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime viikolla Yhdysvaltain Alabaman osavaltio sääti lain, jolla abortit kiellettiin lähes kaikissa tapauksissa, mukaan lukien raiskaus ja insesti. Laki on ristiriidassa abortin vuonna 1973 laillistaneen, korkeimman oikeuden Roe vs. Wade -ennakkotapauksen kanssa.

Osavaltiot voivat säätää mitä tahansa lakeja, mutta oikeusistuimet kumoavat laittomat lait mikäli niistä valitetaan. Alabaman konservatiiviset republikaanit haluavatkin oikeusprosessia. He toivovat, että valitusprosessi etenisi korkeimpaan oikeuteen, ja Roe vs. Wade kumottaisiin.

Konservatiivit ovat aktivoituneet, koska Donald Trump on nimittänyt korkeimpaan oikeuteen kaksi nihkeästi aborttiin suhtautuvaa tuomaria. Nyt yhdeksästä tuomarista enää neljä on Barack Obaman ja Bill Clintonin nimittämiä liberaaleja.

(Loput kirjoituksesta luettavissa täältä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4088825-pysyyko-abortin-tayskielto-voimassa-alabamassa)

]]>
0 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276579-pysyyko-abortin-tayskielto-voimassa-alabamassa#comments Abortti Feminismi Konservatismi Oikeisto Yhdysvallat Sun, 26 May 2019 16:42:58 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276579-pysyyko-abortin-tayskielto-voimassa-alabamassa
Hajottavaisitko Yhdysvaltain energiapakotteet EU:n yhtenäisyyden? http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276433-hajottavaisitko-yhdysvaltain-energiapakotteet-eun-yhtenaisyyden <p><br />&nbsp;Yhdysvaltojen hallinto uhkaa uusilla pakotteilla yrityksiä, jotka ovat mukana Venäjän ja Saksan välisessä Nord Stream 2-kaasuputken rakentamisessa. Putkea lasketaan parhaillaan Itämereen. Pakotteiden laajeneminen energiasektorille olisi haitallista Suomen energiahuollolle sekä natisuttaisi EU:n yhtenäisenä pysynyttä linjaa Venäjä-suhteissa.</p><p>EU ja Venäjä ajautuivat pakotekierteeseen Krimin miehityksen ja Ukrainan kriisin seurauksena. Suomen talouteen on vaikuttanut erityisesti Venäjän päätös asettaa EU-maiden elintarvikkeille tuontikielto eräitä erikoistuotteita lukuun ottamatta.<br />&nbsp;<br />Energia on pidetty pakotteiden ulkopuolella. Monet EU-maat tarvitsevat Venäjältä sähköä, kaasua ja öljyä sekä myös energiapuuta. Esimerkiksi kaasulle tulee yhä olemaan kysyntää.<br />&nbsp;<br />Energiasektorin muutokset ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan aiheuttavat energian varmistamistarpeita. Esimerkiksi Saksa on kymmenen vuoden ajan muuttanut energiajärjestelmänsä perusteita. Suuri uusiutuvan energian määrä aiheuttaa suuria energiamäärien vaihteluja, joita pitää tasoittaa. Tällä erää tähän tarkoitukseen kaasuvoimalat soveltuvat erinomaisesti, koska ne voidaan erittäin nopeasti nostaa tuotantoon esimerkiksi tuulivoiman tuotannon laskiessa.<br />&nbsp;<br />Yhdysvaltojen uhittelun taustalla voi nähdä myös sen halun lisätä EU:n riippuvuutta itsestään. Koska Lähi-idän ja Turkin tilanne on levoton, muiden Euraasian mantereen ja Pohjois-Afrikan energialähteiden hyödyntäminen on hankalaa.<br />&nbsp;<br />Energian on pysyttävä EU-Venäjä-kauppakumppanuudessa mukana. Suomessa Fortum omistaa lähes puolet Nord Stream 2-hankkeessa keskeisesti mukana olevasta Uniperista. Suomessa ei mielestäni keskusteltu läheskään riittävästi Uniper-kauppaan liittyvistä riskeistä. Osittain sama pätee Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, jossa omistajina ovat Fortumin lisäksi muun muassa monet suomalaiset kunnat ja kaupungit.<br />&nbsp;<br />Suomalaiset omistajat kärsisivät raskaita tappioita ja oma energiahuoltomme vaarantuu, jos Trumpin hallinnon politiikka sysää liikkeelle pakotekierteen syventymisen. Tämä aiheuttaisi pahimmillaan paineen poiketa yhteisestä Venäjä-linjasta. Voi myös spekuloida sillä, että niin Trumpille, Putinille ja populistisille johtajille hajanainen EU on jopa toivottava. On myös huomattava, että EU:hun kielteisesti suhtautuvilla eurooppalaispuolueilla on läheisiä suhteita Venäjälle, ja samaan aikaan ne kovasti kannattavat Trumpin politiikkaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
 Yhdysvaltojen hallinto uhkaa uusilla pakotteilla yrityksiä, jotka ovat mukana Venäjän ja Saksan välisessä Nord Stream 2-kaasuputken rakentamisessa. Putkea lasketaan parhaillaan Itämereen. Pakotteiden laajeneminen energiasektorille olisi haitallista Suomen energiahuollolle sekä natisuttaisi EU:n yhtenäisenä pysynyttä linjaa Venäjä-suhteissa.

EU ja Venäjä ajautuivat pakotekierteeseen Krimin miehityksen ja Ukrainan kriisin seurauksena. Suomen talouteen on vaikuttanut erityisesti Venäjän päätös asettaa EU-maiden elintarvikkeille tuontikielto eräitä erikoistuotteita lukuun ottamatta.
 
Energia on pidetty pakotteiden ulkopuolella. Monet EU-maat tarvitsevat Venäjältä sähköä, kaasua ja öljyä sekä myös energiapuuta. Esimerkiksi kaasulle tulee yhä olemaan kysyntää.
 
Energiasektorin muutokset ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan aiheuttavat energian varmistamistarpeita. Esimerkiksi Saksa on kymmenen vuoden ajan muuttanut energiajärjestelmänsä perusteita. Suuri uusiutuvan energian määrä aiheuttaa suuria energiamäärien vaihteluja, joita pitää tasoittaa. Tällä erää tähän tarkoitukseen kaasuvoimalat soveltuvat erinomaisesti, koska ne voidaan erittäin nopeasti nostaa tuotantoon esimerkiksi tuulivoiman tuotannon laskiessa.
 
Yhdysvaltojen uhittelun taustalla voi nähdä myös sen halun lisätä EU:n riippuvuutta itsestään. Koska Lähi-idän ja Turkin tilanne on levoton, muiden Euraasian mantereen ja Pohjois-Afrikan energialähteiden hyödyntäminen on hankalaa.
 
Energian on pysyttävä EU-Venäjä-kauppakumppanuudessa mukana. Suomessa Fortum omistaa lähes puolet Nord Stream 2-hankkeessa keskeisesti mukana olevasta Uniperista. Suomessa ei mielestäni keskusteltu läheskään riittävästi Uniper-kauppaan liittyvistä riskeistä. Osittain sama pätee Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, jossa omistajina ovat Fortumin lisäksi muun muassa monet suomalaiset kunnat ja kaupungit.
 
Suomalaiset omistajat kärsisivät raskaita tappioita ja oma energiahuoltomme vaarantuu, jos Trumpin hallinnon politiikka sysää liikkeelle pakotekierteen syventymisen. Tämä aiheuttaisi pahimmillaan paineen poiketa yhteisestä Venäjä-linjasta. Voi myös spekuloida sillä, että niin Trumpille, Putinille ja populistisille johtajille hajanainen EU on jopa toivottava. On myös huomattava, että EU:hun kielteisesti suhtautuvilla eurooppalaispuolueilla on läheisiä suhteita Venäjälle, ja samaan aikaan ne kovasti kannattavat Trumpin politiikkaa.

]]>
6 http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276433-hajottavaisitko-yhdysvaltain-energiapakotteet-eun-yhtenaisyyden#comments Donald Trump EU ja Venäjä EU:n Venäjäpakotteet Nord Stream 2 Yhdysvallat Fri, 24 May 2019 07:53:06 +0000 Mirja Vehkaperä http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276433-hajottavaisitko-yhdysvaltain-energiapakotteet-eun-yhtenaisyyden
Nyt puhutaan etupiireistä - vaihtaako Trump Itä-Euroopan Venezuelaan ja Kuubaan? http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275992-nyt-puhutaan-etupiireista-vaihtaako-trump-ita-euroopan-venezuelaan-ja-kuubaan <p>Yhdysvaltalaisessa The National Interest-lehdessä esitetään Venäjälle melko suorasukainen ehdotus: jos Venäjä vähentää sekaantumistaan Venezuelan ja Kuuban asioihin, Yhdysvallat voisi vetäytyä Itä-Euroopasta ja Baltiasta ja kunnioittaa Venäjän &quot;etupiiriä&quot; (sphere of influence) siellä. Pakettiin voisi sopia myös Nicaragua. Artikkelin kirjoittaja Ted Galen Carpenter kuuluu Cato-instituuttiin, joka on maailman ehkä vaikutusvaltaisin ajatuspaja.</p><p>Carpenter pitää Naton läsnäoloa ja sotaharjoituksia Itä-Euroopassa - kaiketi myös Suomessa - Yhdysvaltain &quot;provokaationa.&quot; Baltian maat olivat Carpenterin mielestä &quot;constituent parts of both Czarist Russia and the Soviet Union,&quot; unohtaen täysin niiden itsenäisyyden ajan viime vuosisadan alkupuolella. Mutta kun suurin pensselinvedoin jaetaan maailmaa etupiireihin, yksityiskohtia saattaa unohtua - tietenkin&nbsp; myös Suomeen liittyen.</p><p>Carpenterin kirjoitus on jatkoa presidentti Donald Trumpin möläytyksille, joilla hän on pyrkinyt heikentämään Natoa ja transatlanttista yhteistyötä Yhdysvaltain ja Euroopan välillä. Trumpin aiheuttama epävarmuus on näkynyt siten, että viime aikoina Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Viro ovat pyrkineet rakentamaan uusia &quot;kahdenvälisiä&quot; suhteita Venäjään presidentti Vladimir Putinin kanssa. Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyydestä ei puhu enää kukaan, kuten eduskuntavaaleissa huomattiin.</p><p>Kremliä lähellä olevassa Vzgljad-lehdessä pohditaan tänään, kannattaako Venäjän suostua Carpenterin esittämään tarjoukseen. Lehden vastaus on varovainen ei, lähinnä siksi, että Yhdysvaltain vaikutusvalta maailmassa on lehden mielestä muutenkin heikkenemässä. Yhdysvaltain pitäisi sopia asioista muidenkin toimijoiden kuten Kiinan ja EU:n - &quot;saksalais-ranskalaisen yleiseurooppalaisen imperiumin&quot; - kanssa. Latinalaisen Amerikan maat eivät Vzgljadin mielestä koskaan suostuisi siihen, että Yhdysvallat ryhtyisi soveltamaan uudestaan Monroe-oppia 1820-luvulta.</p><p>Vzgljad kertoo, mihin Venäjä puolestaan pyrkii:&nbsp;&nbsp;&quot;Venäjällä on täysin selviä ja konkreettisia ulkopoliittisia intressejä, jotka lähtevät kokemuksistamme historiasta ja meidän nykyisestä sisäisestä tilanteestamme. Meidän tulee rakentaa venäläinen maailma (russkij mir), me tarvitsemme turvalliset rajat ja rauhalliset naapurit lännessä, etelässä ja idässä, me tarvitsemme Euraasian Lissabonista Souliin ilman ulkoista, &quot;saarelaista&quot; (tässä viitattaneen Britanniaan - JS) tai valtameren takaista vaikutusta, me tarvitsemme meille ystävällisen islamilaisen maailman. Vähempään emme tyydy koskaan.&quot;</p><p><a href="https://nationalinterest.org/feature/striking-deal-russia-spheres-influence-56787">https://nationalinterest.org/feature/striking-deal-russia-spheres-influence-56787</a></p><p><a href="https://vz.ru/politics/2019/5/14/977580.html">https://vz.ru/politics/2019/5/14/977580.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltalaisessa The National Interest-lehdessä esitetään Venäjälle melko suorasukainen ehdotus: jos Venäjä vähentää sekaantumistaan Venezuelan ja Kuuban asioihin, Yhdysvallat voisi vetäytyä Itä-Euroopasta ja Baltiasta ja kunnioittaa Venäjän "etupiiriä" (sphere of influence) siellä. Pakettiin voisi sopia myös Nicaragua. Artikkelin kirjoittaja Ted Galen Carpenter kuuluu Cato-instituuttiin, joka on maailman ehkä vaikutusvaltaisin ajatuspaja.

Carpenter pitää Naton läsnäoloa ja sotaharjoituksia Itä-Euroopassa - kaiketi myös Suomessa - Yhdysvaltain "provokaationa." Baltian maat olivat Carpenterin mielestä "constituent parts of both Czarist Russia and the Soviet Union," unohtaen täysin niiden itsenäisyyden ajan viime vuosisadan alkupuolella. Mutta kun suurin pensselinvedoin jaetaan maailmaa etupiireihin, yksityiskohtia saattaa unohtua - tietenkin  myös Suomeen liittyen.

Carpenterin kirjoitus on jatkoa presidentti Donald Trumpin möläytyksille, joilla hän on pyrkinyt heikentämään Natoa ja transatlanttista yhteistyötä Yhdysvaltain ja Euroopan välillä. Trumpin aiheuttama epävarmuus on näkynyt siten, että viime aikoina Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Viro ovat pyrkineet rakentamaan uusia "kahdenvälisiä" suhteita Venäjään presidentti Vladimir Putinin kanssa. Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyydestä ei puhu enää kukaan, kuten eduskuntavaaleissa huomattiin.

Kremliä lähellä olevassa Vzgljad-lehdessä pohditaan tänään, kannattaako Venäjän suostua Carpenterin esittämään tarjoukseen. Lehden vastaus on varovainen ei, lähinnä siksi, että Yhdysvaltain vaikutusvalta maailmassa on lehden mielestä muutenkin heikkenemässä. Yhdysvaltain pitäisi sopia asioista muidenkin toimijoiden kuten Kiinan ja EU:n - "saksalais-ranskalaisen yleiseurooppalaisen imperiumin" - kanssa. Latinalaisen Amerikan maat eivät Vzgljadin mielestä koskaan suostuisi siihen, että Yhdysvallat ryhtyisi soveltamaan uudestaan Monroe-oppia 1820-luvulta.

Vzgljad kertoo, mihin Venäjä puolestaan pyrkii:  "Venäjällä on täysin selviä ja konkreettisia ulkopoliittisia intressejä, jotka lähtevät kokemuksistamme historiasta ja meidän nykyisestä sisäisestä tilanteestamme. Meidän tulee rakentaa venäläinen maailma (russkij mir), me tarvitsemme turvalliset rajat ja rauhalliset naapurit lännessä, etelässä ja idässä, me tarvitsemme Euraasian Lissabonista Souliin ilman ulkoista, "saarelaista" (tässä viitattaneen Britanniaan - JS) tai valtameren takaista vaikutusta, me tarvitsemme meille ystävällisen islamilaisen maailman. Vähempään emme tyydy koskaan."

https://nationalinterest.org/feature/striking-deal-russia-spheres-influence-56787

https://vz.ru/politics/2019/5/14/977580.html

]]>
13 http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275992-nyt-puhutaan-etupiireista-vaihtaako-trump-ita-euroopan-venezuelaan-ja-kuubaan#comments Putinin Venäjä Turpo Yhdysvallat Wed, 15 May 2019 08:14:07 +0000 Jouni Snellman http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275992-nyt-puhutaan-etupiireista-vaihtaako-trump-ita-euroopan-venezuelaan-ja-kuubaan
Assange katiskassa... http://jarmonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274162-assange-katiskassa <p>Eilen Lontoon poliisi kävi pidättämässä Julian Assangen Ecuadorin lähetystössä sen jälkeen kun Ecuador oli presidenttinsä LENIN Moreno toimesta perunut Assangen turvapaikan sekä kansalaisuuden mikä oli myönnetty Assangalle loppuvuodesta 2017.<br /><br />Samaan aikaan Ecuadorissa pidätettiin Assangen ruotsalainen avustaja joka oli lähdössä Japaniin epäiltynä osallisuudesta kiristysrenkaaseen jonka kohteena oli LENIN Moreno.<br /><br />LENIN Moreno on ollut hyvillään Assangen pidätyksestä ja on mm. sanonut että jatkossa Ecuador tulee olemaan huolellisempi turvapaikan antamisen suhteen eikä niitä tulla antamaan &quot;surkeille hakkereille eikä lellityille kakaroille&quot;.<br /><br />Assange vietti seitsemän vuotta Ecuadorin Lonton lähetystössä. Pilviä Assangen yläpuolelle alkoi kerääntyä kuitenkin jo kesäkuun 2018 jälkeen, jollon Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pence tapasi LENIN Morenon.<br />Tapaamisen saldona molemmat maat lupasivat parantaa suhteitaan mitkä olivat huonontuneet edellisen preisidentin (Rafael Correa) aikana. Samalla Ecuador solmi myös mittavan asekauppasopimuksen ja liskäsi sovittiin yhteisistä sotilasharjoituksista sekä tiedusteluyhteistyön lisäämisestä.<br />Syyskuussa 2018 Ecuador vetäytyi alueellisesta Venezuelan (heh heh) vetämästä ALBA yhteistyöelimestä koska se omien sanojensa mukaan halusi olla Ecuador haluaa olla &quot;itsenäinen&quot; toimija (heh heh II).<br /><br />Epävirallisen syyn Assangen pidättämiselle sanotaan olevan Wikileaksin julkaisemat dokumentit jossa Morenon hallinto paljastuu korruption mädättämäksi (heh heh III).<br />Ecuadorin ulkoministeri Jose Valencia sen sijaan paljasti Assangen luovuttamispäätöksen johtuvan epäasiallisesta käytöksestä lähetystössä. Valencia kertoi huonon käytöksen alkaneen kuukausia sitten kun Assange kielloista huolimatta mm. skeittasi lähetystön käytävillä, pelasi jalkapalloa sisätiloissa ja löi toistuvasti lähetystön henkilökuntaa (heh heh IV).<br /><br />Tänään sitten Financial Times kirjoitti että IMF on myöntänyt Ecuadorille 4,2 miljardin dollarin lainan. Presidentti Moreno uhkui tyytyväisyyttä ja sanoi lainan pelastavan Ecuadorin siltä kohtalolta mikä on kohdannut Venezuelaa. Tarkoittiko Moreno huonosti johdettua maata vaiko Yhdysvaltain sekaantumista Ecuadorin sisäisiin asioihin jäi epäselväksi.<br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen Lontoon poliisi kävi pidättämässä Julian Assangen Ecuadorin lähetystössä sen jälkeen kun Ecuador oli presidenttinsä LENIN Moreno toimesta perunut Assangen turvapaikan sekä kansalaisuuden mikä oli myönnetty Assangalle loppuvuodesta 2017.

Samaan aikaan Ecuadorissa pidätettiin Assangen ruotsalainen avustaja joka oli lähdössä Japaniin epäiltynä osallisuudesta kiristysrenkaaseen jonka kohteena oli LENIN Moreno.

LENIN Moreno on ollut hyvillään Assangen pidätyksestä ja on mm. sanonut että jatkossa Ecuador tulee olemaan huolellisempi turvapaikan antamisen suhteen eikä niitä tulla antamaan "surkeille hakkereille eikä lellityille kakaroille".

Assange vietti seitsemän vuotta Ecuadorin Lonton lähetystössä. Pilviä Assangen yläpuolelle alkoi kerääntyä kuitenkin jo kesäkuun 2018 jälkeen, jollon Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pence tapasi LENIN Morenon.
Tapaamisen saldona molemmat maat lupasivat parantaa suhteitaan mitkä olivat huonontuneet edellisen preisidentin (Rafael Correa) aikana. Samalla Ecuador solmi myös mittavan asekauppasopimuksen ja liskäsi sovittiin yhteisistä sotilasharjoituksista sekä tiedusteluyhteistyön lisäämisestä.
Syyskuussa 2018 Ecuador vetäytyi alueellisesta Venezuelan (heh heh) vetämästä ALBA yhteistyöelimestä koska se omien sanojensa mukaan halusi olla Ecuador haluaa olla "itsenäinen" toimija (heh heh II).

Epävirallisen syyn Assangen pidättämiselle sanotaan olevan Wikileaksin julkaisemat dokumentit jossa Morenon hallinto paljastuu korruption mädättämäksi (heh heh III).
Ecuadorin ulkoministeri Jose Valencia sen sijaan paljasti Assangen luovuttamispäätöksen johtuvan epäasiallisesta käytöksestä lähetystössä. Valencia kertoi huonon käytöksen alkaneen kuukausia sitten kun Assange kielloista huolimatta mm. skeittasi lähetystön käytävillä, pelasi jalkapalloa sisätiloissa ja löi toistuvasti lähetystön henkilökuntaa (heh heh IV).

Tänään sitten Financial Times kirjoitti että IMF on myöntänyt Ecuadorille 4,2 miljardin dollarin lainan. Presidentti Moreno uhkui tyytyväisyyttä ja sanoi lainan pelastavan Ecuadorin siltä kohtalolta mikä on kohdannut Venezuelaa. Tarkoittiko Moreno huonosti johdettua maata vaiko Yhdysvaltain sekaantumista Ecuadorin sisäisiin asioihin jäi epäselväksi.


 

]]>
0 http://jarmonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274162-assange-katiskassa#comments Assange Wikileaks Yhdysvallat Fri, 12 Apr 2019 07:06:04 +0000 Jarmo Nevalainen http://jarmonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274162-assange-katiskassa
Yhdysvaltain tempoilu nostaa raakaöljyn hintaa – ja auttaa Putinin taloutta http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273448-yhdysvaltain-tempoilu-nostaa-raakaoljyn-hintaa-ja-auttaa-putinin-taloutta <p><strong><em>Katsaus Öljyn Ihmeelliseen Maailmaan</em></strong></p><p><em>Alkaako joku kohta kysymään mistä tässä on kysymys? vai onko tämä vain &rdquo;uuden talousjärjestyksen&rdquo; kaleidoskooppimaista pyöritystä. Viimeisin huomionarvoinen asia on Kiinan parkkeeraaminen suoraan Yhdysvaltain &rdquo;etupihalle&rdquo;&nbsp; -&nbsp; Kuubaan. Se haluaa osansa Meksikonlahden öljylähteistä.</em></p><p>*</p><p><strong>Raakaöljyn maailmanmarkkinahintaan</strong> vaikuttavat monet tekijät. Yhdysvaltain nousu maailman johtavaksi öljyntuottajaksi ohi Saudi-Arabian ja Venäjän, siirsi hetkellisesti markkinamekanismin avaimia Lähi-Idästä, mutta vain hetkellisesti ja rajoitetusti.</p><p><strong>Yhdysvaltain tuotannon kasvua</strong> ovat hillinneet markkinatodellisuus ja siihen liittyvät selvät uhat, ennen kaikkea Kiinan kanssa jähkitty kauppasota ja sen lisäämät riskit, jotka alan yritykset varsin hyvin tunnistavat.&nbsp; Kun WTI:n hinta 63 dollarin tynnyriltä, firmoilla ei enää ollut tarpeen maksimoida voittoja.&nbsp; Yritykset voivat keskittyä varastojen täydentämiseen.&nbsp; Tämä näkyy siinä, että Yhdysvaltalaisten öljyjättien varastot kasvoivat viime viikolla 2,8 miljoonalla tynnyrillä, kun analyytikot ennakoivat niiden vähentyvän 1,2 miljoonalla tynnyrillä.</p><p>(ks. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Light_Sweet_Crude"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Light_Sweet_Crude</u></a> &amp; <a href="https://oilprice.com/oil-price-charts"><u>https://oilprice.com/oil-price-charts</u></a></p><p>Toinen tekijä on se, että <strong>öljyn globaalit hinnat</strong> määräytyvät jatkossakin muualla kuin Pohjois-Amerikassa tai Länsi-Euroopassa.&nbsp;</p><p>Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kysyntää &ndash; ja hintoja &ndash; ohjaavat yhä enemmän <strong>Aasian tilanne</strong>, jossa energia-ala kokonaisuudessaan säilyy keskeisenä sektorina ainakin 2035-2040 vuosiin asti.</p><p>*</p><p><strong>Kuuluisa keskinäisriippuvuus</strong> ja myös &rdquo;kumppanuus&rdquo; ilmenee siinä, että Yhdysvaltain öljyn viennistä on tullut markkinoille keskeinen painopiste.&nbsp; Yhdysvaltalaiset jalostamot johtavat jo maailman öljytuotteiden (bensiini, teollisuusbensiini ja tisleet kuten diesel- ja vähärikkiset lämmitysöljyt) kokonaisviennissä.</p><p>Uusi kilpailuasetelma sisältää kuitenkin myös raakaöljyn viennin.&nbsp; Siinä suhteessa Yhdysvaltain näkymät nousevat.&nbsp; Lisävienti &rdquo;vanhojen tuottajien&rdquo; (<strong>OPEC-maat ja Venäjä ym</strong>) hallitsemille markkina-alueille on merkittävä osa kansainvälisen öljytuotekaupan kokonaisuutta, mikä mahdollistaa amerikkalaisten yhtiöiden kansallisen tuotannon maksimoinnin, ilman että se painaisi WTI-hintoja.</p><p><strong>Yhdysvaltain energiahallinnon (EIA) &nbsp;tilastojen</strong> mukaan Meksikon lahden kenttien öljynporaus on tehostunut ja niinpä <strong>alueen öljyntuotanto</strong> on noussut kahden viime vuoden (helmi 2017 &ndash; helmi 2019) <strong>aikana jopa 50 %:lla. Noin 160 mijoonasta barrellista 240:een milj. brls</strong>. <a href="https://ycharts.com/indicators/gulf_coast_crude_oil_production"><u>https://ycharts.com/indicators/gulf_coast_crude_oil_production</u></a></p><p>Tuoreimpien arvioiden (keskiviikko 3.4.2019) mukaan alueen tuotantoa voidaan marginaalisesti vieläkin kasvattaa, mutta kunnianhimoisempien vientitavoitteiden saavuttaminen edellyttää satamien, infrastruktuurin ja syöttöputkien laajentamista.&nbsp; Lisäksi ratkaisevaa ovat toimet, joita tehdään pitkin rannikkoa Houstonista Channeliin, ja erityisesti <strong>Corpus Christin</strong> alueen tienoolla.&nbsp; <a href="https://www.texasgulfterminals.com/the-project/?utm_source=google&amp;utm_medium=search&amp;utm_content=corpus&amp;utm_campaign=tf&amp;gclid=Cj0KCQjw1pblBRDSARIsACfUG11YFaKC9d9MvaN1uhaf2theK5ALk86MIgeko5dOjiHNTGLDLVYoWesaAuFIEALw_wcB"><u>https://www.texasgulfterminals.com/the-project/?utm_source=google&amp;utm_medium=search&amp;utm_content=corpus&amp;utm_campaign=tf&amp;gclid=Cj0KCQjw1pblBRDSARIsACfUG11YFaKC9d9MvaN1uhaf2theK5ALk86MIgeko5dOjiHNTGLDLVYoWesaAuFIEALw_wcB</u></a></p><p><strong>Houston Chroniclen</strong> toimittaja julisti 15.3.2019: &rdquo;<strong>Meksikonlahden</strong> <strong>Gulf Coast on uusi Lähi-Itä</strong>&rdquo; ;</p><p>&ldquo;<em>The geography of energy is shifting. At one time, when policy oil industry executives and policy makers spoke of the Gulf, they were invariably speaking of the <strong>Persian Gulf</strong>.</em></p><p><em>Today, they&rsquo;re talking about the <strong>Gulf of Mexico</strong>.</em></p><p><strong><em>Texas and the U.S. Gulf Coast have become the new Middle East, a center of energy production and exports that is having outsized influence on the global oil markets.</em></strong><em> As the International Energy Agency concluded in its five year forecast for of the world&rsquo;s oil industry, the United States, led by Texas, will dominate the growth of production and exports in coming years.&rdquo;</em></p><p><a href="https://www.houstonchronicle.com/business/energy/article/Reporters-Notebook-Gulf-Coast-is-the-new-Middle-13690827.php"><u>https://www.houstonchronicle.com/business/energy/article/Reporters-Notebook-Gulf-Coast-is-the-new-Middle-13690827.php</u></a></p><p>Siellä rakennetaan kasvavaa resurssia vientituotannolle, jota ruokkivat uudet putkilinjat valtavalta Permian altaalta, kun taas syrjemmillä tuotantoalueilla rannikkovesiä ruopataan suurten säiliöalusten pääsyn mahdollistamiseksi.</p><p><strong>Permian altaiden</strong> tuotannosta esitetään (1.4.2019) kovanpuoleisia kasvulukuja: <a href="https://shaleprofile.com/2019/04/01/permian-update-through-december-2018/"><u>https://shaleprofile.com/2019/04/01/permian-update-through-december-2018/</u></a></p><p>*</p><p><em><strong>Tämä pitkähkö esipuhe </strong></em>voi olla hyödyksi yrittäessämme ymmärtää, mitä öljymarkkinoilla tapahtuu juuri nyt.</p><p>Jälleen kerran <strong>presidentti Trump</strong> on yrittänyt käyttää Valkoisen talon <em>&rdquo;bully pulpit&rdquo; &ndash;puhetta</em> (ilmaisulle ei taida olla vakiintunutta suomalaista ilmaisua; kiusaaminen, päällepäsmäröinti jne, ellemme tyydy matalamieliseen &rdquo;vittuilla&rdquo; muotoon) kehottaamaan &rdquo;liittolaistaan&rdquo; <strong>Saudi-Arabiaa </strong>lisäämään tuotantoaan, mikä &rdquo;mahdollistaisi hintakehityksen rajoittamisen&rdquo;.&nbsp; Toisinsanoen estäisi markkinahintojen nousun jatkumista. Takana öljymiehellä on <em>petrokemian säilyttäminen kilpailukykyisenä muiden energiamuotojen nousun uhatessa</em>, estämällä sen hinnan nouseminen epäedulliselle tasolle, vaikka se lyhyellä katseella toisikin runsaasti voittoja.</p><p><strong>Saudi-Arabia ja OPEC</strong>&nbsp; ovat jälleen kerran jättäneet hänen puheensa huomiotta ja tarttuneet toimeen jatkaakseen tuotannon rajoitustoimia pitääkseen hintansa vakaana, siis kohtuullisen korkeana ja nousupaineessa.</p><p>Itse asiassa OPEC ja sen tärkein ulkopuolinen kumppani Venäjä ovat uudistaneet nämä tuotannon leikkaukset.&nbsp; OPEC peruutti niiden lopetuksen aiesopimuksessaan viimeisimmässä kokouksessaan Wienin sihteeristössä toteamalla, että nykyisiä leikkauksia ei muuteta ainakaan seuraavien 6 kuukauden aikana.&nbsp; <strong><em>OPECin &ndash; Venäjän akseli</em></strong>, kaikista kitkatekijöistä ja hajanaisuudestaan huolimatta, ovat yksimielisiä siitä, että Trump-tweetit eivät kuulu öljyalalle.</p><p><em>Syy on yksinkertainen</em>.&nbsp; Viime vuonna vallinneesta politiikasta (Trumpin) on edelleen ilmassa vihaa. Ilmoitettuaan uusista pakotteista Irania vastaan, mikä johti Irakin öljyn viennin merkittävään laskuun ja OPECin ja muiden tuottajien tuotannon lisäämiseen näin syntyneen vajeen täyttämiseksi (kartellin sisällä), Trump antoi viime hetkellä 180:n päivän poikkeuksen kahdeksalle suurimmalle Iranin raakaöljyn tuottajalle.</p><p>Tämä loi välittömästi maailmanmarkkinoille merkittävän ylitarjontatilanteen, mikä pudotti öljyn hintoja yli 20 %.&nbsp; Takana oli Trumpin peliliike hänen pyrkiessään torjumaan bensiinin hintojennousu ennen kriittistä vuodenvaihdetta Yhdysvaloissa.&nbsp; Valkoisen talon mies oli tämän jälkeen jälleen hitusen vähemmän suosittu öljyntuottajakartellin piirissä.</p><p><strong>Venäjä</strong></p><p>Todettakoon tähän, että Venäjän vuoden 2019 valtion budjetti rakentuu öljyn 63 dollarin keskihintaan.&nbsp; Urals-öljyn hinta nimittäin laski 2018 talousvuonna budjetoidusta dollarista tuohon 63.4 dollariin, mistä johtui talousarvion varovainen lähtökohta. <strong>Todellinen tuotto syksyllä nousi 78-79 dollariin tynnyriltä.&nbsp; Ruplan kurssin heikentyminen nosti öljyn ruplamääräisen hinnan kaikkien aikojen huippuunsa</strong>. (<em>Bofit viikkokatsaus 2019/06, 7.2.2019)</em></p><p>Venäjä myy öljyn ulkomaille dollarissa, mutta maan oma budjetti pyörii ruplilla.&nbsp; Niinpä kun rupla delvalvoituu, Venäjän budjetti pysy pitkälti tasapainossa.&nbsp; Rupla päästettiin kellumaan vuonan 2014, joten sen arvo liikkuu öljyn hinnan mukana.</p><p>Niinpä jo vuoden 2019 alkukuukausina öljy- ja kaasutuotteiden tulot nousivat suhteessa korkeimmiksi kymmeneen vuoteen.&nbsp; Öljy- ja kaasutuotteiden osus konsolidoidun budjetin 2018 tuloista nousi lähes neljäsosaan.&nbsp; Öljyn hinnan huippuvuosina osuus oli 28 %.&nbsp; Tämä oli keskeinen syy siihen, että Venäjän federaation budjetti 2018 päätyi ylijäämäiseksi, peräti 2,7 prosenttiin BKT:stä.&nbsp; Tätä ennen budjetti oli selkeästi ylijäämäinen viimeksi vuonna 2011.</p><p>Voi olla että presidentti Putin voi vielä ennen kesää siunata venäläisiä eläkeläisiä pienellä &rdquo;vappusatasella&rdquo;, ja ehkä saada siitä liikkeestä hiukan lisää happea palkeisiinsa.</p><p><strong>Kiinalaiset investoivat esimerkiksi Siperiaan</strong>.&nbsp; He vuokraavat sieltä maata, johon rakennetaan kiinalaisia tuotantolaitoksia.&nbsp; Joihinkin tehtaisin on jopa tuotu työvoimaa Kiinasta, työskentelemään kolmesta neljään kuukautta kerrallaan.&nbsp; Eli pahimmillaan Venäjä saa tehtaiden saasteet, mutta valtaosa hyödyistä menee Kiinaan, kuvailee Lappeenranna yliopiston Venäjä-johtaja Katja Novikova. - Lue lisää: <a href="https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/venajan-talous-on-muutoksessa-kasvun-tiella-kuitenkin-kiperia-haasteita-6e8197ce944d4248be5248553114cc9a"><u>https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/venajan-talous-on-muutoksessa-kasvun-tiella-kuitenkin-kiperia-haasteita-6e8197ce944d4248be5248553114cc9a</u></a></p><p>*</p><p><strong>Nyt eletään tilannetta</strong>, jossa Trumpin itsensä ohjailemia pakotteita sovelletaan toukokuun ensimmäisestä viikosta lähtien (kun 180 päivän vapautukset päättyvät) tai Washington menettää uskottavuutensa.&nbsp; Siltä osin kuin pakotteita sovelletaan, tarjonta tietysti toimii paineen alaisena ja öljyn hinta jatkaa nousuaan vielä tämänhetkisestäkin tasostaan.</p><p>&nbsp;Iranin 6 kk:n erivapauden takasi marraskuussa neljä maata, <strong>Kiina, Intia, Kreikka, Italia, Taiwan, Japani, Turkki ja Etelä-Korea</strong>. Niitä näyttää savun hälvettyä yhdistävän enemmänkin halu talousyhteistyöhön Kiinan kanssa, kuin taata Trumpin tempoilevaa yhdenmiehen showna näyttäytyvää politiikkaa.&nbsp; Tämä kaikki siis verhoissa, Trump-shown taustalla.</p><p>Kaksi etelä-korealaista jalostamoa on peruuttanut tämän vuoden tammikuussa ja helmikuussa saapuvien Yhdysvaltalaisten raakaöljytankkerien toimitukset.&nbsp; Bloomberg raportoi tästä aiemmin tällä viikolla.&nbsp; Se viittasi alan nimettömiin lähteisiin sanomalla, että jalostamot ovat huolissaan US-raakaöljyn laadusta.&nbsp; Ja laadusta voi tulla jossain vaiheessa suurempikin ongelma Yhdysvaltalaisille tuottajille.</p><p>Kaikki johtuu putkilinjoista, Bloomberg kirjoitti, ongelman syistä. Yhdysvaltalaisesta liuskekivi-öljylle on olemassa valtava öljyputkisto, joka jatkuu maalta Meksikonlahden (Gulf Coast) rannikon satamiin, joissa se lastataan tankkereihin ja laivataan Aasiaan.&nbsp; Etelä-Korea on noussut Yhdysvaltain raakaöljyn suurimmaksi ostajaksi tänä vuonna.</p><p>Lukemattomien putkilinjojen &ndash; runkojen ja haarojen &ndash; ristikossa öljy saastuu erilaisilla ei-toivotuilla tavoilla, öljyjäännöksistä raskasmetalleihin, putkien puhdistusaineisiin ja sekalaisiin yhdistelmiin, jotka ovat hapettavia.&nbsp; Nämä viimeksi mainitut sotkut ovat erityisen huolestuttavia puhdistamoiden kannalta.</p><p>Hapeaineet, kuten etanoli, lisäävät bensiinin tuotantoprosessin aikana syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja nokea.&nbsp; Ei kuitenkaan ole vielä paikkaa, missä raakaöljy kyettäisiin käsittelemään jalostamossa näistä aineista, koska ne voivat vaikuttaa negatiivisesti polttoaineen laatuun. Lisäksi muut epäpuhtaudet voivat vahingoittaa itse jalostuslaitoksen laitteita.&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Kiina</strong></p><p>Yli 900 miljardin dollarin suurhanke <strong>Kiinan Silkkitie, &rdquo;Uusi Globalisaation Aikakausi</strong>&rdquo;, on Kiinan suuri loikka.&nbsp; Kiinan tavoite on maailmanlaajuinen laajentuminen pääasiassa talouden alalla ja oman taloutensa vaikutusvallan vahvistaminen.</p><p>Kiina ostaa tiensä maailman tärkeimpien luonnonvarojen luokse, kaikkialla maailmalla, vaikka muu maailma katsoo sitä epäuskoisena.</p><p>Allekirjoittamalla solkenaan sopimuksia ja laajentamalla vaikutustaan lainoituksilla myös öljysektorilla, Kiina puristaa itselleen sen globaalin vaikutusvallan, jota vailla se omien öljyvarojen puutteen vuoksi muuten olisi.</p><p>Kun se vaikutusvalta on hankittu, se voi olla pysäyttämätön voima.</p><p>Kiinalla on ainutlaatuisen syvä lompakko, ja se on valmis käyttämään suuria määriä rahaa voidakseen hankkia öljyä maailman kaukaisimmistakin maista, - kehitysmaista aina Eurooppaan asti, Aasiassa ja Afrikassa.</p><p>Vaikka länsimaat kieltäytyvät kumppaneitaan liittymästä Kiinan valtavaan uuteen Silk Road &ndash; hankkeeseen, kaikki eivät halua välttää seireenilaulun lumoa.&nbsp;</p><p>Nyt ainakin Italia on valmis pelaamaan &rdquo;kiinalaista palloa&rdquo;.&nbsp; Italia torjui Yhdysvaltain ja EU:n varoitukset allekirjoittamalla Kiinan kanssa viime lauantaina&nbsp; sopimuksen siitä, että siitä tulee ensimmäinen G7-jäsenvaltio, joka osallistuu Kiinan &rdquo;One Belt One Road&rdquo; &ndash;hankkeeseen.&nbsp; Kiinalla on jo entuudestaan&nbsp;vahva asema Kreikan satamissa ja väylillä. &nbsp; <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006045775.html"><u>https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006045775.html</u></a></p><p>Kiinan &rdquo;isku&rdquo; kohdistunut ensisijaisesti kolmelle mantereelle: Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan.&nbsp; Mutta myös muut maanosat ovat sen kohteina.&nbsp;</p><p><strong>Kiina &rdquo;hyökkää Kuubaan&rdquo; &ndash; suoraan &rdquo;Yhdysvaltain etupihalle&rdquo;</strong></p><p>Viimeisin Kiinan investointi tapahtui maaliskuun 2019 lopussa <strong>Kuubassa</strong> &ndash; uuden aikakauden kynnyksellä olevassa semikommunistisessa perinnemaassa.&nbsp;</p><p>Allekirjoittaessaan yhteisymmärryspöytäkirjan Kiina tarjosi apua Kuuballe sen pyrkiessä vähentämään riippuvuutta energian tuonnoista, ja jatkamaan merkittäviä ponnisteluja öljyhankkeiden edistämiseksi ja elvyttämiseksi sekä syvissä että matalissa Karibian meren vesissä.&nbsp;</p><p>Sopimus koskee näiden kahden maan välistä geologisen ja öljyteknologisen yhteistyön syventämistä mineraalien (ja öljyn) tutkimiseksi ja Kuuban saaren lähialueiden kartoittamiseksi uusien öljykenttien ja kaasukenttien löytämiseksi.&nbsp;</p><p><a href="https://www.maailma.net/uutiset/kiinan-aktiivisuus-lisaantyy-karibialla-ja-etela-amerikassa">https://www.maailma.net/uutiset/kiinan-aktiivisuus-lisaantyy-karibialla-ja-etela-amerikassa</a></p><p><strong><em>Tässä täytyy todeta: &rdquo;vuoroin vieraissa&rdquo; &ndash;sananlasku käy toteen.&nbsp; Siinä missä Yhdysvallat liittolaisineen on pyrkinyt poliittisesti ja sotilaallisesti esittäytymään ja pesiytymään &rdquo;Kiinan etupihalle&rdquo; Etelä-Kiinan merellä, tässä Kiina tekee temput, ja parkkeeraa suoraan Yhdysvaltain etupihalle, Kuuban saaristoon!</em></strong></p><p><em>Tästä vielä puhutaan.</em></p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Samaan aikaan toisaalla</strong></p><p><strong>Venezuelassa</strong> oleva valtataistelu ja ulkoinen puuttuminen sen maan implosioitumiseen (luhistumiseen) on vähentänyt öljyn vientiä maasta, joka on ollut OPECin toiseksi suurin tuottaja.&nbsp; Tämä sekava tilanne hämmentää monia. Toisaalta <strong><em>Maduron Venezuela on OPECin keskeisiä maita</em></strong>, ja siten Trumpin vastapoolin jäsen, ja <strong><em>Venäjän kainalosauvoilla hoiperteleva</em></strong>, mutta kaiken aikaa <strong><em>Yhdysvaltain paitsi poliittisen myös kasvavan sotilaallisen puuttumisen uhan alla </em></strong>elävä hylkiövaltio.</p><p>Lähtökohtaisesti Venezuelan öljyteollisuus &ndash; kaiken muun ohella &ndash; on ongelmissa korrupution ja kelvottoman hallinnon johdosta.&nbsp; Yhdysvaltain pakotteet ovat rassanneet lisää maan tilannetta.&nbsp; Lisäksi sähkökatkot ovat aiheuttaneet tuotantokatkoja ja sekavuutta.&nbsp; Maan tärkein öljyn vientisatama Jose ja neljä&nbsp; raakaöljyn jalostamoa seisovat</p><p>Varmana voidaan pitää sitä, että&nbsp; öljyvaltiot ja niiden yhteisö ei tule sormi suussa seuraamaan, mikäli Trump päättää lähettää joukkoja Venezuelaan.&nbsp; Öljyinen maa on tulenarka paikka räpsiä tupakinsytyttimellä..</p><p>Toinen merkittävä sekavuuden tilassa jo pitkään rimpuillut maa on <strong>Libya</strong>. Sen tuotannon vähennykset ovat jatkuneet jo pitkän ja lisääntyneet väkevöityneestä sisällissodasta johtuen.&nbsp; Maailman on syytä muistaa, mistä ratkaisevasti johtui Gaddafin diktatuurissa eläneen mutta kuosinsa pitäneen Libyan ajautuminen kaaokseen ja valtiorakenteen täydelliseen murskaantumiseen<strong>.&nbsp; Rauhan-Nobelistin</strong> olennaisella tavalla laukaisemiin ilmahyökkäyksiin, jossa useammat Lännen maat arvoyhteisönsä omaksuman imperialistisen perinteen menetelmiä noudattaen murskasivat maan.</p><p>Kolmas sekasorron syövereihin ajautunut merkittävä <strong>öljymaa, Nigeria</strong>, kärsii kiihtyneistä levottomuuksista ja asetoimista.</p><p>Kaikki nämä heijastuvat ja näkyvät Meksikonlahden öljyrintamalla.&nbsp; Yhdysvallat hyötyy, muut kärsivät.</p><p>*</p><p><strong>Öljyvaltiot ovat kohtalonyhteydessä</strong> keskenään.</p><p>Joillekin OPECin jäsenille, ja jopa venäläisille kohdistuu paineita lisätä vientiä. Aivan kuten Yhdysvaltain öljyjäteille luonnollisestikin.&nbsp; Yhtistä näkemystä näiden kesken ei ole eikä tule. Kukin klaani katsoo asioita omista näkökulmistaan.&nbsp;</p><p>Win-win &ndash;skenaario ei ole mahdollinen.</p><p>Monet analyytikot laskevat, että heinäkuun loppuun 2019 mennessä WTI:n hinta tulee olemaan 75 $/tynnyriltä ja Brent-laatu saapuu jo 85 taalan tasolle.</p><p>*</p><p><a href="https://www.eia.gov/dnav/pet/hist/LeafHandler.ashx?n=PET&amp;s=MCRFPP31&amp;f=M"><u>https://www.eia.gov/dnav/pet/hist/LeafHandler.ashx?n=PET&amp;s=MCRFPP31&amp;f=M</u></a></p><p>Haastaviin olosuhteisiin liittyy huomattavia riskejä, jotka ovat myös lauenneet.</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon</u></a></p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katsaus Öljyn Ihmeelliseen Maailmaan

Alkaako joku kohta kysymään mistä tässä on kysymys? vai onko tämä vain ”uuden talousjärjestyksen” kaleidoskooppimaista pyöritystä. Viimeisin huomionarvoinen asia on Kiinan parkkeeraaminen suoraan Yhdysvaltain ”etupihalle”  -  Kuubaan. Se haluaa osansa Meksikonlahden öljylähteistä.

*

Raakaöljyn maailmanmarkkinahintaan vaikuttavat monet tekijät. Yhdysvaltain nousu maailman johtavaksi öljyntuottajaksi ohi Saudi-Arabian ja Venäjän, siirsi hetkellisesti markkinamekanismin avaimia Lähi-Idästä, mutta vain hetkellisesti ja rajoitetusti.

Yhdysvaltain tuotannon kasvua ovat hillinneet markkinatodellisuus ja siihen liittyvät selvät uhat, ennen kaikkea Kiinan kanssa jähkitty kauppasota ja sen lisäämät riskit, jotka alan yritykset varsin hyvin tunnistavat.  Kun WTI:n hinta 63 dollarin tynnyriltä, firmoilla ei enää ollut tarpeen maksimoida voittoja.  Yritykset voivat keskittyä varastojen täydentämiseen.  Tämä näkyy siinä, että Yhdysvaltalaisten öljyjättien varastot kasvoivat viime viikolla 2,8 miljoonalla tynnyrillä, kun analyytikot ennakoivat niiden vähentyvän 1,2 miljoonalla tynnyrillä.

(ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Light_Sweet_Crude & https://oilprice.com/oil-price-charts

Toinen tekijä on se, että öljyn globaalit hinnat määräytyvät jatkossakin muualla kuin Pohjois-Amerikassa tai Länsi-Euroopassa. 

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kysyntää – ja hintoja – ohjaavat yhä enemmän Aasian tilanne, jossa energia-ala kokonaisuudessaan säilyy keskeisenä sektorina ainakin 2035-2040 vuosiin asti.

*

Kuuluisa keskinäisriippuvuus ja myös ”kumppanuus” ilmenee siinä, että Yhdysvaltain öljyn viennistä on tullut markkinoille keskeinen painopiste.  Yhdysvaltalaiset jalostamot johtavat jo maailman öljytuotteiden (bensiini, teollisuusbensiini ja tisleet kuten diesel- ja vähärikkiset lämmitysöljyt) kokonaisviennissä.

Uusi kilpailuasetelma sisältää kuitenkin myös raakaöljyn viennin.  Siinä suhteessa Yhdysvaltain näkymät nousevat.  Lisävienti ”vanhojen tuottajien” (OPEC-maat ja Venäjä ym) hallitsemille markkina-alueille on merkittävä osa kansainvälisen öljytuotekaupan kokonaisuutta, mikä mahdollistaa amerikkalaisten yhtiöiden kansallisen tuotannon maksimoinnin, ilman että se painaisi WTI-hintoja.

Yhdysvaltain energiahallinnon (EIA)  tilastojen mukaan Meksikon lahden kenttien öljynporaus on tehostunut ja niinpä alueen öljyntuotanto on noussut kahden viime vuoden (helmi 2017 – helmi 2019) aikana jopa 50 %:lla. Noin 160 mijoonasta barrellista 240:een milj. brls. https://ycharts.com/indicators/gulf_coast_crude_oil_production

Tuoreimpien arvioiden (keskiviikko 3.4.2019) mukaan alueen tuotantoa voidaan marginaalisesti vieläkin kasvattaa, mutta kunnianhimoisempien vientitavoitteiden saavuttaminen edellyttää satamien, infrastruktuurin ja syöttöputkien laajentamista.  Lisäksi ratkaisevaa ovat toimet, joita tehdään pitkin rannikkoa Houstonista Channeliin, ja erityisesti Corpus Christin alueen tienoolla.  https://www.texasgulfterminals.com/the-project/?utm_source=google&utm_medium=search&utm_content=corpus&utm_campaign=tf&gclid=Cj0KCQjw1pblBRDSARIsACfUG11YFaKC9d9MvaN1uhaf2theK5ALk86MIgeko5dOjiHNTGLDLVYoWesaAuFIEALw_wcB

Houston Chroniclen toimittaja julisti 15.3.2019: ”Meksikonlahden Gulf Coast on uusi Lähi-Itä” ;

The geography of energy is shifting. At one time, when policy oil industry executives and policy makers spoke of the Gulf, they were invariably speaking of the Persian Gulf.

Today, they’re talking about the Gulf of Mexico.

Texas and the U.S. Gulf Coast have become the new Middle East, a center of energy production and exports that is having outsized influence on the global oil markets. As the International Energy Agency concluded in its five year forecast for of the world’s oil industry, the United States, led by Texas, will dominate the growth of production and exports in coming years.”

https://www.houstonchronicle.com/business/energy/article/Reporters-Notebook-Gulf-Coast-is-the-new-Middle-13690827.php

Siellä rakennetaan kasvavaa resurssia vientituotannolle, jota ruokkivat uudet putkilinjat valtavalta Permian altaalta, kun taas syrjemmillä tuotantoalueilla rannikkovesiä ruopataan suurten säiliöalusten pääsyn mahdollistamiseksi.

Permian altaiden tuotannosta esitetään (1.4.2019) kovanpuoleisia kasvulukuja: https://shaleprofile.com/2019/04/01/permian-update-through-december-2018/

*

Tämä pitkähkö esipuhe voi olla hyödyksi yrittäessämme ymmärtää, mitä öljymarkkinoilla tapahtuu juuri nyt.

Jälleen kerran presidentti Trump on yrittänyt käyttää Valkoisen talon ”bully pulpit” –puhetta (ilmaisulle ei taida olla vakiintunutta suomalaista ilmaisua; kiusaaminen, päällepäsmäröinti jne, ellemme tyydy matalamieliseen ”vittuilla” muotoon) kehottaamaan ”liittolaistaan” Saudi-Arabiaa lisäämään tuotantoaan, mikä ”mahdollistaisi hintakehityksen rajoittamisen”.  Toisinsanoen estäisi markkinahintojen nousun jatkumista. Takana öljymiehellä on petrokemian säilyttäminen kilpailukykyisenä muiden energiamuotojen nousun uhatessa, estämällä sen hinnan nouseminen epäedulliselle tasolle, vaikka se lyhyellä katseella toisikin runsaasti voittoja.

Saudi-Arabia ja OPEC  ovat jälleen kerran jättäneet hänen puheensa huomiotta ja tarttuneet toimeen jatkaakseen tuotannon rajoitustoimia pitääkseen hintansa vakaana, siis kohtuullisen korkeana ja nousupaineessa.

Itse asiassa OPEC ja sen tärkein ulkopuolinen kumppani Venäjä ovat uudistaneet nämä tuotannon leikkaukset.  OPEC peruutti niiden lopetuksen aiesopimuksessaan viimeisimmässä kokouksessaan Wienin sihteeristössä toteamalla, että nykyisiä leikkauksia ei muuteta ainakaan seuraavien 6 kuukauden aikana.  OPECin – Venäjän akseli, kaikista kitkatekijöistä ja hajanaisuudestaan huolimatta, ovat yksimielisiä siitä, että Trump-tweetit eivät kuulu öljyalalle.

Syy on yksinkertainen.  Viime vuonna vallinneesta politiikasta (Trumpin) on edelleen ilmassa vihaa. Ilmoitettuaan uusista pakotteista Irania vastaan, mikä johti Irakin öljyn viennin merkittävään laskuun ja OPECin ja muiden tuottajien tuotannon lisäämiseen näin syntyneen vajeen täyttämiseksi (kartellin sisällä), Trump antoi viime hetkellä 180:n päivän poikkeuksen kahdeksalle suurimmalle Iranin raakaöljyn tuottajalle.

Tämä loi välittömästi maailmanmarkkinoille merkittävän ylitarjontatilanteen, mikä pudotti öljyn hintoja yli 20 %.  Takana oli Trumpin peliliike hänen pyrkiessään torjumaan bensiinin hintojennousu ennen kriittistä vuodenvaihdetta Yhdysvaloissa.  Valkoisen talon mies oli tämän jälkeen jälleen hitusen vähemmän suosittu öljyntuottajakartellin piirissä.

Venäjä

Todettakoon tähän, että Venäjän vuoden 2019 valtion budjetti rakentuu öljyn 63 dollarin keskihintaan.  Urals-öljyn hinta nimittäin laski 2018 talousvuonna budjetoidusta dollarista tuohon 63.4 dollariin, mistä johtui talousarvion varovainen lähtökohta. Todellinen tuotto syksyllä nousi 78-79 dollariin tynnyriltä.  Ruplan kurssin heikentyminen nosti öljyn ruplamääräisen hinnan kaikkien aikojen huippuunsa. (Bofit viikkokatsaus 2019/06, 7.2.2019)

Venäjä myy öljyn ulkomaille dollarissa, mutta maan oma budjetti pyörii ruplilla.  Niinpä kun rupla delvalvoituu, Venäjän budjetti pysy pitkälti tasapainossa.  Rupla päästettiin kellumaan vuonan 2014, joten sen arvo liikkuu öljyn hinnan mukana.

Niinpä jo vuoden 2019 alkukuukausina öljy- ja kaasutuotteiden tulot nousivat suhteessa korkeimmiksi kymmeneen vuoteen.  Öljy- ja kaasutuotteiden osus konsolidoidun budjetin 2018 tuloista nousi lähes neljäsosaan.  Öljyn hinnan huippuvuosina osuus oli 28 %.  Tämä oli keskeinen syy siihen, että Venäjän federaation budjetti 2018 päätyi ylijäämäiseksi, peräti 2,7 prosenttiin BKT:stä.  Tätä ennen budjetti oli selkeästi ylijäämäinen viimeksi vuonna 2011.

Voi olla että presidentti Putin voi vielä ennen kesää siunata venäläisiä eläkeläisiä pienellä ”vappusatasella”, ja ehkä saada siitä liikkeestä hiukan lisää happea palkeisiinsa.

Kiinalaiset investoivat esimerkiksi Siperiaan.  He vuokraavat sieltä maata, johon rakennetaan kiinalaisia tuotantolaitoksia.  Joihinkin tehtaisin on jopa tuotu työvoimaa Kiinasta, työskentelemään kolmesta neljään kuukautta kerrallaan.  Eli pahimmillaan Venäjä saa tehtaiden saasteet, mutta valtaosa hyödyistä menee Kiinaan, kuvailee Lappeenranna yliopiston Venäjä-johtaja Katja Novikova. - Lue lisää: https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/venajan-talous-on-muutoksessa-kasvun-tiella-kuitenkin-kiperia-haasteita-6e8197ce944d4248be5248553114cc9a

*

Nyt eletään tilannetta, jossa Trumpin itsensä ohjailemia pakotteita sovelletaan toukokuun ensimmäisestä viikosta lähtien (kun 180 päivän vapautukset päättyvät) tai Washington menettää uskottavuutensa.  Siltä osin kuin pakotteita sovelletaan, tarjonta tietysti toimii paineen alaisena ja öljyn hinta jatkaa nousuaan vielä tämänhetkisestäkin tasostaan.

 Iranin 6 kk:n erivapauden takasi marraskuussa neljä maata, Kiina, Intia, Kreikka, Italia, Taiwan, Japani, Turkki ja Etelä-Korea. Niitä näyttää savun hälvettyä yhdistävän enemmänkin halu talousyhteistyöhön Kiinan kanssa, kuin taata Trumpin tempoilevaa yhdenmiehen showna näyttäytyvää politiikkaa.  Tämä kaikki siis verhoissa, Trump-shown taustalla.

Kaksi etelä-korealaista jalostamoa on peruuttanut tämän vuoden tammikuussa ja helmikuussa saapuvien Yhdysvaltalaisten raakaöljytankkerien toimitukset.  Bloomberg raportoi tästä aiemmin tällä viikolla.  Se viittasi alan nimettömiin lähteisiin sanomalla, että jalostamot ovat huolissaan US-raakaöljyn laadusta.  Ja laadusta voi tulla jossain vaiheessa suurempikin ongelma Yhdysvaltalaisille tuottajille.

Kaikki johtuu putkilinjoista, Bloomberg kirjoitti, ongelman syistä. Yhdysvaltalaisesta liuskekivi-öljylle on olemassa valtava öljyputkisto, joka jatkuu maalta Meksikonlahden (Gulf Coast) rannikon satamiin, joissa se lastataan tankkereihin ja laivataan Aasiaan.  Etelä-Korea on noussut Yhdysvaltain raakaöljyn suurimmaksi ostajaksi tänä vuonna.

Lukemattomien putkilinjojen – runkojen ja haarojen – ristikossa öljy saastuu erilaisilla ei-toivotuilla tavoilla, öljyjäännöksistä raskasmetalleihin, putkien puhdistusaineisiin ja sekalaisiin yhdistelmiin, jotka ovat hapettavia.  Nämä viimeksi mainitut sotkut ovat erityisen huolestuttavia puhdistamoiden kannalta.

Hapeaineet, kuten etanoli, lisäävät bensiinin tuotantoprosessin aikana syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja nokea.  Ei kuitenkaan ole vielä paikkaa, missä raakaöljy kyettäisiin käsittelemään jalostamossa näistä aineista, koska ne voivat vaikuttaa negatiivisesti polttoaineen laatuun. Lisäksi muut epäpuhtaudet voivat vahingoittaa itse jalostuslaitoksen laitteita. 

*

Kiina

Yli 900 miljardin dollarin suurhanke Kiinan Silkkitie, ”Uusi Globalisaation Aikakausi”, on Kiinan suuri loikka.  Kiinan tavoite on maailmanlaajuinen laajentuminen pääasiassa talouden alalla ja oman taloutensa vaikutusvallan vahvistaminen.

Kiina ostaa tiensä maailman tärkeimpien luonnonvarojen luokse, kaikkialla maailmalla, vaikka muu maailma katsoo sitä epäuskoisena.

Allekirjoittamalla solkenaan sopimuksia ja laajentamalla vaikutustaan lainoituksilla myös öljysektorilla, Kiina puristaa itselleen sen globaalin vaikutusvallan, jota vailla se omien öljyvarojen puutteen vuoksi muuten olisi.

Kun se vaikutusvalta on hankittu, se voi olla pysäyttämätön voima.

Kiinalla on ainutlaatuisen syvä lompakko, ja se on valmis käyttämään suuria määriä rahaa voidakseen hankkia öljyä maailman kaukaisimmistakin maista, - kehitysmaista aina Eurooppaan asti, Aasiassa ja Afrikassa.

Vaikka länsimaat kieltäytyvät kumppaneitaan liittymästä Kiinan valtavaan uuteen Silk Road – hankkeeseen, kaikki eivät halua välttää seireenilaulun lumoa. 

Nyt ainakin Italia on valmis pelaamaan ”kiinalaista palloa”.  Italia torjui Yhdysvaltain ja EU:n varoitukset allekirjoittamalla Kiinan kanssa viime lauantaina  sopimuksen siitä, että siitä tulee ensimmäinen G7-jäsenvaltio, joka osallistuu Kiinan ”One Belt One Road” –hankkeeseen.  Kiinalla on jo entuudestaan vahva asema Kreikan satamissa ja väylillä.   https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006045775.html

Kiinan ”isku” kohdistunut ensisijaisesti kolmelle mantereelle: Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan.  Mutta myös muut maanosat ovat sen kohteina. 

Kiina ”hyökkää Kuubaan” – suoraan ”Yhdysvaltain etupihalle”

Viimeisin Kiinan investointi tapahtui maaliskuun 2019 lopussa Kuubassa – uuden aikakauden kynnyksellä olevassa semikommunistisessa perinnemaassa. 

Allekirjoittaessaan yhteisymmärryspöytäkirjan Kiina tarjosi apua Kuuballe sen pyrkiessä vähentämään riippuvuutta energian tuonnoista, ja jatkamaan merkittäviä ponnisteluja öljyhankkeiden edistämiseksi ja elvyttämiseksi sekä syvissä että matalissa Karibian meren vesissä. 

Sopimus koskee näiden kahden maan välistä geologisen ja öljyteknologisen yhteistyön syventämistä mineraalien (ja öljyn) tutkimiseksi ja Kuuban saaren lähialueiden kartoittamiseksi uusien öljykenttien ja kaasukenttien löytämiseksi. 

https://www.maailma.net/uutiset/kiinan-aktiivisuus-lisaantyy-karibialla-ja-etela-amerikassa

Tässä täytyy todeta: ”vuoroin vieraissa” –sananlasku käy toteen.  Siinä missä Yhdysvallat liittolaisineen on pyrkinyt poliittisesti ja sotilaallisesti esittäytymään ja pesiytymään ”Kiinan etupihalle” Etelä-Kiinan merellä, tässä Kiina tekee temput, ja parkkeeraa suoraan Yhdysvaltain etupihalle, Kuuban saaristoon!

Tästä vielä puhutaan.

 

*

Samaan aikaan toisaalla

Venezuelassa oleva valtataistelu ja ulkoinen puuttuminen sen maan implosioitumiseen (luhistumiseen) on vähentänyt öljyn vientiä maasta, joka on ollut OPECin toiseksi suurin tuottaja.  Tämä sekava tilanne hämmentää monia. Toisaalta Maduron Venezuela on OPECin keskeisiä maita, ja siten Trumpin vastapoolin jäsen, ja Venäjän kainalosauvoilla hoiperteleva, mutta kaiken aikaa Yhdysvaltain paitsi poliittisen myös kasvavan sotilaallisen puuttumisen uhan alla elävä hylkiövaltio.

Lähtökohtaisesti Venezuelan öljyteollisuus – kaiken muun ohella – on ongelmissa korrupution ja kelvottoman hallinnon johdosta.  Yhdysvaltain pakotteet ovat rassanneet lisää maan tilannetta.  Lisäksi sähkökatkot ovat aiheuttaneet tuotantokatkoja ja sekavuutta.  Maan tärkein öljyn vientisatama Jose ja neljä  raakaöljyn jalostamoa seisovat

Varmana voidaan pitää sitä, että  öljyvaltiot ja niiden yhteisö ei tule sormi suussa seuraamaan, mikäli Trump päättää lähettää joukkoja Venezuelaan.  Öljyinen maa on tulenarka paikka räpsiä tupakinsytyttimellä..

Toinen merkittävä sekavuuden tilassa jo pitkään rimpuillut maa on Libya. Sen tuotannon vähennykset ovat jatkuneet jo pitkän ja lisääntyneet väkevöityneestä sisällissodasta johtuen.  Maailman on syytä muistaa, mistä ratkaisevasti johtui Gaddafin diktatuurissa eläneen mutta kuosinsa pitäneen Libyan ajautuminen kaaokseen ja valtiorakenteen täydelliseen murskaantumiseen.  Rauhan-Nobelistin olennaisella tavalla laukaisemiin ilmahyökkäyksiin, jossa useammat Lännen maat arvoyhteisönsä omaksuman imperialistisen perinteen menetelmiä noudattaen murskasivat maan.

Kolmas sekasorron syövereihin ajautunut merkittävä öljymaa, Nigeria, kärsii kiihtyneistä levottomuuksista ja asetoimista.

Kaikki nämä heijastuvat ja näkyvät Meksikonlahden öljyrintamalla.  Yhdysvallat hyötyy, muut kärsivät.

*

Öljyvaltiot ovat kohtalonyhteydessä keskenään.

Joillekin OPECin jäsenille, ja jopa venäläisille kohdistuu paineita lisätä vientiä. Aivan kuten Yhdysvaltain öljyjäteille luonnollisestikin.  Yhtistä näkemystä näiden kesken ei ole eikä tule. Kukin klaani katsoo asioita omista näkökulmistaan. 

Win-win –skenaario ei ole mahdollinen.

Monet analyytikot laskevat, että heinäkuun loppuun 2019 mennessä WTI:n hinta tulee olemaan 75 $/tynnyriltä ja Brent-laatu saapuu jo 85 taalan tasolle.

*

https://www.eia.gov/dnav/pet/hist/LeafHandler.ashx?n=PET&s=MCRFPP31&f=M

Haastaviin olosuhteisiin liittyy huomattavia riskejä, jotka ovat myös lauenneet.

https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon

https://en.wikipedia.org/wiki/Deepwater_Horizon

*

]]>
5 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273448-yhdysvaltain-tempoilu-nostaa-raakaoljyn-hintaa-ja-auttaa-putinin-taloutta#comments Kiina Öljy OPEC Venäjä Yhdysvallat Thu, 04 Apr 2019 15:15:17 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273448-yhdysvaltain-tempoilu-nostaa-raakaoljyn-hintaa-ja-auttaa-putinin-taloutta
Jotain rajaa, please! http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272982-jotain-rajaa-please <p>Demokraattipuolue väittää, että Trumpin julistama hätätila rajakriisin vuoksi on keinotekoisesti rakennettu. Keinotekoinen tai ei, mutta nyt on USA:n rajahallinto todellisen tilanteen edessä. Maaliskuun aikana on pidätetty jo 100 000 laitonta maahantunkeutujaa. Puhumattakaan niistä määristä, jotka ovat päässeet livahtamaan rajavartijoiden ohi. Luku on lähes yhtä suuri kuin liittovaltion kuluvan tilivuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Ja se ylittää reilusti koko edellisen tilivuoden tulijoiden määrän. Eli määrä on nelinkertainen.</p><p>Trump on päättänyt, että jos Meksiko ei pysty kontrolloimaan rajan omaa puoltaan, se suljetaan ensi viikolla kokonaisuudessaan. Eli kaikki rajaliikenne, myös laillinen pysähtyy. Trumpin mukaan Meksiko ei omalla etelärajallaan toimi siten, kuin sen oma lainsäädäntö edellyttäisi.</p><p>Tänään täältä tähän,&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demokraattipuolue väittää, että Trumpin julistama hätätila rajakriisin vuoksi on keinotekoisesti rakennettu. Keinotekoinen tai ei, mutta nyt on USA:n rajahallinto todellisen tilanteen edessä. Maaliskuun aikana on pidätetty jo 100 000 laitonta maahantunkeutujaa. Puhumattakaan niistä määristä, jotka ovat päässeet livahtamaan rajavartijoiden ohi. Luku on lähes yhtä suuri kuin liittovaltion kuluvan tilivuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Ja se ylittää reilusti koko edellisen tilivuoden tulijoiden määrän. Eli määrä on nelinkertainen.

Trump on päättänyt, että jos Meksiko ei pysty kontrolloimaan rajan omaa puoltaan, se suljetaan ensi viikolla kokonaisuudessaan. Eli kaikki rajaliikenne, myös laillinen pysähtyy. Trumpin mukaan Meksiko ei omalla etelärajallaan toimi siten, kuin sen oma lainsäädäntö edellyttäisi.

Tänään täältä tähän, 

]]>
33 http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272982-jotain-rajaa-please#comments Donald Trump Laiton maahanmuutto Meksiko Meksiko-muuri Yhdysvallat Sat, 30 Mar 2019 14:55:29 +0000 Harri Rautiainen http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272982-jotain-rajaa-please
Unohdettu ulko- ja turvallisuuspolitiikka! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272919-unohdettu-ulko-ja-turvallisuuspolitiikka <p>Yle on toteuttanut eduskuntapuolueiden puheenjohtajatenttejä, joista vielä jokunen puuttuu.</p> <p>Tenteistä on puuttunut&nbsp; kysymykset Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin ongelmiin ja ratkaisuihin.</p> <p>Toimittajille luoduista, kysymysten kärkipäistä, puuttuvat todelliset Suomea uhkaavat.</p> <p>Suomi, pienenä valtiona, on erityisen mielenkiinnon kohteena.</p> <p>Lienee niin, että ulko- ja turvallisuuspoliittisista&nbsp; syistä, ymmärrystä ei löydy vallassa olevilta tai se jätettiin pois Tähtiliikkeen takia.</p> <p>Ruususen uni, on untaan pahempi.&nbsp;</p> <p>Prinssi, joka suudelmallaan herättää Ruususen henkiin, on se ainoa oikea.</p> <p>Ulkopoliittisesta keskustelusta puuttuu todellakin Tähtiliike, jonka puheenjohtaja Paavo Väyrynen, on ainoa, jonka vaalityössä näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikka.</p> <p>Suomi on vähintäänkin, yhtä merkittävä valtio kansainvälisessä poliittisessa keskustelussa, kuin Ruotsi.</p> <p>Vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen geopoliittisen asemansa takia, kuin pohjoismaisen puolustuksen merkityksellisyys.</p> <p>Sisäpoliittiset korjaukset EU:n vaatimuksia vastaaviksi, ovat olleet ehdottomampia, kuin suhteemme Venäjään.</p> <p>EU ei ole Suomen pelastusrengas.&nbsp;</p> <p>EU on Saksan ja Ranskan yhteinen illusio Euroopasta, jonka turvana voi ollla Nato tai itselliset kansakunnat.</p> <p>Naton soluttautuminen eurooppalaiseen, on tuhon tie.</p> <p>Trumpin presidenttiyskaudella on jo selkeästi ollut nähtävillä, että puolustukselle tarvitaan enemmän rahaa, kuin mitä Natoon kuuluvat maat ovat tähän saakka maksaneet.</p> <p>Suomen turva on&nbsp; hyvinhoidettu ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö kaikkien lähinaapureidemme kanssa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle on toteuttanut eduskuntapuolueiden puheenjohtajatenttejä, joista vielä jokunen puuttuu.

Tenteistä on puuttunut  kysymykset Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin ongelmiin ja ratkaisuihin.

Toimittajille luoduista, kysymysten kärkipäistä, puuttuvat todelliset Suomea uhkaavat.

Suomi, pienenä valtiona, on erityisen mielenkiinnon kohteena.

Lienee niin, että ulko- ja turvallisuuspoliittisista  syistä, ymmärrystä ei löydy vallassa olevilta tai se jätettiin pois Tähtiliikkeen takia.

Ruususen uni, on untaan pahempi. 

Prinssi, joka suudelmallaan herättää Ruususen henkiin, on se ainoa oikea.

Ulkopoliittisesta keskustelusta puuttuu todellakin Tähtiliike, jonka puheenjohtaja Paavo Väyrynen, on ainoa, jonka vaalityössä näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Suomi on vähintäänkin, yhtä merkittävä valtio kansainvälisessä poliittisessa keskustelussa, kuin Ruotsi.

Vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen geopoliittisen asemansa takia, kuin pohjoismaisen puolustuksen merkityksellisyys.

Sisäpoliittiset korjaukset EU:n vaatimuksia vastaaviksi, ovat olleet ehdottomampia, kuin suhteemme Venäjään.

EU ei ole Suomen pelastusrengas. 

EU on Saksan ja Ranskan yhteinen illusio Euroopasta, jonka turvana voi ollla Nato tai itselliset kansakunnat.

Naton soluttautuminen eurooppalaiseen, on tuhon tie.

Trumpin presidenttiyskaudella on jo selkeästi ollut nähtävillä, että puolustukselle tarvitaan enemmän rahaa, kuin mitä Natoon kuuluvat maat ovat tähän saakka maksaneet.

Suomen turva on  hyvinhoidettu ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö kaikkien lähinaapureidemme kanssa.

 

 

 

 

]]>
7 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272919-unohdettu-ulko-ja-turvallisuuspolitiikka#comments EU Kiina Venäjä Yhdysvallat Fri, 29 Mar 2019 16:59:21 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272919-unohdettu-ulko-ja-turvallisuuspolitiikka