Rakentaminen http://jaakkokorpi-anttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132532/all Sat, 08 Sep 2018 15:42:51 +0300 fi Rakentamiskokeilua vuokralaisten rahoilla http://annevuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260650-rakentamiskokeilua-vuokralaisten-rahoilla <p>Helsingin kaupunki vaatii tytäryhtiöiltään yhä suurempaa asuntotuotannon lisäämistä kasvavalle kaupungilleen. Kaupungissa on korkeat vuokrat, koska yhä kasvava ryhmä vuokralaisista saa asumiselleen asumistukea ja tähän ongelmaan ei asuntotuotannon lisääminen auta.</p><p>Helsingin kaupungin asuntotuotanto mainostaa sivuillaan rakentavansa kaupungin ja asiakkaiden tavoitteiden mukaisia, laadukkaita ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia asuntoja. Kuitenkin olemme viime aikoina saaneet lehdissä lukea, että esim. Jätkäsaaressa rakennetuissa taloissa on laadukkuus ja elinkaarikustannuksiltaan edullinen rakentaminen unohtunut.</p><p>Helsingin kaupungin asuntotuotannossa on ilmeisesti käynnissä &rdquo;kokeilevaa rakentamista&rdquo; tulevien vuokralaisten rahoilla. Niin hulluilta visiot mm täydennysrakentamisesta vaikuttavat. Ihmeellistä kuitenkin on, että ARA hyväksyy nämä hullutkin hankkeet ja edelleen, tuleva vuokralainen maksaa vuokrissaan nämä kokeilevat rakentamiset.</p><p>Mikäli Helsingin kaupungin asuntotuotanto haluaisi rakentaa aidosti edullisia vuokra-asuntoja, tulisi suunnitella rakentamista, jonka pohjasuunnittelu käy tontille kuin tontille. Julkisivua kevyesti muokkaamalla rakennus voidaan maisemoida ympäristöönsä sopivaksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunki vaatii tytäryhtiöiltään yhä suurempaa asuntotuotannon lisäämistä kasvavalle kaupungilleen. Kaupungissa on korkeat vuokrat, koska yhä kasvava ryhmä vuokralaisista saa asumiselleen asumistukea ja tähän ongelmaan ei asuntotuotannon lisääminen auta.

Helsingin kaupungin asuntotuotanto mainostaa sivuillaan rakentavansa kaupungin ja asiakkaiden tavoitteiden mukaisia, laadukkaita ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia asuntoja. Kuitenkin olemme viime aikoina saaneet lehdissä lukea, että esim. Jätkäsaaressa rakennetuissa taloissa on laadukkuus ja elinkaarikustannuksiltaan edullinen rakentaminen unohtunut.

Helsingin kaupungin asuntotuotannossa on ilmeisesti käynnissä ”kokeilevaa rakentamista” tulevien vuokralaisten rahoilla. Niin hulluilta visiot mm täydennysrakentamisesta vaikuttavat. Ihmeellistä kuitenkin on, että ARA hyväksyy nämä hullutkin hankkeet ja edelleen, tuleva vuokralainen maksaa vuokrissaan nämä kokeilevat rakentamiset.

Mikäli Helsingin kaupungin asuntotuotanto haluaisi rakentaa aidosti edullisia vuokra-asuntoja, tulisi suunnitella rakentamista, jonka pohjasuunnittelu käy tontille kuin tontille. Julkisivua kevyesti muokkaamalla rakennus voidaan maisemoida ympäristöönsä sopivaksi.

]]>
0 http://annevuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260650-rakentamiskokeilua-vuokralaisten-rahoilla#comments Asuntotuotanto Heka Rakentaminen Sat, 08 Sep 2018 12:42:51 +0000 Anne Vuori http://annevuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260650-rakentamiskokeilua-vuokralaisten-rahoilla
SRV:n historiaa http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260197-srvn-historiaa Alkuaikoja: Rakennusyhtiö SRV:ssä tapahtui merkittävä sukupolvenvaihdos, kun Ilpo Kokkila siirsi puolet omistuksestaan pojilleen. <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005018371.html" title="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005018371.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005018371.html</a> Kaleva: Ilpo Kokkila mukana pikavippiliiketoiminnassa SRV:n toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja Ilpo Kokkila on mukana pikavippibisneksessä. Kokkilan sijoitusyhtiö Pontos Group omistaa osan pikavippiyhtiö Ferratumista. Asiasta kertoi lauantaina 6. huhtikuuta ilmestynyt Kaleva. <a href="https://www.rakennuslehti.fi/2013/04/kaleva-ilpo-kokkila-mukana-pikavippiliiketoiminnassa/" title="https://www.rakennuslehti.fi/2013/04/kaleva-ilpo-kokkila-mukana-pikavippiliiketoiminnassa/">https://www.rakennuslehti.fi/2013/04/kaleva-ilpo-kokkila-mukana-pikavipp...</a> Miksi eduskuntatalon remontti sitten maksaa 200 miljoonaa? .... Tero Koskinen / MOT: "Eli mahdollisesti SRV myös hyötyisi sitten tän tunnelin ... <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/01/31/eduskunnan-rahareika-kasikirjoitus" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/01/31/eduskunnan-rahareika-kasikirjoitus">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/01/31/eduskunnan-rahareika-kasikirjoitus</a> <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/10/huhtamaki-ja-srv-sopineet-veroistaan-luxemburgissa-0" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/10/huhtamaki-ja-srv-sopineet-veroistaan-luxemburgissa-0">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/10/huhtamaki-ja-srv-sopineet-veroi...</a> ”SRV on perustanut tytäryhtiöitä (Luxemburgiin ja Hollantiin) paikallisen palvelusektorin toiminnallisen tehokkuuden takia, sen vuoksi, että hankkeen muut kanssasijoittajat ovat jo sijoittuneet ko. keskuksiin sekä turvatakseen omistuksensa arvon, kun kohde myydään kansainvälisille sijoittajille”, Linnoinen kirjoittaa MOT:lle sähköpostiviestissä. SRV:n suurin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja on vuorineuvos Ilpo Kokkila. Kokkila on myös Elinkeinoelämän hallituksen puheenjohtaja. Hän kieltäytyi haastattelusta. 2017-2018 Rakennusliike ei enää rakenna vaan pelkästään ostaa alaurakoita Rakennusliikkeillä ei ole enää omia työmiehiä. Rakentamisesta vastaavat ulkomaiset alaurakoitsijat suomalaisten mestareiden seisoessa ”kädettöminä” vieressä. Työnjohtamisen sijaan pitäisi siis tehdä työnsuunnittelua ja valvontaa, mutta sekin takkuaa. SRV:n Redin tapaisella yli tuhannen työntekijän jättityömaalla ali- ja sivu-urakkasopimusten määrä voi olla lähes 300 ja kansallisuuksien määrä yli 60, eli urakoiden rajapintojen ja kielten sekamelska on melkoinen. Tavanomaisten iv-, sähkö-, vesi- ja viemäri-, maansiirto-, louhinta-, lattia- ym. urakoiden lisäksi pilkkomiseen tulee mukaan sellaisia urakoita, jotka perinteisesti olivat omilla miehillä tehtyjä töitä, kuten esimerkiksi raudoitus-, valu-, elementtipystytys- ja muurausurakat. Talotekniikkaurakoiden kirjo on kasvanut talotekniikan osuuden kasvaessa sekä laitetekniikan mutkistuessa. Rakentamistalouden tutkija Juha-Matti Junnonen Tampereen teknillisestä yliopistosta pitää nykyrakentamisen isona ongelmana urakoiden, siis myös pääurakoiden, tolkutonta pilkkomista. Sen seurauksena erittäin harva pystyy hallitsemaan työmaansa kokonaisuutta. ”Ja on kyllä niin, että tilaajan ja pääurakoitsijan rajapintaan käytetty aika on pois pääurakoitsijan ja alaurakoitsijoiden välisiin rajapintoihin käytetystä ajasta”, hän päättelee. <a href="https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusliike-ei-enaa-rakenna-vaan-pelkastaan-ostaa-alaurakoita/" title="https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusliike-ei-enaa-rakenna-vaan-pelkastaan-ostaa-alaurakoita/">https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusliike-ei-enaa-rakenna-vaan-...</a> <a href="https://www.srv.fi/tiedotteet/suomen-suurin-kaupunkirakentamisen-hanke-kaynnistyy-helsingin-kalasatamassa/" title="https://www.srv.fi/tiedotteet/suomen-suurin-kaupunkirakentamisen-hanke-kaynnistyy-helsingin-kalasatamassa/">https://www.srv.fi/tiedotteet/suomen-suurin-kaupunkirakentamisen-hanke-k...</a> Miksiköhän suomessa ei enää ole tutkivaa journalisimia..?<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 4 http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260197-srvn-historiaa#comments Päättäjät Piirit Rakentaminen Suhteet Verotus Thu, 30 Aug 2018 07:50:26 +0000 Ilona Oksanen http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260197-srvn-historiaa Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen kaavoituksessa? Ottakaapa kantaa! http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253467-kunnallisvalituksesta-hallintovalitukseen-kaavoituksessa-ottakaapa-kantaa <p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen?&quot; (RSS 11.3.2016 Hannele Pokka) </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä tarkoittaa, jos kunnallisvalituksesta siirrytään hallintovalitukseen? Lyheneekö kaavojen käsittely? Vähenevätkö valitukset? Nämä asiat lienevät taustalla, kun pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan tuli kirjaus selvittää kaavoitusasioissa siirtyminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Nyt selvitys on valmistunut. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen laati professori Erja Mäkinen Vaasan yliopistosta.</strong></p><p><strong>Kunnallisvalituksen muuttaminen kaava-asioissa hallintovalitukseksi rajoittaisi valittamaan oikeutettuja siten, että valittaa saisi vain asianosainen, eivät kaikki kunnan jäsenet.</strong></p><p>Toimisiko muutos hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti eli valitusprosessit lyhenisivät? Selvityksen tekijän mielestä näin ei käytännössä kävisi.</p><p>Kunnallisvalituksessa valituksen tekijän määritteleminen on helppoa: riittää, kun on kunnan jäsen. Hallintovalituksessa tuomioistuimet joutuisivat kaavalajeittain (maakuntakaavat, kuntakaavat) arvioimaan, onko valittaja asianosainen. Selvityksen tekijä arvioi, että alkuun siitä aiheutuisi aikaa vieviä tulkintaongelmia ennen kuin oikeuskäytäntö vakiintuisi.</p><p>Selvityshenkilön mielestä kunnallisvalituksen muuttaminen kaavoissa hallintovalitukseksi olisi kunnan itsehallinnon valvonnan kannalta merkittävä muutos. Kunnan jäsenen valitusoikeuden on katsottu tehostavan laillisuutta kunnan toiminnassa. Kaavoitusasiat ovat tärkeä kunnallisen toiminnan ala, johon kunnan jäsenellä voi olla intressiä, vaikkei kaava koskisikaan häntä välittömästi. Onhan kaavaratkaisuilla usein laajalti vaikutusta ihmisten arkeen ja elinympäristöön.</p><p>Hallitusohjelmassa on toki kirjattu muutakin, jonka tavoitteena on kaavoituksen sujuvoittaminen. Tällainen, muun ohella, on maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa jatkovalitus hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi mahdollista vain muutoksenhakuluvalla. Asiaa koskeva hallituksen esitys valmistuu ensi syksynä.</p><p>Selvityksen tekijälle on syytä antaa kiitos selkeästä raportista. Raportti menee jatkokeskusteluun poliittisen johdon kanssa, joten tässä vaiheessa voin vain sanoa, että perästä kuuluu.</p><p><strong>Lähde:</strong></p><p>http://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Organisaatio/Virkamiesjohto/Pokan_mietteet/Kunnallisvalituksesta_hallintovalituksee(38536)</p><p>&nbsp;</p><p>-----</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Viisi viisasta lopettaisi nykyiset kaavat&quot; (RSS 15.2.2018 Hannele Pokka) </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Viiden viisaan; neljän tohtorin ja yhden lakinaisen ryhmä jätti ehdotuksensa maankäytön ja rakentamisen ohjauksen uudistamiseksi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle muutama päivä sitten.</p><p>Professori Ari Ekroosin vetämä ryhmä, jonka muut jäsenet ovat Hannu Katajamäki, Helena Kinnunen, Panu Lehtovuori ja Aija Staffans, on koonnut keskeiset ehdotuksensa tiiviiseen pakettiin.</p><p>Työryhmällä oli monta tärkeää viestiä, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamisen sääntelyä (Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen uudistaminen, Ympäristöministeriön raportteja 7/2018), [linkki alla]:</p><p><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160553/YMra_7_2018.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y " title="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160553/YMra_7_2018.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y ">http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160553/YMra_7_...</a></p><p><strong>Ministeri Tiilikainen sanoi työryhmän esitystä vastaanottaessaan, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistamistyötä ohjaamaan tarvitaan parlamentaarinen työryhmä. Ministerin muita jatkovalmistelulinjauksia odotellessa on hyvä kerrata, mitä työryhmä ehdottaa.</strong></p><p><strong>Työryhmän mielestä maankäytön suunnittelua ei voi olla nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa kaava, joka ajatellaan olevan voimassa vähintään seuraavat kymmenen vuotta. Kun sellainen kaava valitusten jälkeen saadaan voimaan, monet asiat ovat jo muuttuneet ja kaavalliset ratkaisut eivät vastaa enää muuttuneita olosuhteita. Tämä puolestaan johtaa siihen, että rakennushankkeiden aloittamiseen tarvitaan kaavamuutoksia ja poikkeuslupia.</strong></p><p>Työryhmä painottaa muutosten hallintaa. Maankäytön suunnittelu on kehittämistä ja muutoksen hallintaa tarkoituksenmukaisin keinoin. Ohjauksen ja voimavarojen painopisteen tulee olla tulevissa muutoksissa, ei nykytilanteen selvittämisessä. Kaavojen sijaan työryhmä puhuu maankäytön suunnitelmista.</p><p>Maankäytön muutosten oikeusvaikutteiseen eli velvoittavaan ohjaukseen työryhmä esittää kahta suunnittelutasoa: yleissuunnitelmaa ja kehittämissuunnitelmaa. Molemmissa päätösvalta on kunnalla. Kunnat ja maakunnat voivat laatia myös strategisia maankäytön yleissuunnitelmia, joiden avulla ohjataan maakuntien, kuntien ja kaupunkiseutujen kehitystä.</p><p>Alueen yksityiskohtaista suunnittelua ohjattaisiin kehittämissuunnitelmalla, jonka aloitteentekijänä ja laatijana voivat olla sekä kunnat että yksityiset toimijat. Kehittämissuunnitelman hyväksyy kunta.</p><p>Maankäyttösopimuksista ja maan arvonnousun voitonjaosta tulisi säätää yksityiskohtaisemmin järjestelmän selkeyttämiseksi ja menettelyiden yhdenmukaistamiseksi.</p><p><strong>Työryhmä peräänkuuluttaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä maankäytön suunnittelussa ja kansalaisille lisää suoria vaikuttamisen foorumeita.</strong></p><p>Rakentamiseen tarvitaan nykyään erilaisia lupia kuten rakennuslupa, toimenpidelupa, rakennuksen purkamislupa ja maisematyölupa. Toisinaan riittää ilmoitusmenettely. Työryhmän mielestä eritasoiset luvat synnyttävät tulkintaongelmia vaadittavasta luvasta, vähentävät prosessien ennustettavuutta ja voivat vaarantaa pahimmillaan kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun.</p><p><strong>Nykyisen rakentamisen lupajärjestelmän tilalle työryhmä ehdottaa, että pääsääntönä kehittämissuunnitelman mukaisessa toteutuksessa olisi ilmoitusmenettely. Viranomainen tarkastaisi ilmoituksen, joten pelkällä ilmoituksella ei heti pääsisi aloittamaan. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia ilmoituksen sijasta rakennuslupaa, jos se terveellisyyden, turvallisuuden, yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta olisi tarpeen.</strong></p><p>Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kehittäminen edellyttää toimivia sähköisiä järjestelmiä.</p><p>Työryhmä on myös ottanut esille rakentamisen laatukysymykset, joista tavan takaa nousevat esille julkisessa keskustelussa.</p><p><strong>Rakennustyön tilaajan valvonta perustuu nykyisin valtaosaltaan vapaaehtoisuuteen sekä valvonnasta ja sen laajuudesta laadittaviin sopimuksiin. Valvontaa tehdäänkin hyvin eri tasoisesti ja erilaisella ammattitaidolla. Työryhmän ehdottaa, että rakentamisen koko ketjun osapuolten tehtävät, roolit ja vastuut määriteltäisiin laissa nykyistä tarkemmin ja selkeämmin.</strong></p><p>Kun sekä maantiede, yhdyskuntien kehitys että aluekehitys ovat eritahtista Suomen eri osissa ja paikkakunnilla, työryhmä haluaisi antaa kunnille suuren harkintavallan maankäytön suunnittelun ja rakentamisen periaatteiden soveltamisessa.</p><p>Viisi viisasta on työnsä tehnyt. Keskusteltavaa ehdotusten sisällöstä varmasti riittää. Jo nyt on hyvä kiittää ryhmää, kun eivät tyytyneet hienosäätöön vaan haluavat muutoksia, joilla on vaikutusta.&quot;</p><p><strong>Lähde:</strong></p><p>http://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Organisaatio/Virkamiesjohto/Pokan_mietteet/Viisi_viisasta_lopettaisi_nykyiset_kaava(46058)&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>****</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Juuri nyt kaikkien kynnelle kykenevien tulee ottaa kantaa kaavavalitusjärjestelmän, kaavoituksen, rakentamisen, rakennusvalvonnan ja maankäytön uudistukseen! </strong></p><p><strong>Viekääpä asioita omille kansanedustajillenne!&nbsp;<img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /> </strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen?" (RSS 11.3.2016 Hannele Pokka)

 

Mitä tarkoittaa, jos kunnallisvalituksesta siirrytään hallintovalitukseen? Lyheneekö kaavojen käsittely? Vähenevätkö valitukset? Nämä asiat lienevät taustalla, kun pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan tuli kirjaus selvittää kaavoitusasioissa siirtyminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Nyt selvitys on valmistunut. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen laati professori Erja Mäkinen Vaasan yliopistosta.

Kunnallisvalituksen muuttaminen kaava-asioissa hallintovalitukseksi rajoittaisi valittamaan oikeutettuja siten, että valittaa saisi vain asianosainen, eivät kaikki kunnan jäsenet.

Toimisiko muutos hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti eli valitusprosessit lyhenisivät? Selvityksen tekijän mielestä näin ei käytännössä kävisi.

Kunnallisvalituksessa valituksen tekijän määritteleminen on helppoa: riittää, kun on kunnan jäsen. Hallintovalituksessa tuomioistuimet joutuisivat kaavalajeittain (maakuntakaavat, kuntakaavat) arvioimaan, onko valittaja asianosainen. Selvityksen tekijä arvioi, että alkuun siitä aiheutuisi aikaa vieviä tulkintaongelmia ennen kuin oikeuskäytäntö vakiintuisi.

Selvityshenkilön mielestä kunnallisvalituksen muuttaminen kaavoissa hallintovalitukseksi olisi kunnan itsehallinnon valvonnan kannalta merkittävä muutos. Kunnan jäsenen valitusoikeuden on katsottu tehostavan laillisuutta kunnan toiminnassa. Kaavoitusasiat ovat tärkeä kunnallisen toiminnan ala, johon kunnan jäsenellä voi olla intressiä, vaikkei kaava koskisikaan häntä välittömästi. Onhan kaavaratkaisuilla usein laajalti vaikutusta ihmisten arkeen ja elinympäristöön.

Hallitusohjelmassa on toki kirjattu muutakin, jonka tavoitteena on kaavoituksen sujuvoittaminen. Tällainen, muun ohella, on maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa jatkovalitus hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi mahdollista vain muutoksenhakuluvalla. Asiaa koskeva hallituksen esitys valmistuu ensi syksynä.

Selvityksen tekijälle on syytä antaa kiitos selkeästä raportista. Raportti menee jatkokeskusteluun poliittisen johdon kanssa, joten tässä vaiheessa voin vain sanoa, että perästä kuuluu.

Lähde:

http://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Organisaatio/Virkamiesjohto/Pokan_mietteet/Kunnallisvalituksesta_hallintovalituksee(38536)

 

-----

 

"Viisi viisasta lopettaisi nykyiset kaavat" (RSS 15.2.2018 Hannele Pokka)

 

Viiden viisaan; neljän tohtorin ja yhden lakinaisen ryhmä jätti ehdotuksensa maankäytön ja rakentamisen ohjauksen uudistamiseksi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle muutama päivä sitten.

Professori Ari Ekroosin vetämä ryhmä, jonka muut jäsenet ovat Hannu Katajamäki, Helena Kinnunen, Panu Lehtovuori ja Aija Staffans, on koonnut keskeiset ehdotuksensa tiiviiseen pakettiin.

Työryhmällä oli monta tärkeää viestiä, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamisen sääntelyä (Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen uudistaminen, Ympäristöministeriön raportteja 7/2018), [linkki alla]:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160553/YMra_7_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Ministeri Tiilikainen sanoi työryhmän esitystä vastaanottaessaan, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistamistyötä ohjaamaan tarvitaan parlamentaarinen työryhmä. Ministerin muita jatkovalmistelulinjauksia odotellessa on hyvä kerrata, mitä työryhmä ehdottaa.

Työryhmän mielestä maankäytön suunnittelua ei voi olla nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa kaava, joka ajatellaan olevan voimassa vähintään seuraavat kymmenen vuotta. Kun sellainen kaava valitusten jälkeen saadaan voimaan, monet asiat ovat jo muuttuneet ja kaavalliset ratkaisut eivät vastaa enää muuttuneita olosuhteita. Tämä puolestaan johtaa siihen, että rakennushankkeiden aloittamiseen tarvitaan kaavamuutoksia ja poikkeuslupia.

Työryhmä painottaa muutosten hallintaa. Maankäytön suunnittelu on kehittämistä ja muutoksen hallintaa tarkoituksenmukaisin keinoin. Ohjauksen ja voimavarojen painopisteen tulee olla tulevissa muutoksissa, ei nykytilanteen selvittämisessä. Kaavojen sijaan työryhmä puhuu maankäytön suunnitelmista.

Maankäytön muutosten oikeusvaikutteiseen eli velvoittavaan ohjaukseen työryhmä esittää kahta suunnittelutasoa: yleissuunnitelmaa ja kehittämissuunnitelmaa. Molemmissa päätösvalta on kunnalla. Kunnat ja maakunnat voivat laatia myös strategisia maankäytön yleissuunnitelmia, joiden avulla ohjataan maakuntien, kuntien ja kaupunkiseutujen kehitystä.

Alueen yksityiskohtaista suunnittelua ohjattaisiin kehittämissuunnitelmalla, jonka aloitteentekijänä ja laatijana voivat olla sekä kunnat että yksityiset toimijat. Kehittämissuunnitelman hyväksyy kunta.

Maankäyttösopimuksista ja maan arvonnousun voitonjaosta tulisi säätää yksityiskohtaisemmin järjestelmän selkeyttämiseksi ja menettelyiden yhdenmukaistamiseksi.

Työryhmä peräänkuuluttaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä maankäytön suunnittelussa ja kansalaisille lisää suoria vaikuttamisen foorumeita.

Rakentamiseen tarvitaan nykyään erilaisia lupia kuten rakennuslupa, toimenpidelupa, rakennuksen purkamislupa ja maisematyölupa. Toisinaan riittää ilmoitusmenettely. Työryhmän mielestä eritasoiset luvat synnyttävät tulkintaongelmia vaadittavasta luvasta, vähentävät prosessien ennustettavuutta ja voivat vaarantaa pahimmillaan kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun.

Nykyisen rakentamisen lupajärjestelmän tilalle työryhmä ehdottaa, että pääsääntönä kehittämissuunnitelman mukaisessa toteutuksessa olisi ilmoitusmenettely. Viranomainen tarkastaisi ilmoituksen, joten pelkällä ilmoituksella ei heti pääsisi aloittamaan. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia ilmoituksen sijasta rakennuslupaa, jos se terveellisyyden, turvallisuuden, yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta olisi tarpeen.

Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kehittäminen edellyttää toimivia sähköisiä järjestelmiä.

Työryhmä on myös ottanut esille rakentamisen laatukysymykset, joista tavan takaa nousevat esille julkisessa keskustelussa.

Rakennustyön tilaajan valvonta perustuu nykyisin valtaosaltaan vapaaehtoisuuteen sekä valvonnasta ja sen laajuudesta laadittaviin sopimuksiin. Valvontaa tehdäänkin hyvin eri tasoisesti ja erilaisella ammattitaidolla. Työryhmän ehdottaa, että rakentamisen koko ketjun osapuolten tehtävät, roolit ja vastuut määriteltäisiin laissa nykyistä tarkemmin ja selkeämmin.

Kun sekä maantiede, yhdyskuntien kehitys että aluekehitys ovat eritahtista Suomen eri osissa ja paikkakunnilla, työryhmä haluaisi antaa kunnille suuren harkintavallan maankäytön suunnittelun ja rakentamisen periaatteiden soveltamisessa.

Viisi viisasta on työnsä tehnyt. Keskusteltavaa ehdotusten sisällöstä varmasti riittää. Jo nyt on hyvä kiittää ryhmää, kun eivät tyytyneet hienosäätöön vaan haluavat muutoksia, joilla on vaikutusta."

Lähde:

http://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Organisaatio/Virkamiesjohto/Pokan_mietteet/Viisi_viisasta_lopettaisi_nykyiset_kaava(46058) 

 

****

 

Juuri nyt kaikkien kynnelle kykenevien tulee ottaa kantaa kaavavalitusjärjestelmän, kaavoituksen, rakentamisen, rakennusvalvonnan ja maankäytön uudistukseen!

Viekääpä asioita omille kansanedustajillenne! wink

 

 

 

 

]]>
9 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253467-kunnallisvalituksesta-hallintovalitukseen-kaavoituksessa-ottakaapa-kantaa#comments Hallintovalitus Kaavauudistus Kunnallisvalitus Maankäyttö Rakentaminen Sat, 07 Apr 2018 11:51:20 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253467-kunnallisvalituksesta-hallintovalitukseen-kaavoituksessa-ottakaapa-kantaa
Nyt rakentamaan miniyksiöitä! http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249385-nyt-rakentamaan-miniyksioita <p>Kokoomusopiskelijat vaati <a href="http://kokoomusopiskelijat.fi/blog/kokoomusopiskelijoiden-liittokokous-kaupungistumista-sujuvoitettava-asuntotuotannolla/">liittokokouskannanotossaan</a> lisää kohtuuhintaista asumista korkeakoulukaupunkeihin. Yhtenä ratkaisuna Kokoomusopiskelijat ehdotti niin sanottujen miniyksiöiden sallimista. Vielä viime vuonna pienin sallittu huoneistokoko oli 20 neliömetriä. Nyt <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005500051.html">hallitus on päättänyt</a>, että tämän vuoden alusta opiskelija-asunto saa olla 16 neliömetriä, jos yhteisöllisiä tiloja samalla lisätään. Sama käytäntö on voimassa myös Ruotsissa.</p><p>Miniyksiöitä on sekä ylistetty että parjattu. Jotkut näkevät niin pienet asunnot ihmisasumukseen soveltumattomina &rdquo;koppeina&rdquo;. Toisaalta esimerkiksi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8062319">SATOn rakennuttamat</a> 15,5 neliön uudet vuokrayksiöt vietiin käsistä. Hyvä sijainti, edullisuus ja toimiva pohjaratkaisu ovat monelle nykypäivän opiskelijalle väljiä asuinneliöitä tärkeämpiä. Poliitikkojen tehtävä ei olekaan säännellä minkä kokoinen asunto kenellekin on hyvä, vaan markkinamekanismi ratkaisee sen paljon kätevämmin.&nbsp;</p><p>Nyt kun normit eivät enää ole esteenä, miniyksiöiden rakentamisessa on siirryttävä teoriasta käytäntöön. Tällä hetkellä kohtuuhintaisten asuntojen puute muodostaa pullonkaulaa kaupungistumiselle. On myös opiskelijakaupungille vetovoimatekijä, että opiskelemaan haluaville nuorille löytyy sopivia asuntoja. Pienet yksiöt ja korkea rakentaminen ovat samalla tehokasta maankäyttöä ja siten ympäristöystävällisempi valinta.</p><p>Kaavoitukseen, lupamenettelyihin ja tonttipolitiikkaan on nyt kohdistettava riittävästi resursseja. Asuntomarkkinoille on odotettavissa ylikuumenemista, kun pitkästä taantumasta aletaan vihdoin pääsemään yli. Ne alueet, jotka onnistuvat tarjoamaan korkean osaamisen työpaikkoja ja kohtuuhintaista asumista, tulevat menestymään. Siksi opiskelijoiden ajatuksia kannattaa kuunnella nyt.</p><p>Janika Takatalo</p><p>Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomusopiskelijat vaati liittokokouskannanotossaan lisää kohtuuhintaista asumista korkeakoulukaupunkeihin. Yhtenä ratkaisuna Kokoomusopiskelijat ehdotti niin sanottujen miniyksiöiden sallimista. Vielä viime vuonna pienin sallittu huoneistokoko oli 20 neliömetriä. Nyt hallitus on päättänyt, että tämän vuoden alusta opiskelija-asunto saa olla 16 neliömetriä, jos yhteisöllisiä tiloja samalla lisätään. Sama käytäntö on voimassa myös Ruotsissa.

Miniyksiöitä on sekä ylistetty että parjattu. Jotkut näkevät niin pienet asunnot ihmisasumukseen soveltumattomina ”koppeina”. Toisaalta esimerkiksi SATOn rakennuttamat 15,5 neliön uudet vuokrayksiöt vietiin käsistä. Hyvä sijainti, edullisuus ja toimiva pohjaratkaisu ovat monelle nykypäivän opiskelijalle väljiä asuinneliöitä tärkeämpiä. Poliitikkojen tehtävä ei olekaan säännellä minkä kokoinen asunto kenellekin on hyvä, vaan markkinamekanismi ratkaisee sen paljon kätevämmin. 

Nyt kun normit eivät enää ole esteenä, miniyksiöiden rakentamisessa on siirryttävä teoriasta käytäntöön. Tällä hetkellä kohtuuhintaisten asuntojen puute muodostaa pullonkaulaa kaupungistumiselle. On myös opiskelijakaupungille vetovoimatekijä, että opiskelemaan haluaville nuorille löytyy sopivia asuntoja. Pienet yksiöt ja korkea rakentaminen ovat samalla tehokasta maankäyttöä ja siten ympäristöystävällisempi valinta.

Kaavoitukseen, lupamenettelyihin ja tonttipolitiikkaan on nyt kohdistettava riittävästi resursseja. Asuntomarkkinoille on odotettavissa ylikuumenemista, kun pitkästä taantumasta aletaan vihdoin pääsemään yli. Ne alueet, jotka onnistuvat tarjoamaan korkean osaamisen työpaikkoja ja kohtuuhintaista asumista, tulevat menestymään. Siksi opiskelijoiden ajatuksia kannattaa kuunnella nyt.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja 

]]>
8 http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249385-nyt-rakentamaan-miniyksioita#comments Asuminen Kaupungistuminen Miniyksiöt Opiskelijat Rakentaminen Fri, 19 Jan 2018 07:54:03 +0000 Janika Takatalo http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249385-nyt-rakentamaan-miniyksioita
Ylikuumentunut sisäilmakeskustelu http://samipkanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239179-ylikuumentunut-sisailmakeskustelu <p>Sisäilmaongelmat ovat räjähtäneet ihmisten tietoisuuteen viimeisen puolen vuoden aikana. &quot;Koulut kuntoon&quot; oli kuntavaalien suosituin slogan ympäri maan eikä valtuustojen avajaisistunnoissakaan juuri lupauksista peruuteltu. Taisinpa itsekin nousta valtuutetuksi osittain sisäilmateeman siivellä.</p><p>Helsingissä apulaispormestari Pia Pakarinen nosti sisäilmaongelmat kauden ykkösteemaksi. Vantaa perustaa neuvottelukunnan ratkaisujen etsimiseksi. Siuntio päätti korjauttaa kaikki koulunsa. Jopa maan hallitus ryhtyi selvittämään, miten valtio voisi tukea kuntia sisäilmaongelmaisten rakennusten uusimista.</p><p>Sisäilmakeskustelu alkaa jo osoittaa ylikuumenemisen merkkejä. Vakava ongelma tietysti ansaitseekin huomiota, mutta onko nyt lapsi lähdössä pesuveden mukana?</p><p><strong>Pragmaattinen, insinöörimäinen lähestymistapa on etsiä ongelman aiheuttaja ja korjata se.</strong></p><p>Hyvä niin - ongelman aiheuttaja on rakennus ja ongelma poistetaan korjaamalla rakennus. Tähän mennessä on rakennettu väärin, mutta tästä lähtien rakennetaan oikein. Insinöörit eivät ole osanneet rakennuttaa, suunnitella, valvoa eivätkä ylläpitää rakennuksia. Nyt tutkitaan ja selvitetään oikeat toimintatavat ja koulutetaan insinöörit uudelleen. Vanhat rakennukset puretaan ja rakennetaan uusia. Raha ei ole ongelma, koska investointeja varten kannattaa ottaa edullista lainaa ja takaisinmaksu on varma pienentyvien terveydenhuoltokulujen kautta.</p><hr /><p>Tavallaan päättelyketju on ihan oikea ja kaikki tämä kannattaakin toteuttaa määrätietoisesti ja systemaattisesti. Tähän kuitenkin sisältyy muutama riski.</p><p>Meillä on tapana, että kun kaikki kärpäset kerääntyvät kiertämään samaa kikkaretta, vauhti kiihtyy ja mutkia vedetään suoriksi. Valtion tutkimusraha houkuttelee kilpailemaan kehityshankkeilla ja julkisten rakennusten investointipiikki kuumentaa rakennusalan.</p><p><strong>Kun ongelmia ratkotaan kiireellä ja pitkän avoimen piikin kera, tuloksena on valtava investointivelka ja kasa hätäilyllä hankittuja uusia ongelmia.</strong></p><p>Toinen pohtimisen arvoinen seikka on, miksi insinöörit ovat niin pahasti epäonnistuneet rakennusten kanssa. Tunnen insinöörejä enemmän kuin minkään muun ammattikunnan edustajia ja menen takuuseen heidän ammattietiikastaan. Kukaan itseään kunnioittava insinööri ei suunnittele tai toteuta mielestään huonoja teknisiä ratkaisuja. Siksi en pidä mitenkään itsestään selvänä, että valtion tai kuntien asettamat työryhmät löytävät automaattisesti uusia ja ennennäkemättömiä teknisiä ratkaisukeinoja.</p><p>On varteenotettava epäilys, että sisäilmaongelmat ovatkin syntyneet ylläpidon heikkenemisen seurauksena ennemmin kuin huonon rakentamisen seurauksena. Tämän virheen korjaaminen on poliitikoille huomattavasti vaikeampi rasti, sillä ylläpitokulut rasittavat käyttötaloutta eikä niitä voi kirjata investoinniksi. Vaikka käytetylle rahalle olisi odotettavissa hyvääkin tuottoa muiden kustannusten laskiessa, ylläpidosta ei synny pysyvää vastaavaa taseeseen.</p><p><strong>Talousihmiset tietävät, että investoinnit ja käyttömenot maksetaan erilaisella rahalla, vaikka veronmaksaja maksaa molemmat lopulta samasta lompakosta.</strong></p><p>Suurin huolenaiheeni on, että ihminen unohtuu ja hautautuu rakennusten alle. &nbsp;Ihmisten ja heidän ongelmiensa kohtaaminen on hankalaa ja epämiellyttävää.&nbsp;On niin paljon helpompaa kohdistaa huomio rakennuksiin ja osoittaa välittämistä investointibudjettia kasvattamalla.</p><p>Sisäilmaongelmien käsittelyssä ihmisen tulee olla keskiössä - oikeus terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön, työ- tai oppimisympäristöön. Vastuunkantoon kuuluu myös huolehtia jo aiheutetuista vahingoista ja taata riittävä hoito taikka sairauseläke työkykynsä menettäneille.</p><hr /><p>Tunnen ihmisiä, jotka ovat taistelleet vuosikausia oman taikka lastensa terveyden puolesta. He ovat kokeneet vähättelyä ja suoranaista polkemista yrittäessään puolustaa oikeuksiaan turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Seurauksena tästä on yleensä täydellinen uupuminen sekä loppuelämäksi menetetty terveys.</p><p>Nykyinen ilmapiiri, jossa ongelmat tiedostetaan ja niihin etsitään kirkasotsaisesti ratkaisuja, ei ole syntynyt itsestään.</p><p><strong>Se on vaatinut kymmeniä tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä, loputonta vääntämistä paksunahkaisten virkamiesten kanssa, tuhansia itkettyjä öitä ja jopa satojen miljoonien eurojen edestä menetettyä työkykyä.</strong></p><p>Tässä valossa tuntuu kohtuuttomalta, että me poliitikot hymyssä suin lupaamme korjata rakennukset ja keräämme kunnian näiden terveytensä menettäneiden esitaistelijoiden laskemattomista työtunneista.</p><p>Vähintäänkin on kohtuullista vaatia, että pidämme ihmiset ja terveyden etusijalla ja annamme rakennuksille sen painoarvon, mikä niille kuuluu</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäilmaongelmat ovat räjähtäneet ihmisten tietoisuuteen viimeisen puolen vuoden aikana. "Koulut kuntoon" oli kuntavaalien suosituin slogan ympäri maan eikä valtuustojen avajaisistunnoissakaan juuri lupauksista peruuteltu. Taisinpa itsekin nousta valtuutetuksi osittain sisäilmateeman siivellä.

Helsingissä apulaispormestari Pia Pakarinen nosti sisäilmaongelmat kauden ykkösteemaksi. Vantaa perustaa neuvottelukunnan ratkaisujen etsimiseksi. Siuntio päätti korjauttaa kaikki koulunsa. Jopa maan hallitus ryhtyi selvittämään, miten valtio voisi tukea kuntia sisäilmaongelmaisten rakennusten uusimista.

Sisäilmakeskustelu alkaa jo osoittaa ylikuumenemisen merkkejä. Vakava ongelma tietysti ansaitseekin huomiota, mutta onko nyt lapsi lähdössä pesuveden mukana?

Pragmaattinen, insinöörimäinen lähestymistapa on etsiä ongelman aiheuttaja ja korjata se.

Hyvä niin - ongelman aiheuttaja on rakennus ja ongelma poistetaan korjaamalla rakennus. Tähän mennessä on rakennettu väärin, mutta tästä lähtien rakennetaan oikein. Insinöörit eivät ole osanneet rakennuttaa, suunnitella, valvoa eivätkä ylläpitää rakennuksia. Nyt tutkitaan ja selvitetään oikeat toimintatavat ja koulutetaan insinöörit uudelleen. Vanhat rakennukset puretaan ja rakennetaan uusia. Raha ei ole ongelma, koska investointeja varten kannattaa ottaa edullista lainaa ja takaisinmaksu on varma pienentyvien terveydenhuoltokulujen kautta.


Tavallaan päättelyketju on ihan oikea ja kaikki tämä kannattaakin toteuttaa määrätietoisesti ja systemaattisesti. Tähän kuitenkin sisältyy muutama riski.

Meillä on tapana, että kun kaikki kärpäset kerääntyvät kiertämään samaa kikkaretta, vauhti kiihtyy ja mutkia vedetään suoriksi. Valtion tutkimusraha houkuttelee kilpailemaan kehityshankkeilla ja julkisten rakennusten investointipiikki kuumentaa rakennusalan.

Kun ongelmia ratkotaan kiireellä ja pitkän avoimen piikin kera, tuloksena on valtava investointivelka ja kasa hätäilyllä hankittuja uusia ongelmia.

Toinen pohtimisen arvoinen seikka on, miksi insinöörit ovat niin pahasti epäonnistuneet rakennusten kanssa. Tunnen insinöörejä enemmän kuin minkään muun ammattikunnan edustajia ja menen takuuseen heidän ammattietiikastaan. Kukaan itseään kunnioittava insinööri ei suunnittele tai toteuta mielestään huonoja teknisiä ratkaisuja. Siksi en pidä mitenkään itsestään selvänä, että valtion tai kuntien asettamat työryhmät löytävät automaattisesti uusia ja ennennäkemättömiä teknisiä ratkaisukeinoja.

On varteenotettava epäilys, että sisäilmaongelmat ovatkin syntyneet ylläpidon heikkenemisen seurauksena ennemmin kuin huonon rakentamisen seurauksena. Tämän virheen korjaaminen on poliitikoille huomattavasti vaikeampi rasti, sillä ylläpitokulut rasittavat käyttötaloutta eikä niitä voi kirjata investoinniksi. Vaikka käytetylle rahalle olisi odotettavissa hyvääkin tuottoa muiden kustannusten laskiessa, ylläpidosta ei synny pysyvää vastaavaa taseeseen.

Talousihmiset tietävät, että investoinnit ja käyttömenot maksetaan erilaisella rahalla, vaikka veronmaksaja maksaa molemmat lopulta samasta lompakosta.

Suurin huolenaiheeni on, että ihminen unohtuu ja hautautuu rakennusten alle.  Ihmisten ja heidän ongelmiensa kohtaaminen on hankalaa ja epämiellyttävää. On niin paljon helpompaa kohdistaa huomio rakennuksiin ja osoittaa välittämistä investointibudjettia kasvattamalla.

Sisäilmaongelmien käsittelyssä ihmisen tulee olla keskiössä - oikeus terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön, työ- tai oppimisympäristöön. Vastuunkantoon kuuluu myös huolehtia jo aiheutetuista vahingoista ja taata riittävä hoito taikka sairauseläke työkykynsä menettäneille.


Tunnen ihmisiä, jotka ovat taistelleet vuosikausia oman taikka lastensa terveyden puolesta. He ovat kokeneet vähättelyä ja suoranaista polkemista yrittäessään puolustaa oikeuksiaan turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Seurauksena tästä on yleensä täydellinen uupuminen sekä loppuelämäksi menetetty terveys.

Nykyinen ilmapiiri, jossa ongelmat tiedostetaan ja niihin etsitään kirkasotsaisesti ratkaisuja, ei ole syntynyt itsestään.

Se on vaatinut kymmeniä tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä, loputonta vääntämistä paksunahkaisten virkamiesten kanssa, tuhansia itkettyjä öitä ja jopa satojen miljoonien eurojen edestä menetettyä työkykyä.

Tässä valossa tuntuu kohtuuttomalta, että me poliitikot hymyssä suin lupaamme korjata rakennukset ja keräämme kunnian näiden terveytensä menettäneiden esitaistelijoiden laskemattomista työtunneista.

Vähintäänkin on kohtuullista vaatia, että pidämme ihmiset ja terveyden etusijalla ja annamme rakennuksille sen painoarvon, mikä niille kuuluu

 

]]>
9 http://samipkanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239179-ylikuumentunut-sisailmakeskustelu#comments Kotimaa Investoinnit Lasten terveys Rakentaminen Sisäilma Sisäilmaongelmat Sat, 24 Jun 2017 16:25:45 +0000 Sami Kanerva http://samipkanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239179-ylikuumentunut-sisailmakeskustelu
Arkkitehdit ja taloudellinen rakentaminen? http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237888-arkkitehdit-ja-taloudellinen-rakentaminen <p>Olin kokouksessa,&nbsp; jossa käsiteltiin mm rakentamista.&nbsp; Yksi mukana olija kritisoi suomalaisia arkkitehtejä.&nbsp; Hän oli katsellut vähän aikaa sitten rakennettua koulua. Hänen mukaansa siellä oli jos minkalaista nurkkaa ja mutkaa. Hän ihmetteli miten koulussa pitää olla pyöreitä ikkunoita. Ei sellaisia tarvita, sanoi että nykyisessä tiukassa taloustilanteessa edullinen perusrakentaminen olisi viisainta. Jos arkkitehti pitää erikoisuuksista , niin rakentakoon ne omilla rahoillaan, ei yhteiskunnan., sanoi hän.</p><p>Menestyvän rakennusliike Lehdon johtaja sanoi arkkitehtejä kouluttavalta professorilta kysyneensä, miten koulutuksessa huomioidaan taloudellinen rakentaminen, ei&nbsp; mitenkään oli vastaus, arkkitehdit ovat taiteilijoita. Jos tieto on oikea on koulutuksessa selkästi mätää.</p><p>Tietenkin moni arkkitehti luo hienoja rakennuksia, myönnetään. Pitäisi kuitenkin kysyä, onko tässä taloustilanteessa, jossa lähes kaikesta on pakko tinkiä, järkevää maksaa arkkitehtien mielihaluista. Monella arkkitehdillä, kun ulkonäkö voittaa arjen käytännölisyyden.</p><p>Kannattaisiko tässäkin asiassa ottaa maalaisjärki mukaan?&nbsp; Olisiko nyt aika rakentaa järkevää käytännöllistä, tarpeensa täyttävää tilaa, eikä suinkaan &quot;kerskarakentamista&quot;?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin kokouksessa,  jossa käsiteltiin mm rakentamista.  Yksi mukana olija kritisoi suomalaisia arkkitehtejä.  Hän oli katsellut vähän aikaa sitten rakennettua koulua. Hänen mukaansa siellä oli jos minkalaista nurkkaa ja mutkaa. Hän ihmetteli miten koulussa pitää olla pyöreitä ikkunoita. Ei sellaisia tarvita, sanoi että nykyisessä tiukassa taloustilanteessa edullinen perusrakentaminen olisi viisainta. Jos arkkitehti pitää erikoisuuksista , niin rakentakoon ne omilla rahoillaan, ei yhteiskunnan., sanoi hän.

Menestyvän rakennusliike Lehdon johtaja sanoi arkkitehtejä kouluttavalta professorilta kysyneensä, miten koulutuksessa huomioidaan taloudellinen rakentaminen, ei  mitenkään oli vastaus, arkkitehdit ovat taiteilijoita. Jos tieto on oikea on koulutuksessa selkästi mätää.

Tietenkin moni arkkitehti luo hienoja rakennuksia, myönnetään. Pitäisi kuitenkin kysyä, onko tässä taloustilanteessa, jossa lähes kaikesta on pakko tinkiä, järkevää maksaa arkkitehtien mielihaluista. Monella arkkitehdillä, kun ulkonäkö voittaa arjen käytännölisyyden.

Kannattaisiko tässäkin asiassa ottaa maalaisjärki mukaan?  Olisiko nyt aika rakentaa järkevää käytännöllistä, tarpeensa täyttävää tilaa, eikä suinkaan "kerskarakentamista"?

 

]]>
0 http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237888-arkkitehdit-ja-taloudellinen-rakentaminen#comments Arkkitehdit Rakentaminen Talous Sat, 03 Jun 2017 08:21:50 +0000 jouko viitala http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237888-arkkitehdit-ja-taloudellinen-rakentaminen
Vaaliblogi 3: Koulut kuntoon, ja kunnossapitoon http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235319-vaaliblogi-3-koulut-kuntoon-ja-kunnossapitoon <p>Suomi on täynnä sairaita taloja, ja suuri osa niistä on julkisia rakennuksia: Kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, virastoja, ..., meidän yhteistä omaisuuttamme.</p><p>Mikä on mennyt pieleen? Miksi suomalaiset rakennusyhtiöt eivät kykene rakentamaan taloja, jotka eivät homehdu, joissa on turvallista asua, opiskella ja työskennellä? Miksi Suomen kunnat ja valtio eivät kykene pitämään kiinteistöistään huolta?</p><p>Kyse ei tosiaan ole vain rakentamisen laadusta, sillä myös julkisten kiinteistöjen kunnossapito on pettänyt pahasti. Monet Espoossa homeremonttia odottavat koulut korjattiin viimeksi vain noin 15 vuotta sitten ... ja samasta syystä! Olin silloin Espoon teknisen lautakunnan puheenjohtaja, ja luin Espoon koulujen kuntokartoitusten yhteenvedot. Lätkäkassillinen surullista, suututtavaa luettavaa. Eräskin koulu oli rakennettu niin märälle tontille, että maa koulun alla oli jouduttu salaojittamaan. (Kuivat tontit oli myyty rakennusliikkeille.) Muutama vuosi myöhemmin kukaan ei ollut huomannut, että salaojat eivät enää toimineet, minkä seurauksena koulun repesi keskeltä kahtia, kun itäpuoli ajelehti itään ja länsipuoli länteen.</p><p>Kun Espoon kouluja nyt jälleen korjataan, on muistettava investoida myös kiinteistöjen kunnossapitoon. Muuten seuraava remonttikierros on edessä jo 30-luvun alussa. Rakennusten kuntoa on seurattava aktiivisesti! Kun oppilaat ja työntekijät jo sairastavat, kuntokartoituksen tekeminen on myöhäistä. On se kumma, että me viemme automme kiltisti määräaikaishuoltoon, mutta emme seuraa samalla tavalla kiinteistöjemme kuntoa.</p><p>Kiinteistöhuollosta väärästä paikasta säästäminen voi tulla todella kalliiksi. Esimerkiksi monessa kunnassa tehtiin taannoin se virhe, että&nbsp;<strong>koneellinen ilmanvaihto</strong>&nbsp;sammutettiin öiksi ja viikonlopuiksi, koska &quot;eihän siellä talossa sunnuntaina kukaan tarvitse raitista ilmaa&quot;. Kyllä tarvitsee, talo itse! Kun ilma ei vaihdu, rakenteista haihtuvien kemikaalien ja homeiden tuottamien toksiinien pitoisuus ilmassa nousee. Kun ilmanvaihto on pois päältä, ilmanvaihtojärjestelmässä on ihanteelliset olosuhteet homeiden ja mikrobien kasvulle.&nbsp;Kun ilma ei kierrä, kostumaan päässeet rakenteet eivät kuivu, vaan homehtuvat. Kun ilmanvaihto on pois päältä, lämpö ja kosteus eivät liiku rakenteissa suunnitellusti, jolloin niihin voi alkaa tiivistyä kosteutta.</p><p>Onneksi ilmanvaihtoa ei enää missään sammuteta yöksi. Eihän?</p><p>Uudis- ja korjausrakentamisessa on otettava opiksi vanhoista virheistä. Kokemus on opettanut jotkut aiemmin suositut ratkaisut ongelmallisiksi. Aina niistä ei ole mahdollista luopua, mutta niihin on joka tapauksessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Näitä ovat esimerkiksi:</p><p><strong>Räystäättömät katot.</strong>&nbsp;Räystäät suojaavat seinää ja seinänvierustaa sateelta. Toki seinä räystään allakin kastuu, mutta seinää pitkin valuvan veden määrä on huomattavasti pienempi. Seinien ja ikkunoiden saumauksista on mahdotonta tehdä täysin vedenpitäviä rakennuksen koko elinkaaren ajaksi. Kun vesi valuu aina sateella seinää pitkin, pienikin rako riittää aiheuttamaan vesivahingon ja siitä seuraavan homevahingon. Pahimmissa tapauksissa sade tihkuu kovalla tuulella ikkunoiden saumoista sisään.</p><p><strong>Matalat perustukset.</strong>&nbsp;Perustus eristää lattiarakenteet maaperän kosteudelta. Teoriassa perustuksen ei tarvitse olla kovin korkea, jos salaojitus ja kosteuseristys on tehty hyvin, mutta käytännössä lattia kannattaa nostaa 20-30 cm maanpinnan yläpuolelle. Tai sitten perustusta tulee lämmittää sähkövastuksella, etenkin talvella, jotta kosteus kulkee oikeaan suuntaan eli lämpimästä viileämpään päin. Moni tekee esimerkiksi matalaperusteisessa pientalossa sen virheen, että sammuttaa alakerran märkätiloista lattialämmityksen kesäksi. Kun lattialämmitys on lämmittänyt maata ohuen perustuksen läpi koko talven voi käydä niin, että lattia on suihkun jälkeen veden haihtuessa kylmempi kuin maa perustuksen alla. Silloin kosteus alkaa nousta maasta perustuksiin.</p><p><strong>Tasakatot.</strong>&nbsp;Etenkin suuriin rakennuksiin rakennetaan edelleen tasakattoja, joista on rivitaloissa jo päästy eroon. Valitettavasti tasakatot eivät kuitenkaan pysy kovin montaa vuotta tasaisina, vaan katolle muodostuu rakenteiden eläessä ja lumikuorman painaessa painumia ja niihin lammikoita. Kuutio lunta voi painaa jopa 300 kiloa! Silloin katon pinnoitteessa ei tarvita kuin pieni rako, ja vesi valuu kattorakenteisiin. Ainakin lumet pitää muistaa käydä kolaamassa isolumisina talvina katoilta pois. Siitä ei saa säästää! Ja kolaajien on tiedettävä, missä esimerkiksi huohotusputkien ja kattokaivojen läpiviennit ovat, jotta eivät vahingossa riko niitä.</p><p>Myös tasakattojen kattokaivot ovat riski. Jos kattokaivoja ei puhdisteta säännöllisesti, niihin kertyy lehtiä, koivunsiemeniä ja havunneulasia. Silloin kattokaivot tukkeutuvat, ja katosta tulee järvi, joka täyttyy sateella ja vuotaa reunoilta seinärakenteiden sisään. Toki harjakattojenkin vedenpoistosta on huolehdittava. Moni seinä on homehtunut tukkeutuneiden räystäiden takia.</p><p>Pahin näkemäni tapaus oli räystäätön, tasakattoinen koulu, jossa oli kosteusvaurioita sekä katossa, seinissä että alapohjassa. Perustus sentään oli ollut kohtalainen, mutta senkin vesieristykset olivat pettäneet, kun salaojitus ei ollut toiminut kunnolla.</p><p>Mitä kunta voi sitten tehdä?</p><p><strong>Ensimmäiseksi&nbsp;</strong>on parannettava julkisten rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon laatua. Kunnat eivät yksinkertaisesti saa hyväksyä riskirakenteita rakennuksiinsa. Tämä voi olla ongelma etenkin pienissä kunnissa, joissa ei ole riskirakenteiden aiheuttamista kosteusvaurioista omakohtaista kokemusta.</p><p>Arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat osaavat kyllä suunnitella terveitä rakennuksia, kunhan tilaaja sitä heiltä tilaa. Me olemme painottaneet kiinteistöjen hintaa, toiminnallisuutta ja arkkitehtuuria, mutta sisäilman laatua on pidetty &hellip; itsestäänselvyytenä, jota ei ole osattu riittävästi painottaa. Rakennuskustannukset voivat nousta, mutta samalla säästetään myöhemmissä korjauskustannuksissa.</p><p>Arkkitehtuurin ongelmista tarjoaa esimerkin taannoinen työhuoneeni Espoon Otaniemessä. Alvar Aallon toimiston piirtämän Konetekniikan osaston seinissä ei ollut kosteussulkuja, vaikka alin kerros on osaksi maan sisällä. Lattiabetonin sisältämän ilman kosteusprosentti oli 96. Ei ihme, että minullakin valui veri nenästä tiistaista lauantaihin. Niiden vuosien peruna minulla on veressä yhdeksän homelajin vasta-aineet.</p><p><strong>Toiseksi&nbsp;</strong>kuntien on jatkuvasti seurattava rakennustensa kuntoa. Ennen vanhaa kaikilla suurilla rakennuksilla oli oma talonmies, joka tunsi talonsa perustuksista tuuletushormeihin. Nyt kellään ei tunnu olevan tarkkaa ajantasaista tietoa siitä, missä kunnossa kuntien rakennukset, meidän yhteinen omaisuutemme on.</p><p>Nykytekniikalla kiinteistöjen kunnon seuranta voi olla jopa reaaliaikaista. Esimerkiksi kosteusvaurioille alttiisiin rakenteisiin kuten vesi- ja viemäriputkien läpivienteihin tulisi sijoittaa etäluettavia kosteusantureita, jotka varoittaisivat vuodoista ja tiivistymistä heti kun rakenteet kostuvat, ennen kuin kosteusvauriosta kehittyy homevaurio. Passiivi-rfid-kosteusanturit ovat nykyään käytännössä ilmaisia. En ymmärrä, miksei niitä ripotella kaikkiin koirankoppeja tärkeämpiin rakennuksiin?</p><p><strong>Kolmanneksi&nbsp;</strong>meidän on seurattava päiväkotilasten ja oppilaiden terveydentilaa nykyistä paremmin. Työntekijöiden terveyttä seuraa työterveys, jonka tehtäviin kuuluu myös sairastuvuuden seuranta. Jos opettajat jossain koulussa sairastavat muita kouluja enemmän, työterveys huomaa sen ja puuttuu asiaan. Monen koulun sisäilmaongelmiin on havahduttu nimenomaan opettajien työterveydenhoidossa tehtyjen havaintojen perusteella. Sen sijaan päiväkotilasten ja oppilaiden terveyttä ei seurata samalla tavalla, vaikka suuremmassa populaatiossa tilastollisesti merkittävät poikkeamat sairastuvuudessa olisi paljon helpompi havaita. Päiväkotilapsille ja oppilaille tehtävistä oirekyselyistä tulisikin tehdä säännöllinen käytäntö paitsi Espoossa koko Suomessa.</p><p><strong>Neljänneksi</strong>&nbsp;meidän on nopeutettava päätöksentekoa. Nykyisellään sisäilmaongelman havaitsemisesta voi viedä vuosia, ennen kuin päätös niiden korjaamisesta on tehty ja rahat kaupungin talousarviossa. Ja sillä aikaa rakenteiden vauriot ja tilojen käyttäjien oireet vain pahenevat. Väistötiloihin siirtymistä on sentään saatu jo jonkin verran nopeutettua, mutta siinäkin on vielä parantamisen varaa.</p><p>Espoon kokoisessa kunnassa sisäilmaongelmat eivät ole satunnaisia vaan niitä tulee valitettavasti vastaan joka vuosi. Sisäilmaremonttirahoista osa voisi olla talousarviossa kohdentamattomina samaan tapaan kuin katujen kunnossapitoon käytettävät rahat ovat. Silloin korjausten aloittamisen byrokraattinen viive lyhenisi.</p><p><strong>Lopuksi&nbsp;</strong>haluan korostaa vastuuta. Suomalaisella rakennusalalla on itsetutkiskelun paikka. Sairaita rakennuksia on aivan liikaa! Myös vasta valmistuneita sairaita rakennuksia. Miksi samat tutut virheet tehdään yhä uudelleen? Suomen pienillä syrjäisillä rakennusmarkkinoilla ei selvästikään ole riittävästi kilpailua. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa tuore hämmästys siitä, miten putkiremontti tehdään Saksassa viikossa, kun se Suomessa vie kolme kuukautta.</p><p>Jokaisen koulun ja muun julkisen rakennuksen aulaan tarvitaan näkyvälle paikalle kyltti, jossa luetellaan kaikki rakentamisesta vastuussa olevat yritykset ja henkilöt arkkitehdistä rakennusvalvojaan. Vastuu rakentamisen laadusta ei saa loppua siihen, kun urakoitsijan pakun takavalot katoavat näkyvistä. Kuka kehtaa viedä oman lapsensa oirehtivaan kouluun, jonka seinällä on oma tai oman yrityksen nimi.</p><p>Lisää pohdiskelua aiheesta taannoisessa blogissani:&nbsp;<a href="http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159230-suomi-homeessa">Suomi homeessa</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on täynnä sairaita taloja, ja suuri osa niistä on julkisia rakennuksia: Kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, virastoja, ..., meidän yhteistä omaisuuttamme.

Mikä on mennyt pieleen? Miksi suomalaiset rakennusyhtiöt eivät kykene rakentamaan taloja, jotka eivät homehdu, joissa on turvallista asua, opiskella ja työskennellä? Miksi Suomen kunnat ja valtio eivät kykene pitämään kiinteistöistään huolta?

Kyse ei tosiaan ole vain rakentamisen laadusta, sillä myös julkisten kiinteistöjen kunnossapito on pettänyt pahasti. Monet Espoossa homeremonttia odottavat koulut korjattiin viimeksi vain noin 15 vuotta sitten ... ja samasta syystä! Olin silloin Espoon teknisen lautakunnan puheenjohtaja, ja luin Espoon koulujen kuntokartoitusten yhteenvedot. Lätkäkassillinen surullista, suututtavaa luettavaa. Eräskin koulu oli rakennettu niin märälle tontille, että maa koulun alla oli jouduttu salaojittamaan. (Kuivat tontit oli myyty rakennusliikkeille.) Muutama vuosi myöhemmin kukaan ei ollut huomannut, että salaojat eivät enää toimineet, minkä seurauksena koulun repesi keskeltä kahtia, kun itäpuoli ajelehti itään ja länsipuoli länteen.

Kun Espoon kouluja nyt jälleen korjataan, on muistettava investoida myös kiinteistöjen kunnossapitoon. Muuten seuraava remonttikierros on edessä jo 30-luvun alussa. Rakennusten kuntoa on seurattava aktiivisesti! Kun oppilaat ja työntekijät jo sairastavat, kuntokartoituksen tekeminen on myöhäistä. On se kumma, että me viemme automme kiltisti määräaikaishuoltoon, mutta emme seuraa samalla tavalla kiinteistöjemme kuntoa.

Kiinteistöhuollosta väärästä paikasta säästäminen voi tulla todella kalliiksi. Esimerkiksi monessa kunnassa tehtiin taannoin se virhe, että koneellinen ilmanvaihto sammutettiin öiksi ja viikonlopuiksi, koska "eihän siellä talossa sunnuntaina kukaan tarvitse raitista ilmaa". Kyllä tarvitsee, talo itse! Kun ilma ei vaihdu, rakenteista haihtuvien kemikaalien ja homeiden tuottamien toksiinien pitoisuus ilmassa nousee. Kun ilmanvaihto on pois päältä, ilmanvaihtojärjestelmässä on ihanteelliset olosuhteet homeiden ja mikrobien kasvulle. Kun ilma ei kierrä, kostumaan päässeet rakenteet eivät kuivu, vaan homehtuvat. Kun ilmanvaihto on pois päältä, lämpö ja kosteus eivät liiku rakenteissa suunnitellusti, jolloin niihin voi alkaa tiivistyä kosteutta.

Onneksi ilmanvaihtoa ei enää missään sammuteta yöksi. Eihän?

Uudis- ja korjausrakentamisessa on otettava opiksi vanhoista virheistä. Kokemus on opettanut jotkut aiemmin suositut ratkaisut ongelmallisiksi. Aina niistä ei ole mahdollista luopua, mutta niihin on joka tapauksessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Näitä ovat esimerkiksi:

Räystäättömät katot. Räystäät suojaavat seinää ja seinänvierustaa sateelta. Toki seinä räystään allakin kastuu, mutta seinää pitkin valuvan veden määrä on huomattavasti pienempi. Seinien ja ikkunoiden saumauksista on mahdotonta tehdä täysin vedenpitäviä rakennuksen koko elinkaaren ajaksi. Kun vesi valuu aina sateella seinää pitkin, pienikin rako riittää aiheuttamaan vesivahingon ja siitä seuraavan homevahingon. Pahimmissa tapauksissa sade tihkuu kovalla tuulella ikkunoiden saumoista sisään.

Matalat perustukset. Perustus eristää lattiarakenteet maaperän kosteudelta. Teoriassa perustuksen ei tarvitse olla kovin korkea, jos salaojitus ja kosteuseristys on tehty hyvin, mutta käytännössä lattia kannattaa nostaa 20-30 cm maanpinnan yläpuolelle. Tai sitten perustusta tulee lämmittää sähkövastuksella, etenkin talvella, jotta kosteus kulkee oikeaan suuntaan eli lämpimästä viileämpään päin. Moni tekee esimerkiksi matalaperusteisessa pientalossa sen virheen, että sammuttaa alakerran märkätiloista lattialämmityksen kesäksi. Kun lattialämmitys on lämmittänyt maata ohuen perustuksen läpi koko talven voi käydä niin, että lattia on suihkun jälkeen veden haihtuessa kylmempi kuin maa perustuksen alla. Silloin kosteus alkaa nousta maasta perustuksiin.

Tasakatot. Etenkin suuriin rakennuksiin rakennetaan edelleen tasakattoja, joista on rivitaloissa jo päästy eroon. Valitettavasti tasakatot eivät kuitenkaan pysy kovin montaa vuotta tasaisina, vaan katolle muodostuu rakenteiden eläessä ja lumikuorman painaessa painumia ja niihin lammikoita. Kuutio lunta voi painaa jopa 300 kiloa! Silloin katon pinnoitteessa ei tarvita kuin pieni rako, ja vesi valuu kattorakenteisiin. Ainakin lumet pitää muistaa käydä kolaamassa isolumisina talvina katoilta pois. Siitä ei saa säästää! Ja kolaajien on tiedettävä, missä esimerkiksi huohotusputkien ja kattokaivojen läpiviennit ovat, jotta eivät vahingossa riko niitä.

Myös tasakattojen kattokaivot ovat riski. Jos kattokaivoja ei puhdisteta säännöllisesti, niihin kertyy lehtiä, koivunsiemeniä ja havunneulasia. Silloin kattokaivot tukkeutuvat, ja katosta tulee järvi, joka täyttyy sateella ja vuotaa reunoilta seinärakenteiden sisään. Toki harjakattojenkin vedenpoistosta on huolehdittava. Moni seinä on homehtunut tukkeutuneiden räystäiden takia.

Pahin näkemäni tapaus oli räystäätön, tasakattoinen koulu, jossa oli kosteusvaurioita sekä katossa, seinissä että alapohjassa. Perustus sentään oli ollut kohtalainen, mutta senkin vesieristykset olivat pettäneet, kun salaojitus ei ollut toiminut kunnolla.

Mitä kunta voi sitten tehdä?

Ensimmäiseksi on parannettava julkisten rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon laatua. Kunnat eivät yksinkertaisesti saa hyväksyä riskirakenteita rakennuksiinsa. Tämä voi olla ongelma etenkin pienissä kunnissa, joissa ei ole riskirakenteiden aiheuttamista kosteusvaurioista omakohtaista kokemusta.

Arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat osaavat kyllä suunnitella terveitä rakennuksia, kunhan tilaaja sitä heiltä tilaa. Me olemme painottaneet kiinteistöjen hintaa, toiminnallisuutta ja arkkitehtuuria, mutta sisäilman laatua on pidetty … itsestäänselvyytenä, jota ei ole osattu riittävästi painottaa. Rakennuskustannukset voivat nousta, mutta samalla säästetään myöhemmissä korjauskustannuksissa.

Arkkitehtuurin ongelmista tarjoaa esimerkin taannoinen työhuoneeni Espoon Otaniemessä. Alvar Aallon toimiston piirtämän Konetekniikan osaston seinissä ei ollut kosteussulkuja, vaikka alin kerros on osaksi maan sisällä. Lattiabetonin sisältämän ilman kosteusprosentti oli 96. Ei ihme, että minullakin valui veri nenästä tiistaista lauantaihin. Niiden vuosien peruna minulla on veressä yhdeksän homelajin vasta-aineet.

Toiseksi kuntien on jatkuvasti seurattava rakennustensa kuntoa. Ennen vanhaa kaikilla suurilla rakennuksilla oli oma talonmies, joka tunsi talonsa perustuksista tuuletushormeihin. Nyt kellään ei tunnu olevan tarkkaa ajantasaista tietoa siitä, missä kunnossa kuntien rakennukset, meidän yhteinen omaisuutemme on.

Nykytekniikalla kiinteistöjen kunnon seuranta voi olla jopa reaaliaikaista. Esimerkiksi kosteusvaurioille alttiisiin rakenteisiin kuten vesi- ja viemäriputkien läpivienteihin tulisi sijoittaa etäluettavia kosteusantureita, jotka varoittaisivat vuodoista ja tiivistymistä heti kun rakenteet kostuvat, ennen kuin kosteusvauriosta kehittyy homevaurio. Passiivi-rfid-kosteusanturit ovat nykyään käytännössä ilmaisia. En ymmärrä, miksei niitä ripotella kaikkiin koirankoppeja tärkeämpiin rakennuksiin?

Kolmanneksi meidän on seurattava päiväkotilasten ja oppilaiden terveydentilaa nykyistä paremmin. Työntekijöiden terveyttä seuraa työterveys, jonka tehtäviin kuuluu myös sairastuvuuden seuranta. Jos opettajat jossain koulussa sairastavat muita kouluja enemmän, työterveys huomaa sen ja puuttuu asiaan. Monen koulun sisäilmaongelmiin on havahduttu nimenomaan opettajien työterveydenhoidossa tehtyjen havaintojen perusteella. Sen sijaan päiväkotilasten ja oppilaiden terveyttä ei seurata samalla tavalla, vaikka suuremmassa populaatiossa tilastollisesti merkittävät poikkeamat sairastuvuudessa olisi paljon helpompi havaita. Päiväkotilapsille ja oppilaille tehtävistä oirekyselyistä tulisikin tehdä säännöllinen käytäntö paitsi Espoossa koko Suomessa.

Neljänneksi meidän on nopeutettava päätöksentekoa. Nykyisellään sisäilmaongelman havaitsemisesta voi viedä vuosia, ennen kuin päätös niiden korjaamisesta on tehty ja rahat kaupungin talousarviossa. Ja sillä aikaa rakenteiden vauriot ja tilojen käyttäjien oireet vain pahenevat. Väistötiloihin siirtymistä on sentään saatu jo jonkin verran nopeutettua, mutta siinäkin on vielä parantamisen varaa.

Espoon kokoisessa kunnassa sisäilmaongelmat eivät ole satunnaisia vaan niitä tulee valitettavasti vastaan joka vuosi. Sisäilmaremonttirahoista osa voisi olla talousarviossa kohdentamattomina samaan tapaan kuin katujen kunnossapitoon käytettävät rahat ovat. Silloin korjausten aloittamisen byrokraattinen viive lyhenisi.

Lopuksi haluan korostaa vastuuta. Suomalaisella rakennusalalla on itsetutkiskelun paikka. Sairaita rakennuksia on aivan liikaa! Myös vasta valmistuneita sairaita rakennuksia. Miksi samat tutut virheet tehdään yhä uudelleen? Suomen pienillä syrjäisillä rakennusmarkkinoilla ei selvästikään ole riittävästi kilpailua. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa tuore hämmästys siitä, miten putkiremontti tehdään Saksassa viikossa, kun se Suomessa vie kolme kuukautta.

Jokaisen koulun ja muun julkisen rakennuksen aulaan tarvitaan näkyvälle paikalle kyltti, jossa luetellaan kaikki rakentamisesta vastuussa olevat yritykset ja henkilöt arkkitehdistä rakennusvalvojaan. Vastuu rakentamisen laadusta ei saa loppua siihen, kun urakoitsijan pakun takavalot katoavat näkyvistä. Kuka kehtaa viedä oman lapsensa oirehtivaan kouluun, jonka seinällä on oma tai oman yrityksen nimi.

Lisää pohdiskelua aiheesta taannoisessa blogissani: Suomi homeessa.

]]>
0 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235319-vaaliblogi-3-koulut-kuntoon-ja-kunnossapitoon#comments Home Koulu Kunnossapito Rakentaminen Sisäilma Sat, 08 Apr 2017 07:09:46 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235319-vaaliblogi-3-koulut-kuntoon-ja-kunnossapitoon
Homekoulut pitää saada kuntoon, mutta pelkkä korjaaminen ei riitä http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234257-homekoulut-pitaa-saada-kuntoon-mutta-pelkka-korjaaminen-ei-riita <p>Homekoulut tai tarkemmin sanottuna sisäilmaongelmaiset&nbsp;julkiset rakennukset ovat tämän ajan ilmiö vähän joka puolella Suomea. Kannatan näiden korjaamista, mutta ongelmaa ei pelkillä korjauksilla poisteta. Ei alkuunkaan. Korjauksilla saadaan vain pahimmat tapaukset jonkinlaiseen kuntoon. Jotta sisäilmaongelmaiset julkiset rakennukset saadaan hoidettua sellaiseen kuntoon, ettei niitä löydy yhä uudelleen ja uudelleen täytyy koko ketjun muuttua tontin luovutuksesta ja koulun suunnittelusta sen käyttöön ja kunnossapitoon. Ainakin seuraaviin asiohin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.</p><ul><li>Tonttipolitiikan muutos. Espoossakin on kouluille, päiväkodeille yms osoitettu niitä haastavimpia, huonoimpia rakennuspaikkoja.</li></ul><ul><li>Rakennusten suunnittelussa pitää minimoida riskirakenteet ja riskimateriaalit. Espoossa koulujen ja päiväkotien rakentaminen perustuu pitkälti yksilöllisten ja rakennusteknisesti vaativien rakennusten tekemiseen. Näiden sijaan pitäisi rakentaa hyvää standardikoulua ja -päiväkotia. Rakennusteknisesti vaativat ja riskialttiit ratkaisut pitäisi näistä minimoida, sillä virheet näissä lisäävät ongelmien syntytodennäköisyyksiä. Lisäksi hyvä standardiratkaisu tuottaa suoraa säästöä rakennuskustannuksissa. Riskimateriaalien käyttöä täytyy rajoittaa, ja yleisellä tasolla pitää välttää käyttämästä sellaisia materiaaleja samoilla pinnoilla joiden vaikutusta toisiinsa vaikkapa märkinä ei tunneta.</li></ul><ul><li>Rakentaminen. Ensimmäinen iso asia on rakentamisaikaisen kosteuden hallinnan kuntoonsaaminen. Eli ei eristelevyjä säiden armoilla eikä liian märkänä umpeenpinnoitettuja betonivaluja. Mutta tämä ei yksin riitä. Pitkät alihankintaketjut hämärtävät helposti vastuita ja tätä kautta lisäävät riskejä. Samoin työmaan sisäinen tiedonkulku heikkenee. Lisäksi pitkissä alihankintaketjuissa yhtenä riskinä on tekijöiden tavallista suurempi ammattitaiden vaihtelu. Eli julkisissa hankkeissa pitäisi määritellä varsin tiukkaan myös alihankintaketjujen pituudet ja se mitä ylipäätään saa tehdä alihankintatöinä. Lisäksi vastaavien mestareiden toimintaan pitäisi saada parannuksia, rakennusaikainen valvonta ei saa koskaan olla pelkkien piirustusten tihrailua ja muuta paperityötä. Lisäksi rakentamisen yhteydessä pitää huolehtia siitä, ettei vääristä asioista säästetä, eli kilpailutuksissa tulee laatupisteiden olla määrääviä, materiaalivalintojen tulee olla harkittuja ja työvoiman aidosti osaavaa.</li></ul><ul><li>Rakennuksen käyttö. Rakennukset pitää suunnitella niin, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja intuitiivistä. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksen normaali käyttö riittää, eikä esimerkiksi vahtimestareiden tai opettajien tarvitse huolehtia lämmityksen tai ilmanvaihdon säädöistä. Se ei kuitenkaan poista riskiä siihen, että vaikkapa vahtimestari kääntäisi koulusta ilmanvaihdon tai lämmityksen viikonlopuksi pois päältä säästöihin vedoten. Tämän takia pitää kehittää tilojen parempaa keskitettyä valvontaa (siitä enemmän vähän myöhemmin)</li></ul><ul><li>Talojen siivous ja muu vastaava toiminta. Siivoukseen käytettyjen kemikaalien tulee olla mahdollisimman turvallisia ja niiden annosmäärien tulee olla sopivia. Onkin tärkeää, että siivoushenkilökunta ei väärillä aineilla luo sisäilmaongelmaa. Sama pätee myös muihin tiloissa käytettyihin kemikaaleihin.</li></ul><ul><li>Tilojen käytön muutokset ja tiloissa oleskelevien henkilöiden määrän muutokset. Tilojen ilmanvaihto on aina optimoitu tietyille ihmismäärille. Jos tilojen käyttö muuttuu, täytyy aina tarkistaa se, että mm ilmastointi riittää uuteen tarkoitukseen &ndash; on myös huomioitava, että ihmismäärän muutokset muuttavat myös kosteuden määrää.</li></ul><ul><li>Tilojen ylläpito ja huolto. Tässä toivoisin suurta harppausta eteenpäin. Huollossa pitäisi jatkossa päästä siihen, että kaikkien Espoon julkisten rakennusten tilanteet olisivat keskitetysti koottu tietojärjestelmään joka valvoo tilojen ilmankiertoa, kosteutta, lämpötilaa, tiloissa liikkumista ja valaistusta, muusta energiankäytöstä ja vedenkulutuksesta puhumattakaan. Tämä vaatisi sitä, että jokaiseen päiväkotiin, kouluun ja virastoon asetettaisiin huonekohtaiset anturit jotka vahtivat tilan olosuhteita (luonnollisesti antureita asetttasiin myös välikatolle sekä teknisiin tiloihin) . Nämä pitäisi yhdistää automaattiseen järjestelmään joka mm säätelisi ilmastointia, lämmitystä ja sähkön kulutusta. Ja hälyttäisi huollon kun järjestelmä havaitsee asetetut raja-arvot ylittävät poikkeamat. Näin saisimme aikaan tilanteen jolloin pienemmätkin ongelmat havaitaan heti ja ne pystytään korjaamaan ennen kuin vahinko kasvaa. &nbsp;Lisäksi rakennusten korjausvelan pitäisi pysyä kohtuullisella tasolla. Eli määräaikaiskorjauksista ja järjestelmien vaatimista uusimisista ei pitäisi tinkiä.</li></ul><p>Sisäilmasta oirehtimisen suhteen kannattaa myös muistaa, että on viitteitä siitä, että joissain tapauksissa oirehtiminen ei ole osoitus rakennuksessa olevista ongelmista. Joissain tapauksissa kyse voi olla aiemmin altistuneen ja herkistyneen ihmisen yliherkkyydestä, jolloin normaalisti terveeksi luokiteltavakin tila on hänelle oireita aiheuttava ja toisaalta taas on tapauksia joissa oirehtiminen on osoitus muista työpaikan ongelmista jotka vain näkyvät oirehtimisena. Yhtä kaikki, aina kun oireita alkaa ilmenemään, pitää tilan kunto tutkia ja ilman laatua mitata. Välillä vallalla oleva &rdquo;valittavat turhasta&rdquo; asenne täytyy hylätä.</p> Homekoulut tai tarkemmin sanottuna sisäilmaongelmaiset julkiset rakennukset ovat tämän ajan ilmiö vähän joka puolella Suomea. Kannatan näiden korjaamista, mutta ongelmaa ei pelkillä korjauksilla poisteta. Ei alkuunkaan. Korjauksilla saadaan vain pahimmat tapaukset jonkinlaiseen kuntoon. Jotta sisäilmaongelmaiset julkiset rakennukset saadaan hoidettua sellaiseen kuntoon, ettei niitä löydy yhä uudelleen ja uudelleen täytyy koko ketjun muuttua tontin luovutuksesta ja koulun suunnittelusta sen käyttöön ja kunnossapitoon. Ainakin seuraaviin asiohin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

  • Tonttipolitiikan muutos. Espoossakin on kouluille, päiväkodeille yms osoitettu niitä haastavimpia, huonoimpia rakennuspaikkoja.
  • Rakennusten suunnittelussa pitää minimoida riskirakenteet ja riskimateriaalit. Espoossa koulujen ja päiväkotien rakentaminen perustuu pitkälti yksilöllisten ja rakennusteknisesti vaativien rakennusten tekemiseen. Näiden sijaan pitäisi rakentaa hyvää standardikoulua ja -päiväkotia. Rakennusteknisesti vaativat ja riskialttiit ratkaisut pitäisi näistä minimoida, sillä virheet näissä lisäävät ongelmien syntytodennäköisyyksiä. Lisäksi hyvä standardiratkaisu tuottaa suoraa säästöä rakennuskustannuksissa. Riskimateriaalien käyttöä täytyy rajoittaa, ja yleisellä tasolla pitää välttää käyttämästä sellaisia materiaaleja samoilla pinnoilla joiden vaikutusta toisiinsa vaikkapa märkinä ei tunneta.
  • Rakentaminen. Ensimmäinen iso asia on rakentamisaikaisen kosteuden hallinnan kuntoonsaaminen. Eli ei eristelevyjä säiden armoilla eikä liian märkänä umpeenpinnoitettuja betonivaluja. Mutta tämä ei yksin riitä. Pitkät alihankintaketjut hämärtävät helposti vastuita ja tätä kautta lisäävät riskejä. Samoin työmaan sisäinen tiedonkulku heikkenee. Lisäksi pitkissä alihankintaketjuissa yhtenä riskinä on tekijöiden tavallista suurempi ammattitaiden vaihtelu. Eli julkisissa hankkeissa pitäisi määritellä varsin tiukkaan myös alihankintaketjujen pituudet ja se mitä ylipäätään saa tehdä alihankintatöinä. Lisäksi vastaavien mestareiden toimintaan pitäisi saada parannuksia, rakennusaikainen valvonta ei saa koskaan olla pelkkien piirustusten tihrailua ja muuta paperityötä. Lisäksi rakentamisen yhteydessä pitää huolehtia siitä, ettei vääristä asioista säästetä, eli kilpailutuksissa tulee laatupisteiden olla määrääviä, materiaalivalintojen tulee olla harkittuja ja työvoiman aidosti osaavaa.
  • Rakennuksen käyttö. Rakennukset pitää suunnitella niin, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja intuitiivistä. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksen normaali käyttö riittää, eikä esimerkiksi vahtimestareiden tai opettajien tarvitse huolehtia lämmityksen tai ilmanvaihdon säädöistä. Se ei kuitenkaan poista riskiä siihen, että vaikkapa vahtimestari kääntäisi koulusta ilmanvaihdon tai lämmityksen viikonlopuksi pois päältä säästöihin vedoten. Tämän takia pitää kehittää tilojen parempaa keskitettyä valvontaa (siitä enemmän vähän myöhemmin)
  • Talojen siivous ja muu vastaava toiminta. Siivoukseen käytettyjen kemikaalien tulee olla mahdollisimman turvallisia ja niiden annosmäärien tulee olla sopivia. Onkin tärkeää, että siivoushenkilökunta ei väärillä aineilla luo sisäilmaongelmaa. Sama pätee myös muihin tiloissa käytettyihin kemikaaleihin.
  • Tilojen käytön muutokset ja tiloissa oleskelevien henkilöiden määrän muutokset. Tilojen ilmanvaihto on aina optimoitu tietyille ihmismäärille. Jos tilojen käyttö muuttuu, täytyy aina tarkistaa se, että mm ilmastointi riittää uuteen tarkoitukseen – on myös huomioitava, että ihmismäärän muutokset muuttavat myös kosteuden määrää.
  • Tilojen ylläpito ja huolto. Tässä toivoisin suurta harppausta eteenpäin. Huollossa pitäisi jatkossa päästä siihen, että kaikkien Espoon julkisten rakennusten tilanteet olisivat keskitetysti koottu tietojärjestelmään joka valvoo tilojen ilmankiertoa, kosteutta, lämpötilaa, tiloissa liikkumista ja valaistusta, muusta energiankäytöstä ja vedenkulutuksesta puhumattakaan. Tämä vaatisi sitä, että jokaiseen päiväkotiin, kouluun ja virastoon asetettaisiin huonekohtaiset anturit jotka vahtivat tilan olosuhteita (luonnollisesti antureita asetttasiin myös välikatolle sekä teknisiin tiloihin) . Nämä pitäisi yhdistää automaattiseen järjestelmään joka mm säätelisi ilmastointia, lämmitystä ja sähkön kulutusta. Ja hälyttäisi huollon kun järjestelmä havaitsee asetetut raja-arvot ylittävät poikkeamat. Näin saisimme aikaan tilanteen jolloin pienemmätkin ongelmat havaitaan heti ja ne pystytään korjaamaan ennen kuin vahinko kasvaa.  Lisäksi rakennusten korjausvelan pitäisi pysyä kohtuullisella tasolla. Eli määräaikaiskorjauksista ja järjestelmien vaatimista uusimisista ei pitäisi tinkiä.

Sisäilmasta oirehtimisen suhteen kannattaa myös muistaa, että on viitteitä siitä, että joissain tapauksissa oirehtiminen ei ole osoitus rakennuksessa olevista ongelmista. Joissain tapauksissa kyse voi olla aiemmin altistuneen ja herkistyneen ihmisen yliherkkyydestä, jolloin normaalisti terveeksi luokiteltavakin tila on hänelle oireita aiheuttava ja toisaalta taas on tapauksia joissa oirehtiminen on osoitus muista työpaikan ongelmista jotka vain näkyvät oirehtimisena. Yhtä kaikki, aina kun oireita alkaa ilmenemään, pitää tilan kunto tutkia ja ilman laatua mitata. Välillä vallalla oleva ”valittavat turhasta” asenne täytyy hylätä.

]]>
6 http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234257-homekoulut-pitaa-saada-kuntoon-mutta-pelkka-korjaaminen-ei-riita#comments Kotimaa Homekoulut Kosteusvauriot Kuntapolitiikka Lasten terveys Rakentaminen Sun, 26 Mar 2017 16:51:37 +0000 Marko Kivelä http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234257-homekoulut-pitaa-saada-kuntoon-mutta-pelkka-korjaaminen-ei-riita
Onko rakentaminen Suomessa todellakin hölmöläisten hommaa? http://jaakkomeretniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233876-onko-rakentaminen-suomessa-todellakin-holmolaisten-hommaa <p>Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ihmetteli Uudessa Suomessa sitä, miten vanhojen homekoulujen tilalle on rakennettu uusia homekouluja.</p><p>Kun ympärilleen katsoo niin huomaa, että Suomessa on tapana rakentaa taloja ilman kattauksia. Onko niin, että villoitus tai cyproc-levyt eivät kastu vesi- ja räntäsateessa?</p><p>Keskustelin asiasta ammattikoulun talonrakennuspuolen opettajan kanssa. Hänen mukaansa talojen rakenteet kyllä kastuvat, kattamista kuitenkin vältetään kustannusten vuoksi.</p><p>Ei kai se näin yksinkertaista voi olla, vai onko suomalainen rakentaminen todellakin hölmöläisten hommaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ihmetteli Uudessa Suomessa sitä, miten vanhojen homekoulujen tilalle on rakennettu uusia homekouluja.

Kun ympärilleen katsoo niin huomaa, että Suomessa on tapana rakentaa taloja ilman kattauksia. Onko niin, että villoitus tai cyproc-levyt eivät kastu vesi- ja räntäsateessa?

Keskustelin asiasta ammattikoulun talonrakennuspuolen opettajan kanssa. Hänen mukaansa talojen rakenteet kyllä kastuvat, kattamista kuitenkin vältetään kustannusten vuoksi.

Ei kai se näin yksinkertaista voi olla, vai onko suomalainen rakentaminen todellakin hölmöläisten hommaa?

]]>
8 http://jaakkomeretniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233876-onko-rakentaminen-suomessa-todellakin-holmolaisten-hommaa#comments Julkisrakentaminen Kuntavaalit 2017 Rakentaminen Tue, 21 Mar 2017 09:12:07 +0000 Jaakko Meretniemi http://jaakkomeretniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233876-onko-rakentaminen-suomessa-todellakin-holmolaisten-hommaa
Yrityksille häätökirjeitä Koillis-Helsingissä http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233430-yrityksille-haatokirjeita-koillis-helsingissa <p>Helsinki muuttuu, kun Malmin lentokentän ympäristössä olevat nykyiset yritykset häädetään pois alueelta. Malmin lentokentästä on kirjoitettu paljon, mutta sen varjoon ilman erityistä näkyvyyttä ovat jääneet &nbsp;ympäröivien alueiden yrittäjien kohtalot</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunki on lähettänyt kirjeitä yrittäjille, jossa tontti luvataan ostaa. Tontille rakennettu kiinteistö menisi siinä ilman erillistä korvausta. Yrittäjät ovat hädissään. Tällaiset toimet vievät yrittäjät tältä alueelta pitkäksi aikaa eikä Helsingissä ole yrittäjien tarpeisiin enää&nbsp; sopivan hintaista maata, uusia rakennuksia varten. &nbsp;Toki alueelle on luvassa tiloja yrittäjille, mutta minkälaiseen yrittäjyyteen perustuen &nbsp;tiloja aiotaan rakentaa?</p><p>&nbsp;</p><p>Joidenkin nykyisten yrittäjien kohdalla kirje &nbsp;on &nbsp;kuin lopun merkki. Kirjeen saatuaan yrittäjä on kokenut, että yrittämiselle on pistetty päättöpiste.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko Helsingillä varaa luopua yrittäjistään vuosiksi?</p><p>&nbsp;</p><p>Malmin lentokentälle ja sitä ympäröiville alueille suunnitellaan uutta kaupunginosaa noin 25 000 asukkaalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tarkistetun kaavarungon 13. joulukuuta 2016.&nbsp; .</p><p>&nbsp;</p><p>Suunnittelualueen pinta-ala on noin 300 hehtaaria. Mukana on Malmin lentokentän lisäksi alueita, jotka liittyvät oleellisesti uuden kaupunginosan suunnitteluun. Kerrosalatavoite on 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta 100 000 kerrosneliömetriä on toimitilarakentamista sekä palveluita.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä ei olisi ensimmäinen kerta Helsingin historiassa, kun yksityisiltäkin viedään maita Helsingin tarpeisiin. Vanhempani luovuttivat ilman erillistä korvausta yli 1000 neliötä tiealueiksi 1960-luvun lopulla. Luovutetulta alueelta korvattiin vain arvokkaita puita. Tonttien omistajat, joilta ei mennyt maata, joutuivat maksamaan niin sanottua kateusveroa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Onko kaupungeilla erikoisoikeus&nbsp; asukkaidensa omaisuuden ryöstöihin?</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin päättäjät eivät erityisemmin tunnu välittävän lentokentän arvokkaasta alueesta. Unescon perintökohteeksi ajateltu Malmin lentokenttä luontoarvoineen ei tässä tilanteessa merkitse yhtään mitään eikä nykyisillä yrittäjilläkään ole kaupungille merkitystä tällä alueella.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/malmi/">http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/malmi/</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2016-12-01/malmin-lentokentalle-suunnitteilla-monipuolista-valiaikaiskayttoa">http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2016-12-01/malmin-lentokentalle-suunnitteilla-monipuolista-valiaikaiskayttoa</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsinki muuttuu, kun Malmin lentokentän ympäristössä olevat nykyiset yritykset häädetään pois alueelta. Malmin lentokentästä on kirjoitettu paljon, mutta sen varjoon ilman erityistä näkyvyyttä ovat jääneet  ympäröivien alueiden yrittäjien kohtalot

 

Kaupunki on lähettänyt kirjeitä yrittäjille, jossa tontti luvataan ostaa. Tontille rakennettu kiinteistö menisi siinä ilman erillistä korvausta. Yrittäjät ovat hädissään. Tällaiset toimet vievät yrittäjät tältä alueelta pitkäksi aikaa eikä Helsingissä ole yrittäjien tarpeisiin enää  sopivan hintaista maata, uusia rakennuksia varten.  Toki alueelle on luvassa tiloja yrittäjille, mutta minkälaiseen yrittäjyyteen perustuen  tiloja aiotaan rakentaa?

 

Joidenkin nykyisten yrittäjien kohdalla kirje  on  kuin lopun merkki. Kirjeen saatuaan yrittäjä on kokenut, että yrittämiselle on pistetty päättöpiste.

 

Onko Helsingillä varaa luopua yrittäjistään vuosiksi?

 

Malmin lentokentälle ja sitä ympäröiville alueille suunnitellaan uutta kaupunginosaa noin 25 000 asukkaalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tarkistetun kaavarungon 13. joulukuuta 2016.  .

 

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 300 hehtaaria. Mukana on Malmin lentokentän lisäksi alueita, jotka liittyvät oleellisesti uuden kaupunginosan suunnitteluun. Kerrosalatavoite on 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta 100 000 kerrosneliömetriä on toimitilarakentamista sekä palveluita.

 

Tämä ei olisi ensimmäinen kerta Helsingin historiassa, kun yksityisiltäkin viedään maita Helsingin tarpeisiin. Vanhempani luovuttivat ilman erillistä korvausta yli 1000 neliötä tiealueiksi 1960-luvun lopulla. Luovutetulta alueelta korvattiin vain arvokkaita puita. Tonttien omistajat, joilta ei mennyt maata, joutuivat maksamaan niin sanottua kateusveroa. 

 

Onko kaupungeilla erikoisoikeus  asukkaidensa omaisuuden ryöstöihin?

 

Helsingin päättäjät eivät erityisemmin tunnu välittävän lentokentän arvokkaasta alueesta. Unescon perintökohteeksi ajateltu Malmin lentokenttä luontoarvoineen ei tässä tilanteessa merkitse yhtään mitään eikä nykyisillä yrittäjilläkään ole kaupungille merkitystä tällä alueella.

 

http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/malmi/

 

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2016-12-01/malmin-lentokentalle-suunnitteilla-monipuolista-valiaikaiskayttoa

]]>
2 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233430-yrityksille-haatokirjeita-koillis-helsingissa#comments Koillis-Helsinki Malmin lentokenttä ja lähialue Rakentaminen Yrittäjät Tue, 14 Mar 2017 17:35:36 +0000 Irja Laamanen http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233430-yrityksille-haatokirjeita-koillis-helsingissa
Nopeammin ja korkeammalle http://harrietlonka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232886-nopeammin-ja-korkeammalle <p>Helsingin rakentaminen aiheuttaa päänvaivaa sukupolvi toisensa jälkeen. Onneksi sentään Engel kumppaneineen on jo 1800-luvun alussa tehnyt tänne ruutukaavan, muuten ei tiedä, minkälaisia kärrypolkuja joutuisimme edelleen kulkemaan.</p><p>Olen itse asunut muualla Suomessa viimeiset parikymmentä vuotta ja ihmetellä täytyy, että esimerkiksi Töölönlahden alue on edelleen samanlainen sillisalaatti kuin se on ollut koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajat 1970-80-luvuilla. Onhan sinne toki vuosien varrella heitelty joitakin satunnaisia rakennuksia, mutta kokonaissuunnitelman tekijäksi on lopulta tarvittu mainostoimiston poikia.</p><p>Näin vaalien alla kiivasta väittelyä kuuluu olevan kaupungin mahtipuolueilla siitä, miten Helsinkiä oikein pitäisi rakentaa. Kovasti asiasta tunnutaan tietävän, mutta valmista ei ole kuitenkaan saatu aikaan. Onneksi voi syyttää joitakin ulkopuolisia ja viime kädessä tietysti maan hallitusta tästä päätöksenteon takkuilusta.</p><p>Aika yleisesti on kuitenkin tiedossa, että kunnalla on kaavoitusmonopoli omalla alueellaan. Jostakin kumman syystä vain itseään ympäristö- ja uudistusmielisinä markkinoivat tahot eivät tunnu tietävän, miten kaupungin kaavoitusta johdetaan. Tai, miten kaupunkia yleensä johdetaan. Näin kaupunkiin paluumuuttaneen silmin Helsingin hallinto on elefantti, joka kompastelee omiin jalkoihinsa.</p><p>Pormestari-mallia huudetaan apuun ja näin onkin toki saatu mukava vaalienaluskeskustelujen tunnelma aikaan. Uskallan kuitenkin epäillä, noinko perinteiset hitausmomentit Helsingin hallinnosta uudessa mallissa katoavat. Kuten pormestariehdokas Laura Kolbe eräässä tilaisuudessa totesi, Helsingin uudistusten sykli on perinteisesti ollut vähintään kymmenen vuotta. Tämä riittää jo paatuneimmankin demokratian kannattajan pudottamiseen kärryiltä.</p><p>Asuntorakentamisen vauhdissa Helsinki on ollut liian pitkään suomalaisten kaupunkien alisuoriutuja, toteaa rakennusteollisuus. Nyt vauhtia on näköpiirissä, mutta tontti-tarjontaa ja asuntorakentamisen edellytyksiä on edelleen parannettava. Tähän onneksi aiemmin mainitun maan hallituksen normien purku ja lupakäytäntöjen yksinkertaistaminen ovat tuomassa pysyvämminkin tukea.</p><p>Helsingissä vannotaan pontevasti Malmin kentän lakkauttamisen nimiin ja sen tuomaan lisään tonttitarjonnassa. Tätä toki myös rakennusteollisuus kannattaa. Valitettavasti kuitenkin pääkaupunkiseudun ja valtion kesken on unohtunut ratkaista se, minne &ndash; kohtuullisen etäisyyden päähän Helsingin keskustasta &ndash; vastaavat lentotoiminnan palvelut voidaan järjestää. Näitä palveluita tarvitaan ja niiden järjestämiseksi täytyy myös Helsingin tulevien johtajien tehdä töitä.</p><p>Kaikissa tapauksissa tarvitaan siis nopeammin helpotusta asuntorakentamisen volyymiin. Yhtä pyhä asia, kuin asioiden vatvominen vuosikausia, on Helsingissä ollut rakennuskorkeuden hysteerinen rajoittaminen. Minä haluan uudistaa Helsingin kaupungin siluettia. Tässä olisi mainio mahdollisuus vaikkapa uusiin puurakentamisen ratkaisuihin - esimerkiksi olemassa olevan rakennuskannan lisäkerroksina. Jospa ajateltaisiin uudella tavalla.</p><p>Nopeammin ja korkeammalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin rakentaminen aiheuttaa päänvaivaa sukupolvi toisensa jälkeen. Onneksi sentään Engel kumppaneineen on jo 1800-luvun alussa tehnyt tänne ruutukaavan, muuten ei tiedä, minkälaisia kärrypolkuja joutuisimme edelleen kulkemaan.

Olen itse asunut muualla Suomessa viimeiset parikymmentä vuotta ja ihmetellä täytyy, että esimerkiksi Töölönlahden alue on edelleen samanlainen sillisalaatti kuin se on ollut koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajat 1970-80-luvuilla. Onhan sinne toki vuosien varrella heitelty joitakin satunnaisia rakennuksia, mutta kokonaissuunnitelman tekijäksi on lopulta tarvittu mainostoimiston poikia.

Näin vaalien alla kiivasta väittelyä kuuluu olevan kaupungin mahtipuolueilla siitä, miten Helsinkiä oikein pitäisi rakentaa. Kovasti asiasta tunnutaan tietävän, mutta valmista ei ole kuitenkaan saatu aikaan. Onneksi voi syyttää joitakin ulkopuolisia ja viime kädessä tietysti maan hallitusta tästä päätöksenteon takkuilusta.

Aika yleisesti on kuitenkin tiedossa, että kunnalla on kaavoitusmonopoli omalla alueellaan. Jostakin kumman syystä vain itseään ympäristö- ja uudistusmielisinä markkinoivat tahot eivät tunnu tietävän, miten kaupungin kaavoitusta johdetaan. Tai, miten kaupunkia yleensä johdetaan. Näin kaupunkiin paluumuuttaneen silmin Helsingin hallinto on elefantti, joka kompastelee omiin jalkoihinsa.

Pormestari-mallia huudetaan apuun ja näin onkin toki saatu mukava vaalienaluskeskustelujen tunnelma aikaan. Uskallan kuitenkin epäillä, noinko perinteiset hitausmomentit Helsingin hallinnosta uudessa mallissa katoavat. Kuten pormestariehdokas Laura Kolbe eräässä tilaisuudessa totesi, Helsingin uudistusten sykli on perinteisesti ollut vähintään kymmenen vuotta. Tämä riittää jo paatuneimmankin demokratian kannattajan pudottamiseen kärryiltä.

Asuntorakentamisen vauhdissa Helsinki on ollut liian pitkään suomalaisten kaupunkien alisuoriutuja, toteaa rakennusteollisuus. Nyt vauhtia on näköpiirissä, mutta tontti-tarjontaa ja asuntorakentamisen edellytyksiä on edelleen parannettava. Tähän onneksi aiemmin mainitun maan hallituksen normien purku ja lupakäytäntöjen yksinkertaistaminen ovat tuomassa pysyvämminkin tukea.

Helsingissä vannotaan pontevasti Malmin kentän lakkauttamisen nimiin ja sen tuomaan lisään tonttitarjonnassa. Tätä toki myös rakennusteollisuus kannattaa. Valitettavasti kuitenkin pääkaupunkiseudun ja valtion kesken on unohtunut ratkaista se, minne – kohtuullisen etäisyyden päähän Helsingin keskustasta – vastaavat lentotoiminnan palvelut voidaan järjestää. Näitä palveluita tarvitaan ja niiden järjestämiseksi täytyy myös Helsingin tulevien johtajien tehdä töitä.

Kaikissa tapauksissa tarvitaan siis nopeammin helpotusta asuntorakentamisen volyymiin. Yhtä pyhä asia, kuin asioiden vatvominen vuosikausia, on Helsingissä ollut rakennuskorkeuden hysteerinen rajoittaminen. Minä haluan uudistaa Helsingin kaupungin siluettia. Tässä olisi mainio mahdollisuus vaikkapa uusiin puurakentamisen ratkaisuihin - esimerkiksi olemassa olevan rakennuskannan lisäkerroksina. Jospa ajateltaisiin uudella tavalla.

Nopeammin ja korkeammalle.

]]>
0 http://harrietlonka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232886-nopeammin-ja-korkeammalle#comments #kuntavaalit2017 Kuntapolitiikka Maankäyttö Rakentaminen Täydennysrakentaminen Tue, 07 Mar 2017 20:15:25 +0000 Harriet Lonka http://harrietlonka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232886-nopeammin-ja-korkeammalle
Avoin kirje Helsingin kaupungin pormestariehdokkaille http://janneropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232178-avoin-kirje-helsingin-kaupungin-pormestariehdokkaille <p><strong>Arvoisat pormestariehdokkaat erityisesti Tuula Haatainen, Anni Sinnemäki ja Jan Vapaavuori,</strong></p><p>Luin erittäin hämmentyneenä teidän kannanottoanne, joka julkaistiin Helsingin Sanomien toimittaja Kaisu Moilasen artikkelissa 24.2. Eduskunnassa on käsittelyssä lakialoite, jonka ovat allekirjoittaneet kymmenet tuhannet suomalaiset. Suuri enemmistö myös helsinkiläisistä haluaa säilyttää Malmin lentokentän ilmailukäytössä. Ainakin puolet maamme kansanedustajista haluaa lentotoiminnan siellä jatkuvan. Eduskunnassa pidettiin asian lähetekeskustelussa jopa 70 puheenvuoroa, joista lähes kaikki olivat Malmin lentotoiminnan kannalla. Suomalaiset selvästi haluavat säilyttää Malmin lentotoiminnan.</p><p>Miksi teidän kannanottonne sitten hämmentää? Eduskuntakäsittelyä seuraavana päivänä lehdessä te Helsingin Sanomien otsikon mukaan &rdquo;haukuitte&rdquo; Suomen pääministerin Juha Sipilän näkemyksen, joka on Helsingin lentokentän Malmin puolella. Hän on selvästikin kuunnellut niiden tuhansien ihmisten huolen ja näkemykset, joiden mielestä Malmin lentokentällä on vielä suuri tarve monesta eri näkökulmasta ja myös valtakunnallisesti. Tämä kaikki on dokumentoitu eduskuntaan tuodussa perusteellisesti ja poikkeuksellisen hyvin valmistelussa lakialoitteessa Lex Malmi. On myös moneen kertaa selvitetty, että Helsingin tarvitsemat asunnot voitaisiin rakentaa muuallekin pääkaupunkiseudulla. Asuntorakentamisen näkökulmia käsitellään mm. lakialoitteen luvuissa 2.7. ja 2.8. Niinpä lehdessä julkaistun kommenttinne pohjalta jään miettimään, että olettekohan lainkaan huolellisesti lukenut ja perehtynyt lakialoitteen sisältöön. Teidän pitäisi olla tästä hyvin kiinnostunut, olettehan pyrkimässä maamme pääkaupungin Helsingin pormestariksi. Uutisen perusteella valitettavasti herää epäilys, että onko teillä halua kuunnella järkipuhetta ja välittää ihmisten mielipiteistä, jotka on näin selvästi tuotu esille. Toivottavasti voitte oikaista minulle ja monelle muullekin syntyneen käsityksen ja vastata seuraaviin kysymyksiin.</p><p><strong>Toivon, että edellä mainittujen pormestariehdokkaiden lisäksi myös pormestariehdokkaat Paavo Arhinmäki, Eva Biaudet, Mika Ebeling, Laura Kolbe sekä Mika Raatikainen vastaisitte näihin kysymyksiin:</strong></p><p>1. Malmin lentokentän rakentamiseen on vuosien aikana käytetty paljon veronmaksajien varoja. Malmin lentotoiminnan lopettaminen heittäisi romukoppaan tämän investoinnin, jota selvästi vielä tarvitaan ja halutaan. Miksi teidän mielestänne Malmin lentokenttä pitää nyt tuhota, kun lakialoitetta myöten on nyt huolellisesti selvitetty, että Helsingin tarvitsemia asuntoja voidaan rakentaa riittävästi muualle Helsingin alueelle ja pääkaupunkiseudulle?</p><p>2. Suomen pääministeri on ehdottanut, että 2014 tehty Malmia koskeva kauppa voitaisiin purkaa tai, että valtio voisi vaihtaa alueen toiseen alueeseen, jolle asuntoja voitaisiin rakentaa. Nyt on käynyt täysin ilmeiseksi, että lentotoimintaa Malmilla halutaan laajalti jatkaa ja sillä nähdään myös tärkeä valtakunnallinen merkitys. Teillä pitää Helsingin pormestariehdokkaana olla kapasiteettia esittää järkevä, realistinen ja kohtuullinen vaihtoehto tässä asiassa. Minkä alueen te nimeätte valtiolle, jonka Helsinki voisi hyväksyä vaihtokaupassa?</p><p>3. Yhtenä todellisena vaihtoehtona ja suunnitelmana on esitetty, että Malmin lentokenttä säilyy lentokäytössä ja silti alueelle voitaisiin rakentaa tuhansille ihmisille uusia asuntoja. Mikä on teidän ratkaisumalli tälle asialle, joka on kaikkien osapuolien kannalta toimiva, hyväksyttävä ja pysyvä ratkaisu tälle asialle?</p><p>En voi käsittää sitä vimmaa, jolla kymmenien tuhansien helsinkiläisten ja suomalaisten ihmisten rakastama Malmin lentokenttä halutaan tuhota, vaikka mitään pakottavaa tarvetta sille ei ole. Mielestäni henkilön, joka johtaa Suomen pääkaupunkia pitää osata kuunnella ja neuvotella. Pelkkä ärhentely ja jämäkkyys eivät tuo siunausta. Te varmasti voitte esittää ratkaisun, jolla lentotoiminta Malmilla voi jatkua. Odotan teiltä jokaiselta pormestariehdokkaalta erikseen asiallisia ja punnittuja vastauksia edellä esittämiini kysymyksiin. Olette sen nyt velkaa suomalaisille ja Helsinkiläisille. Tehkää todellinen Suomen juhlavuoden teko ja osoittakaa halukkuutenne neuvotella ja löytää ratkaisu tähän asiaan.</p><p>Janne Ropponen<br />kauppatieteentohtori, liikennelentäjä<br />MAF Suomi</p><p>&nbsp;</p><p>Alla pormestariehdokkaiden vastaukset yllä esitettyihin kysymyksiin.</p><p>-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------</p><p><strong>ALLA MALMIN LENTOKENTÄN SÄILYTTÄMISTÄ JA KEHITTÄMISTÄ KANNATTAVIEN KUNTAVAALI- JA PORMESTARIEHDOKKAIDEN VASTAUKSET</strong></p><p>Pormestariehdokkaiden vastaukset ovat saapumisjärjestyksessä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mika Raatikainen&nbsp;</strong>28.2.2017 12:00</p><p>1. Olen edelleen ja olen koko ajan ollut sitä mieltä, &nbsp;että Malmin lentokettä tulee säilyttää nimenomaan ilmailukäytössä. Helsingillä on lukuisia muita alueita, minne voi rakentaa - esim. Östersundom, joka on paljon suurempi alue kuin Malmin lentokentän alue ja rakentaa voi myös ylöspäin koko Helsingin alueella. On täysin järjetöntä ja edesvatuutonta tuhota toimiva maailmanluokan historiallinen loistavasti säilynyt lentokenttä asuntorakentamisen varjolla.</p><p>2. Östersundom, edellä mainitusta syistä.</p><p>3. Tätä ratkaisumallia pitäisi viisaiden virkamiesten tutkia, ei se ole mikään mahdoton yhtälö. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että Malmin kenttä säilytetään lentokäytössä ja asunnot rakennetaan muualle.</p><p>Mika Raatikainen<br />Kaupunginvaltuutettu, pormestariehdokas<br />Kansanedustaja<br />Perussuomalaiset<br />Helsinki</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Laura Kolbe&nbsp;</strong>1.3.2017 14:40</p><p>Kannatan lentoliikennetoiminnan ja lentokentän säilyttämistä Malmilla. Voivatko ne paikalliset ihmiset ja eurooppalaiset kulttuuriorganisaatiot olla väärässä, jotka nyt puhuvat Malmin kentän puolesta? &nbsp;Olivatko ne ihmiset väärässä, jotka 1960-luvulla puolustivat Puu-Käpylää purku-uhan alla, ja joka sitten lopulta sai suojelukaavan, noin 10 vuoden taistelun jälkeen.&nbsp; Malmi edustaa Euroopan mittakaavassa harvinaista modernia kulttuuriperintöä, ja sen vaaliminen elinvoimaisena on tärkeää. Myös alueen yritystoiminnalla on arvonsa.</p><p>Laajennetaan kantakaupunkia ja sallitaan Helsinkiin pilvenpiirtäjät. Hyvää rakennusmaata tarjoavat vaikkapa tulevan Raide-Jokerin ympäristö, Ilmalan varikko ja Pasilan maaliikennekeskuksen alueet. Esimerkiksi näillä alueilla olisi mahdollista rakentaa korkealle ja pilvenpiirtäjämaisesti. Parkkikenttien tilalle asuntoja, ja rakennusoikeutta taloyhtiöille rakennusten uudistamisen ja remontoinnin rahoittamiseksi. Östersundomin suunnittelu avattava.</p><p>Olisi olennaista, että Malmin tulevasta suunnittelusta voitaisiin tehdä uudenlaisia avauksia ja päästä eroon nyt lukkiutuneista asenteista. Olisi tärkeää löytää ennakkoluulottomia keinoja säilyttää lentotoiminta, mutta suunnitella alueelle myös asumista ja virkistyskäyttöä, luontoarvoja kunnioittaen.</p><p>Laura Kolbe<br />Kaupunginvaltuutettu, pormestariehdokas<br />Euroopan historian professori, Helsingin yliopisto<br />Keskusta<br />Helsinki</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mika Ebeling&nbsp;</strong>2.3.2017 13:53</p><p>Kunnioittaen vastaan minulle esitettyihin kysymyksiin:</p><p>1. Minun mielestäni Malmin lentokenttää ei pidä tuhota, vaan kehittää. On mielestäni selvää, ettei Malmin lentokenttää tarvita asuntorakentamiselle. Ensiksikin hyväksytyssä yleiskaavassa on kaavavarantoja niin paljon, että edes nopean kasvun vaihtoehto ei tarvitse Malmin lentokentän asuntorakentamista. Toiseksi olen sitä mieltä, ettei Helsinkiä pidä rakentaa nopean kasvun vaihtoehdon mukaan, vaan perusvaihtoehdon mukaan. Kun syntyperäisten suomalaisten määrä ei Helsingissä ole juuri kasvamassa, niin nopean kasvun vaihtoehto voi luoda maahanmuuttajalähiöitä, mikä vaikeuttaa sinne muuttaneiden suomen kielen oppimista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä loisi tarpeetonta syrjäytymistä. Kolmanneksi olen pyrkinyt löytämään maankäytön ja liikenteen kokonaisratkaisun Helsinkiin. Siksi olen ehdottanut erittäin mielenkiintoisen Helsinki Quick Step -suunnitelman huolellista tutkimista. Uskon, että voimme Malmin lentoaseman lisäksi säilyttää myös Keskuspuiston ja Tuomarinkartanon.</p><p>2. Pääministerin puheenvuorolla on mielestäni käänteentekevä merkitys kysymykselle Malmin lentoaseman säilyttämisestä. Kaupunginvaltuustossa Malmin lentokentän tuhoamista kannattavat ovat monesti viitanneet siihen, mitä valtion kanssa on sovittu. Uskon, että sen tähden olemme kaupunginvaltuustossa hävinneet Malmia koskevat äänestykset. Viimeisin äänestys oli tiukin (32-42), mutta silloin ei vielä ollut yleisessä tiedossa pääministerin kanta. Toivon, että kuntavaalit 2017 ovat Malmi-vaalit ja kaupunkilaiset osoittavat kannatuksensa Malmin lentokentän säilyttämiseksi vaaleissa. Haluaisin kuulla, mitä valtio olisi tarjoamassa vaihtokaupassa. Olen vakuuttunut siitä, että asiaan on löydettävissä molemmin puolin hyvä ratkaisu.</p><p>3. En pidä yhden kiitotien ratkaisua parhaana. Vaarana on, että tulee epätyydyttäviä asuntoja liian lähelle lentoliikennettä. Toki koneet voivat muuttua hiljaisemmiksi enkä pidä tätä vaihtoehtoa mahdottomana.&nbsp;Mieluiten kuitenkin säilyttäisin Malmin lentokentän molemmat kiitoradat ja rakentaisin asunnot muualle. Kuten aiemmin jo olen osoittanut, tämän ei pitäisi olla ongelma.</p><p>Mika Ebeling<br />Valtustoryhmän puheenjohtaja, pormestariehdokas<br />Pastori, raamattukouluttaja<br />Kristillisdemokraatit<br />Helsinki</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eva Biaudet&nbsp;</strong>6.3.2017 klo 15:58</p><p>Rkp on yhtenäisesti puolustanut Malmin lentokenttää Helsingin valtuustossa, mutta valitettavasti hävisimme tämän taistelun.&nbsp;</p><p>Europa Nostra säätio on yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa nimennyt Malmin lentokentän yhdeksi Euroopan kymmenistä uhatuista rakennuskulttuurikohteista. Kyse on ainutlaatuisesta rakennus- ja kulttuuriympäristöstä. Sen lisäksi että alue on asukkaille arvokas ulkoilu- ja virkistyskohde, alueella on myös uhassa olevia kasveja ja eläimiä.</p><p>Malmin lentokentän säilyttäminen on tärkeää koska se palvelee myös rajavartiolaitosta, pelastuslaitosta, ilmavoimia ja poliisia. Lentokenttä tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua ilmailun eri ammatteihin. Elinkeinoelämälle on tärkeää, että on olemassa lentokenttä johon liikelentokoneet voivat laskeutua lyhyellä varoitusajalla.</p><p>Pidän Keskustan ratkaisuehdotusta rakentavana. Siinä esitetään, että asia ratkeaisi Helsingin kaupungin ja valtion maanvaihdolla.&nbsp;Vaikkakin Malmin lentokenttä säilytetään ilmailukäytössä, niin alueella pystytään rakentamaan noin 10 000 uutta asuntoa. Se on vähemmän verrattuna siihen, että lentokenttä poistuu, mutta silti hyvä lisä kaupungin asuntotuotantoon.</p><p>Eva Biaudet<br />Pormestariehdokas<br />Kansanedustaja<br />Ruotsalainen kansanpuolue<br />Helsinki</p><p>&nbsp;</p><p>-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------</p><p><strong>ALLA VASTAUKSET KUNTAVAALI- JA PORMESTARIEHDOKKAILTA, JOTKA EIVÄT SÄILYTÄ MALMIN LENTOKENTTÄÄ VAAN KÄYTTÄVÄT SEN ASUNTORAKENTAMISEEN.&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Paavo Arhinmäki</strong>&nbsp;10.3.2017 klo 10:00</p><p>Monet kaverini muistelevat, miten he nuorina polkivat fillareilla Itä- ja Pohjois-Helsingistä katsomaan lentokoneiden nousuja ja laskeutumisia Malmin lentoasemalle. Heille kentässä on paljon nostalgia-arvoa. He haluaisivat jo ihan fiilispohjalta säilyttää aseman. Monelle erilaista lentotoimintaa harrastavalle Malmi on ihanteellinen paikka. Se sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Sinne pääsee myös joukkoliikenteellä. Kuka nyt vapaaehtoisesti haluaisi siirtää harrastuksensa 50 kilometrin päähän? Lentoaseman ympäristö on lähiseudun asukkaille tärkeä alue lenkkeilyyn, hiihtoon ja virkistäytymiseen, myös monille ystävilleni. He haluavat säilyttää nämä mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Ymmärrän hyvin miksi näillä perusteilla vastustetaan Malmin lentoaseman muuttamista asuinalueeksi.</p><p>Miksi silti kannatan Malmin lentoaseman rakentamista? Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen kohtuuttoman korkea hinta. Isolla osalla ihmisistä menee jopa yli puolet käteen jäävistä tuloista asumiskustannuksiin. Kohtuullista olisi korkeintaan neljäsosa. Jotta asumisen hintaa saadaan painettua alas Helsingissä, pitää rakentaa paljon lisää asuntoja. Erityisesti tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra-, asumisoikeus- ja Hitas-asuntoja. Helsinkiin tarvitaan täydennysrakentamista, mutta myös uusia asuinalueita. Jotta voimme suojella ihmisille tärkeitä lähimetsiä, kallioita ja virkistysalueita, pitää löytää isoja rakentamiskokonaisuuksia. Esimerkiksi Kivinokka, Mustavuori, Keskuspuisto ja Vartiosaari ovat alueita, joita haluan säästää.</p><p>Minulle on tärkeää, että nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta tärkeät luonto- ja virkistysalueet lentoaseman ympäriltä säilytetään. Rakentaminen tulee rajoittua lähinnä lentoaseman tällä hetkellä aidatulle alueelle. Tämä varmistetaan asemakaavavaiheessa. Pisimmälle menevät ja laajimmat rakentamissuunnitelmat, jotka veisivät lähivirkistysalueet, ovat mielestäni ylimitoitettuja. Joidenkin suunnitelmien mukaan Malmin lentoaseman alueelle on mahdollista rakentaa koti jopa 20 000-30 000 asukkaalle hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden ääreltä. Näin mittava rakentaminen on tuskin mahdollista, jos halutaan samalla säilyttää asemaa ympäröivät lähivirkistysalueet.</p><p>Uudet asukkaat parantaisivat koko Malmin alueen palveluja. Samaan aikaan on huolehdittava myös siitä, että kunnioitetaan alueen historiaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan lentoasemarakennuksen pitää jatkossakin olla alueen keskus. Lisäksi haluan säilyttää Tattarisuon teollisuusalueen nykyisenkaltaisena pienimuotoisen yritystoiminnan alueena. Helsingissä tarvitaan myös työpaikkoja ja pienille yrityksille mahdollisuuksia toimia. Näillä reunaehdoilla kannatan Malmin lentoasema-alueen rakentamista asuinalueeksi.</p><p>Monet ovat myös sanoneet, ettei Malmin lentoasema ole hyvää rakennusaluetta, koska se sijaitsee suolla. Näin varmasti on. Helsingissä ei ole enää juurikaan &rdquo;hyviä&rdquo; rakennusalueita vaan lähes kaikki uudet alueet vaativat maanpuhdistusta tai paalutusta. Tämä toki ei ole sinänsä mitään uutta. Helsingin keskusta on esimerkiksi rakennettu vanhan merenpohjan päälle puupaalujen varaan. Se on selvä, että Malmille ei rakenneta, jos sinne ei pystytä rakentamaan. Mutta aikaisemminkin on rakennettu vähintään yhtä haastaviin olosuhteisiin. Helsinki ja helsinkiläiset tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja. Se on ollut keskeinen poliittinen tavoitteeni niin kauan, kun olen ollut mukana Helsingin politiikassa.</p><p>Paavo Arhinmäki<br />Pormestariehdokas<br />Kansanedustaja,&nbsp;kaupunginvaltuutettu<br />Vasemmisto<br />Helsinki</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tuula Haatainen ei toimittanut vastausta. Tiedossa ei ole ratkaisuehdotuksia tai puheenvuoroja, joissa Tuula Haatainen olisi esittänyt, miten Malmin lentokentän lentotoimintaa voitaisiin jatkaa ja asunnot rakentaa muualle. &nbsp;Haataisen puolue SDP on johdonmukaisesti vastustanut Malmin lentokentän lentotoiminnan jatkamista Helsingin kaupungin valtuustossa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Anni Sinnemäki&nbsp;ei toimittanut vastausta.&nbsp;Tiedossa ei ole</strong>&nbsp;<strong>ratkaisuehdotuksia tai puheenvuoroja, joissa Anni Sinnemäki olisi esittänyt, miten Malmin lentokentän lentotoimintaa voitaisiin jatkaa ja asunnot rakentaa muualle. Sinnemäen puolue Vihreät on johdonmukaisesti vastustanut Malmin lentokentän lentotoiminnan jatkamista Helsingin kaupungin valtuustossa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jan Vapaavuori ei toimittanut vastausta.&nbsp;</strong><strong>Tiedossa ei ole</strong>&nbsp;<strong>ratkaisuehdotuksia tai puheenvuoroja, joissa Jan Vapaavuori olisi esittänyt, miten Malmin lentokentän lentotoimintaa voitaisiin jatkaa ja asunnot rakentaa muualle. Kokoomus ei ole puolueena pyrkinyt jatkamaan Malmin&nbsp;</strong><strong>lentokentän lentotoimintaa, vaikka moni puolueen edustaja onkin Malmin lentotoiminnan puolella.&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arvoisat pormestariehdokkaat erityisesti Tuula Haatainen, Anni Sinnemäki ja Jan Vapaavuori,

Luin erittäin hämmentyneenä teidän kannanottoanne, joka julkaistiin Helsingin Sanomien toimittaja Kaisu Moilasen artikkelissa 24.2. Eduskunnassa on käsittelyssä lakialoite, jonka ovat allekirjoittaneet kymmenet tuhannet suomalaiset. Suuri enemmistö myös helsinkiläisistä haluaa säilyttää Malmin lentokentän ilmailukäytössä. Ainakin puolet maamme kansanedustajista haluaa lentotoiminnan siellä jatkuvan. Eduskunnassa pidettiin asian lähetekeskustelussa jopa 70 puheenvuoroa, joista lähes kaikki olivat Malmin lentotoiminnan kannalla. Suomalaiset selvästi haluavat säilyttää Malmin lentotoiminnan.

Miksi teidän kannanottonne sitten hämmentää? Eduskuntakäsittelyä seuraavana päivänä lehdessä te Helsingin Sanomien otsikon mukaan ”haukuitte” Suomen pääministerin Juha Sipilän näkemyksen, joka on Helsingin lentokentän Malmin puolella. Hän on selvästikin kuunnellut niiden tuhansien ihmisten huolen ja näkemykset, joiden mielestä Malmin lentokentällä on vielä suuri tarve monesta eri näkökulmasta ja myös valtakunnallisesti. Tämä kaikki on dokumentoitu eduskuntaan tuodussa perusteellisesti ja poikkeuksellisen hyvin valmistelussa lakialoitteessa Lex Malmi. On myös moneen kertaa selvitetty, että Helsingin tarvitsemat asunnot voitaisiin rakentaa muuallekin pääkaupunkiseudulla. Asuntorakentamisen näkökulmia käsitellään mm. lakialoitteen luvuissa 2.7. ja 2.8. Niinpä lehdessä julkaistun kommenttinne pohjalta jään miettimään, että olettekohan lainkaan huolellisesti lukenut ja perehtynyt lakialoitteen sisältöön. Teidän pitäisi olla tästä hyvin kiinnostunut, olettehan pyrkimässä maamme pääkaupungin Helsingin pormestariksi. Uutisen perusteella valitettavasti herää epäilys, että onko teillä halua kuunnella järkipuhetta ja välittää ihmisten mielipiteistä, jotka on näin selvästi tuotu esille. Toivottavasti voitte oikaista minulle ja monelle muullekin syntyneen käsityksen ja vastata seuraaviin kysymyksiin.

Toivon, että edellä mainittujen pormestariehdokkaiden lisäksi myös pormestariehdokkaat Paavo Arhinmäki, Eva Biaudet, Mika Ebeling, Laura Kolbe sekä Mika Raatikainen vastaisitte näihin kysymyksiin:

1. Malmin lentokentän rakentamiseen on vuosien aikana käytetty paljon veronmaksajien varoja. Malmin lentotoiminnan lopettaminen heittäisi romukoppaan tämän investoinnin, jota selvästi vielä tarvitaan ja halutaan. Miksi teidän mielestänne Malmin lentokenttä pitää nyt tuhota, kun lakialoitetta myöten on nyt huolellisesti selvitetty, että Helsingin tarvitsemia asuntoja voidaan rakentaa riittävästi muualle Helsingin alueelle ja pääkaupunkiseudulle?

2. Suomen pääministeri on ehdottanut, että 2014 tehty Malmia koskeva kauppa voitaisiin purkaa tai, että valtio voisi vaihtaa alueen toiseen alueeseen, jolle asuntoja voitaisiin rakentaa. Nyt on käynyt täysin ilmeiseksi, että lentotoimintaa Malmilla halutaan laajalti jatkaa ja sillä nähdään myös tärkeä valtakunnallinen merkitys. Teillä pitää Helsingin pormestariehdokkaana olla kapasiteettia esittää järkevä, realistinen ja kohtuullinen vaihtoehto tässä asiassa. Minkä alueen te nimeätte valtiolle, jonka Helsinki voisi hyväksyä vaihtokaupassa?

3. Yhtenä todellisena vaihtoehtona ja suunnitelmana on esitetty, että Malmin lentokenttä säilyy lentokäytössä ja silti alueelle voitaisiin rakentaa tuhansille ihmisille uusia asuntoja. Mikä on teidän ratkaisumalli tälle asialle, joka on kaikkien osapuolien kannalta toimiva, hyväksyttävä ja pysyvä ratkaisu tälle asialle?

En voi käsittää sitä vimmaa, jolla kymmenien tuhansien helsinkiläisten ja suomalaisten ihmisten rakastama Malmin lentokenttä halutaan tuhota, vaikka mitään pakottavaa tarvetta sille ei ole. Mielestäni henkilön, joka johtaa Suomen pääkaupunkia pitää osata kuunnella ja neuvotella. Pelkkä ärhentely ja jämäkkyys eivät tuo siunausta. Te varmasti voitte esittää ratkaisun, jolla lentotoiminta Malmilla voi jatkua. Odotan teiltä jokaiselta pormestariehdokkaalta erikseen asiallisia ja punnittuja vastauksia edellä esittämiini kysymyksiin. Olette sen nyt velkaa suomalaisille ja Helsinkiläisille. Tehkää todellinen Suomen juhlavuoden teko ja osoittakaa halukkuutenne neuvotella ja löytää ratkaisu tähän asiaan.

Janne Ropponen
kauppatieteentohtori, liikennelentäjä
MAF Suomi

 

Alla pormestariehdokkaiden vastaukset yllä esitettyihin kysymyksiin.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

ALLA MALMIN LENTOKENTÄN SÄILYTTÄMISTÄ JA KEHITTÄMISTÄ KANNATTAVIEN KUNTAVAALI- JA PORMESTARIEHDOKKAIDEN VASTAUKSET

Pormestariehdokkaiden vastaukset ovat saapumisjärjestyksessä.

 

Mika Raatikainen 28.2.2017 12:00

1. Olen edelleen ja olen koko ajan ollut sitä mieltä,  että Malmin lentokettä tulee säilyttää nimenomaan ilmailukäytössä. Helsingillä on lukuisia muita alueita, minne voi rakentaa - esim. Östersundom, joka on paljon suurempi alue kuin Malmin lentokentän alue ja rakentaa voi myös ylöspäin koko Helsingin alueella. On täysin järjetöntä ja edesvatuutonta tuhota toimiva maailmanluokan historiallinen loistavasti säilynyt lentokenttä asuntorakentamisen varjolla.

2. Östersundom, edellä mainitusta syistä.

3. Tätä ratkaisumallia pitäisi viisaiden virkamiesten tutkia, ei se ole mikään mahdoton yhtälö. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että Malmin kenttä säilytetään lentokäytössä ja asunnot rakennetaan muualle.

Mika Raatikainen
Kaupunginvaltuutettu, pormestariehdokas
Kansanedustaja
Perussuomalaiset
Helsinki

 

Laura Kolbe 1.3.2017 14:40

Kannatan lentoliikennetoiminnan ja lentokentän säilyttämistä Malmilla. Voivatko ne paikalliset ihmiset ja eurooppalaiset kulttuuriorganisaatiot olla väärässä, jotka nyt puhuvat Malmin kentän puolesta?  Olivatko ne ihmiset väärässä, jotka 1960-luvulla puolustivat Puu-Käpylää purku-uhan alla, ja joka sitten lopulta sai suojelukaavan, noin 10 vuoden taistelun jälkeen.  Malmi edustaa Euroopan mittakaavassa harvinaista modernia kulttuuriperintöä, ja sen vaaliminen elinvoimaisena on tärkeää. Myös alueen yritystoiminnalla on arvonsa.

Laajennetaan kantakaupunkia ja sallitaan Helsinkiin pilvenpiirtäjät. Hyvää rakennusmaata tarjoavat vaikkapa tulevan Raide-Jokerin ympäristö, Ilmalan varikko ja Pasilan maaliikennekeskuksen alueet. Esimerkiksi näillä alueilla olisi mahdollista rakentaa korkealle ja pilvenpiirtäjämaisesti. Parkkikenttien tilalle asuntoja, ja rakennusoikeutta taloyhtiöille rakennusten uudistamisen ja remontoinnin rahoittamiseksi. Östersundomin suunnittelu avattava.

Olisi olennaista, että Malmin tulevasta suunnittelusta voitaisiin tehdä uudenlaisia avauksia ja päästä eroon nyt lukkiutuneista asenteista. Olisi tärkeää löytää ennakkoluulottomia keinoja säilyttää lentotoiminta, mutta suunnitella alueelle myös asumista ja virkistyskäyttöä, luontoarvoja kunnioittaen.

Laura Kolbe
Kaupunginvaltuutettu, pormestariehdokas
Euroopan historian professori, Helsingin yliopisto
Keskusta
Helsinki

 

Mika Ebeling 2.3.2017 13:53

Kunnioittaen vastaan minulle esitettyihin kysymyksiin:

1. Minun mielestäni Malmin lentokenttää ei pidä tuhota, vaan kehittää. On mielestäni selvää, ettei Malmin lentokenttää tarvita asuntorakentamiselle. Ensiksikin hyväksytyssä yleiskaavassa on kaavavarantoja niin paljon, että edes nopean kasvun vaihtoehto ei tarvitse Malmin lentokentän asuntorakentamista. Toiseksi olen sitä mieltä, ettei Helsinkiä pidä rakentaa nopean kasvun vaihtoehdon mukaan, vaan perusvaihtoehdon mukaan. Kun syntyperäisten suomalaisten määrä ei Helsingissä ole juuri kasvamassa, niin nopean kasvun vaihtoehto voi luoda maahanmuuttajalähiöitä, mikä vaikeuttaa sinne muuttaneiden suomen kielen oppimista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä loisi tarpeetonta syrjäytymistä. Kolmanneksi olen pyrkinyt löytämään maankäytön ja liikenteen kokonaisratkaisun Helsinkiin. Siksi olen ehdottanut erittäin mielenkiintoisen Helsinki Quick Step -suunnitelman huolellista tutkimista. Uskon, että voimme Malmin lentoaseman lisäksi säilyttää myös Keskuspuiston ja Tuomarinkartanon.

2. Pääministerin puheenvuorolla on mielestäni käänteentekevä merkitys kysymykselle Malmin lentoaseman säilyttämisestä. Kaupunginvaltuustossa Malmin lentokentän tuhoamista kannattavat ovat monesti viitanneet siihen, mitä valtion kanssa on sovittu. Uskon, että sen tähden olemme kaupunginvaltuustossa hävinneet Malmia koskevat äänestykset. Viimeisin äänestys oli tiukin (32-42), mutta silloin ei vielä ollut yleisessä tiedossa pääministerin kanta. Toivon, että kuntavaalit 2017 ovat Malmi-vaalit ja kaupunkilaiset osoittavat kannatuksensa Malmin lentokentän säilyttämiseksi vaaleissa. Haluaisin kuulla, mitä valtio olisi tarjoamassa vaihtokaupassa. Olen vakuuttunut siitä, että asiaan on löydettävissä molemmin puolin hyvä ratkaisu.

3. En pidä yhden kiitotien ratkaisua parhaana. Vaarana on, että tulee epätyydyttäviä asuntoja liian lähelle lentoliikennettä. Toki koneet voivat muuttua hiljaisemmiksi enkä pidä tätä vaihtoehtoa mahdottomana. Mieluiten kuitenkin säilyttäisin Malmin lentokentän molemmat kiitoradat ja rakentaisin asunnot muualle. Kuten aiemmin jo olen osoittanut, tämän ei pitäisi olla ongelma.

Mika Ebeling
Valtustoryhmän puheenjohtaja, pormestariehdokas
Pastori, raamattukouluttaja
Kristillisdemokraatit
Helsinki

 

Eva Biaudet 6.3.2017 klo 15:58

Rkp on yhtenäisesti puolustanut Malmin lentokenttää Helsingin valtuustossa, mutta valitettavasti hävisimme tämän taistelun. 

Europa Nostra säätio on yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa nimennyt Malmin lentokentän yhdeksi Euroopan kymmenistä uhatuista rakennuskulttuurikohteista. Kyse on ainutlaatuisesta rakennus- ja kulttuuriympäristöstä. Sen lisäksi että alue on asukkaille arvokas ulkoilu- ja virkistyskohde, alueella on myös uhassa olevia kasveja ja eläimiä.

Malmin lentokentän säilyttäminen on tärkeää koska se palvelee myös rajavartiolaitosta, pelastuslaitosta, ilmavoimia ja poliisia. Lentokenttä tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua ilmailun eri ammatteihin. Elinkeinoelämälle on tärkeää, että on olemassa lentokenttä johon liikelentokoneet voivat laskeutua lyhyellä varoitusajalla.

Pidän Keskustan ratkaisuehdotusta rakentavana. Siinä esitetään, että asia ratkeaisi Helsingin kaupungin ja valtion maanvaihdolla. Vaikkakin Malmin lentokenttä säilytetään ilmailukäytössä, niin alueella pystytään rakentamaan noin 10 000 uutta asuntoa. Se on vähemmän verrattuna siihen, että lentokenttä poistuu, mutta silti hyvä lisä kaupungin asuntotuotantoon.

Eva Biaudet
Pormestariehdokas
Kansanedustaja
Ruotsalainen kansanpuolue
Helsinki

 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

ALLA VASTAUKSET KUNTAVAALI- JA PORMESTARIEHDOKKAILTA, JOTKA EIVÄT SÄILYTÄ MALMIN LENTOKENTTÄÄ VAAN KÄYTTÄVÄT SEN ASUNTORAKENTAMISEEN. 

 

Paavo Arhinmäki 10.3.2017 klo 10:00

Monet kaverini muistelevat, miten he nuorina polkivat fillareilla Itä- ja Pohjois-Helsingistä katsomaan lentokoneiden nousuja ja laskeutumisia Malmin lentoasemalle. Heille kentässä on paljon nostalgia-arvoa. He haluaisivat jo ihan fiilispohjalta säilyttää aseman. Monelle erilaista lentotoimintaa harrastavalle Malmi on ihanteellinen paikka. Se sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Sinne pääsee myös joukkoliikenteellä. Kuka nyt vapaaehtoisesti haluaisi siirtää harrastuksensa 50 kilometrin päähän? Lentoaseman ympäristö on lähiseudun asukkaille tärkeä alue lenkkeilyyn, hiihtoon ja virkistäytymiseen, myös monille ystävilleni. He haluavat säilyttää nämä mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Ymmärrän hyvin miksi näillä perusteilla vastustetaan Malmin lentoaseman muuttamista asuinalueeksi.

Miksi silti kannatan Malmin lentoaseman rakentamista? Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen kohtuuttoman korkea hinta. Isolla osalla ihmisistä menee jopa yli puolet käteen jäävistä tuloista asumiskustannuksiin. Kohtuullista olisi korkeintaan neljäsosa. Jotta asumisen hintaa saadaan painettua alas Helsingissä, pitää rakentaa paljon lisää asuntoja. Erityisesti tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra-, asumisoikeus- ja Hitas-asuntoja. Helsinkiin tarvitaan täydennysrakentamista, mutta myös uusia asuinalueita. Jotta voimme suojella ihmisille tärkeitä lähimetsiä, kallioita ja virkistysalueita, pitää löytää isoja rakentamiskokonaisuuksia. Esimerkiksi Kivinokka, Mustavuori, Keskuspuisto ja Vartiosaari ovat alueita, joita haluan säästää.

Minulle on tärkeää, että nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta tärkeät luonto- ja virkistysalueet lentoaseman ympäriltä säilytetään. Rakentaminen tulee rajoittua lähinnä lentoaseman tällä hetkellä aidatulle alueelle. Tämä varmistetaan asemakaavavaiheessa. Pisimmälle menevät ja laajimmat rakentamissuunnitelmat, jotka veisivät lähivirkistysalueet, ovat mielestäni ylimitoitettuja. Joidenkin suunnitelmien mukaan Malmin lentoaseman alueelle on mahdollista rakentaa koti jopa 20 000-30 000 asukkaalle hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden ääreltä. Näin mittava rakentaminen on tuskin mahdollista, jos halutaan samalla säilyttää asemaa ympäröivät lähivirkistysalueet.

Uudet asukkaat parantaisivat koko Malmin alueen palveluja. Samaan aikaan on huolehdittava myös siitä, että kunnioitetaan alueen historiaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan lentoasemarakennuksen pitää jatkossakin olla alueen keskus. Lisäksi haluan säilyttää Tattarisuon teollisuusalueen nykyisenkaltaisena pienimuotoisen yritystoiminnan alueena. Helsingissä tarvitaan myös työpaikkoja ja pienille yrityksille mahdollisuuksia toimia. Näillä reunaehdoilla kannatan Malmin lentoasema-alueen rakentamista asuinalueeksi.

Monet ovat myös sanoneet, ettei Malmin lentoasema ole hyvää rakennusaluetta, koska se sijaitsee suolla. Näin varmasti on. Helsingissä ei ole enää juurikaan ”hyviä” rakennusalueita vaan lähes kaikki uudet alueet vaativat maanpuhdistusta tai paalutusta. Tämä toki ei ole sinänsä mitään uutta. Helsingin keskusta on esimerkiksi rakennettu vanhan merenpohjan päälle puupaalujen varaan. Se on selvä, että Malmille ei rakenneta, jos sinne ei pystytä rakentamaan. Mutta aikaisemminkin on rakennettu vähintään yhtä haastaviin olosuhteisiin. Helsinki ja helsinkiläiset tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja. Se on ollut keskeinen poliittinen tavoitteeni niin kauan, kun olen ollut mukana Helsingin politiikassa.

Paavo Arhinmäki
Pormestariehdokas
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Vasemmisto
Helsinki

 

Tuula Haatainen ei toimittanut vastausta. Tiedossa ei ole ratkaisuehdotuksia tai puheenvuoroja, joissa Tuula Haatainen olisi esittänyt, miten Malmin lentokentän lentotoimintaa voitaisiin jatkaa ja asunnot rakentaa muualle.  Haataisen puolue SDP on johdonmukaisesti vastustanut Malmin lentokentän lentotoiminnan jatkamista Helsingin kaupungin valtuustossa.

 

Anni Sinnemäki ei toimittanut vastausta. Tiedossa ei ole ratkaisuehdotuksia tai puheenvuoroja, joissa Anni Sinnemäki olisi esittänyt, miten Malmin lentokentän lentotoimintaa voitaisiin jatkaa ja asunnot rakentaa muualle. Sinnemäen puolue Vihreät on johdonmukaisesti vastustanut Malmin lentokentän lentotoiminnan jatkamista Helsingin kaupungin valtuustossa.

 

Jan Vapaavuori ei toimittanut vastausta. Tiedossa ei ole ratkaisuehdotuksia tai puheenvuoroja, joissa Jan Vapaavuori olisi esittänyt, miten Malmin lentokentän lentotoimintaa voitaisiin jatkaa ja asunnot rakentaa muualle. Kokoomus ei ole puolueena pyrkinyt jatkamaan Malmin lentokentän lentotoimintaa, vaikka moni puolueen edustaja onkin Malmin lentotoiminnan puolella. 

 

]]>
28 http://janneropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232178-avoin-kirje-helsingin-kaupungin-pormestariehdokkaille#comments Kotimaa Demokratia Helsinki Malmi Politiikka Rakentaminen Sat, 25 Feb 2017 15:15:52 +0000 Janne Ropponen http://janneropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232178-avoin-kirje-helsingin-kaupungin-pormestariehdokkaille
Pikkusieluiset vastustavat korkeita rakennuksia Rovaniemellä http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231567-pikkusieluiset-vastustavat-rovaniemella-korkeita-rakennuksia <p>Kun katsoo Rovaniemen keskustaa etäältä, siitä tulee hyvin vahvasti mieleen Pohjanmaa. Aakeeta laakeeta. Kattojen harjat kulkevat hyvin tasaisesti eikä isoja korkeuseroja löydy. Jos katoilla kasvatettaisiin nurmea, ei maisema eroaisi pohjanmaalaisesta peltomaisemasta.</p><p>Tämäkö pitäjä pitäisi olla Pohjois-Suomen keskus ja merkittävä turistikohde? Täällähän talot eivät saa olla sen isompia kuin synnyinseutuni kyläkoulut &ndash; ja nekin olivat pieniä.</p><p>On aivan&nbsp;järjetöntä, jos joku yrittäjä, sijoittaja ja vastaava haluaa rakentaa korkean rakennuksen, niin joku kommunisti itkee siitä lehtien palstoilla ja toinen tekee valituksen hallinto-oikeuteen. Ja kun joku toimelias yrittäjä haluaa laajentaa omaa rakennustaan muutaman kerroksen ylös, niin joku kivijalassa lymyilevä hyypiö itkee, ettei aurinko paistaisi enää sen ovelle. Näin alkukantaiset ihmiset eivät ansaitse mitään muuta kuin joutua häpeäpaaluun.</p><p>Meidän tulee kohdella Rovaniemen keskustaa kaupunkina. Asumiselle ja liiketoiminnalle olisi merkittävää hyötyä, jos kerrostalot saisivat olla oikeasti korkeita eikä mitään pikkumökkejä. Jos ja kun joku on valmis rakennuttamaan isoja ja hyödyllisiä taloja, heille se mahdollisuus on suotava.</p><p>Nykylainsäädäntö&nbsp;on riesana ja tuomioistuin ei tee aina hyviä ratkaisuja. Järkevät perustelut rakennusten korkeuksien rajoittamiseksi ovat todella harvassa eikä niitä vinkujat koskaan ole esittäneet.</p><p>Voiko pikkusieluisempaa ihmistä olla olemassa, joka itkee kerroksen &rdquo;liian&rdquo; korkeasta rakennuksesta? Annetaan kaupungin näyttää kaupungilta. Rovaniemi kasvaa ylös.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun katsoo Rovaniemen keskustaa etäältä, siitä tulee hyvin vahvasti mieleen Pohjanmaa. Aakeeta laakeeta. Kattojen harjat kulkevat hyvin tasaisesti eikä isoja korkeuseroja löydy. Jos katoilla kasvatettaisiin nurmea, ei maisema eroaisi pohjanmaalaisesta peltomaisemasta.

Tämäkö pitäjä pitäisi olla Pohjois-Suomen keskus ja merkittävä turistikohde? Täällähän talot eivät saa olla sen isompia kuin synnyinseutuni kyläkoulut – ja nekin olivat pieniä.

On aivan järjetöntä, jos joku yrittäjä, sijoittaja ja vastaava haluaa rakentaa korkean rakennuksen, niin joku kommunisti itkee siitä lehtien palstoilla ja toinen tekee valituksen hallinto-oikeuteen. Ja kun joku toimelias yrittäjä haluaa laajentaa omaa rakennustaan muutaman kerroksen ylös, niin joku kivijalassa lymyilevä hyypiö itkee, ettei aurinko paistaisi enää sen ovelle. Näin alkukantaiset ihmiset eivät ansaitse mitään muuta kuin joutua häpeäpaaluun.

Meidän tulee kohdella Rovaniemen keskustaa kaupunkina. Asumiselle ja liiketoiminnalle olisi merkittävää hyötyä, jos kerrostalot saisivat olla oikeasti korkeita eikä mitään pikkumökkejä. Jos ja kun joku on valmis rakennuttamaan isoja ja hyödyllisiä taloja, heille se mahdollisuus on suotava.

Nykylainsäädäntö on riesana ja tuomioistuin ei tee aina hyviä ratkaisuja. Järkevät perustelut rakennusten korkeuksien rajoittamiseksi ovat todella harvassa eikä niitä vinkujat koskaan ole esittäneet.

Voiko pikkusieluisempaa ihmistä olla olemassa, joka itkee kerroksen ”liian” korkeasta rakennuksesta? Annetaan kaupungin näyttää kaupungilta. Rovaniemi kasvaa ylös.

]]>
9 http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231567-pikkusieluiset-vastustavat-rovaniemella-korkeita-rakennuksia#comments Kaavoitus Rakentaminen Rovaniemi Tornitalot Thu, 16 Feb 2017 04:00:00 +0000 Matti Haapala http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231567-pikkusieluiset-vastustavat-rovaniemella-korkeita-rakennuksia
Keravan lainatakauspolitiikkaa tulee arvioida uudelleen http://samuli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230959-keravan-lainatakauspolitiikkaa-tulee-arvioida-uudelleen <p>Kuntavaalien lähestyessä nyt alkuvuodesta on käyty hyvää keskustelua lasten ja nuorten (vanhempienkin) harrastamisesta, Keravalla erityisesti harrastamisen vähäisyydestä. Keravalla on enemmän vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia kuin verrokkikunnissa. Liikuntasuositus jää toteutumatta jopa 48 prosentilla 20-54-vuotiaista keravalaisista (Keskiuusimaa 4.1.2017). Syitä tähän on monia. Nostan esiin vähän uudemman näkökulman, olosuhteet ja kaupungin harjoittaman politiikan.</p><p>Liikuntapaikkarakentamisissa kaupungin tulisi mielestäni muuttaa kategorisen kielteistä suhtautumistaan yksityisten ja ns. kolmannen sektorin (mm. urheiluseurat) lainojen takuisiin tilanteissa joissa hanke on hyvin valmisteltu ja suunniteltu. Kaupunki ei ole ottanut lainatakauksen riskiä aiemmin vastuulleen, vaan on mieluummin rakentanut hitaassa tahdissa itse ja kärsinyt harrastamattomuuden seurauksista. Kielteisen politiikan kärsijänä ovat olleet syrjäytyneet nuoret ja muut veronmaksajat. Keravalla mm. sosiaaliset toimeentulotukimenot ovat asukasta kohden laskettuna naapurikuntia korkeammat.</p><p>Naapurikunnista mm. Tuusula ja Järvenpää ovat mahdollistaneet lainatakuillaan yksityisiä liikuntapaikkahankkeita. Molemmissa kunnissa on Keravasta poiketen yksityisiä monitoimihalleja. Viimeisimpänä mittavasta lainatakauksestaan lähialueella ilmoitti Espoo, joka tiedotti 27.1. takaavansa 20 miljoonan euron lainan, jotta Matinkylään saadaan rakennettua uusi jääurheilukeskus.</p><p>Keravalla olisi hallitarvetta mm. salibandyyn, yleisurheiluun ja keilaamiseen, kaikkia ikäryhmiä liikuttaviin hankkeisiin. Kurkelan uuden yhtenäiskoulun liikuntasali paikkaa lähes kaikkien lajien potemaa hallipulaa onneksemme jossain määrin. Koulu liikuntasaleineen on meidän veronmaksajien rahoilla toteutettu.</p><p>&nbsp;</p><p>Samuli Myllyharju</p><p>Kokoomuksen työ- ja elinkeinopolitiikan verkoston puheenjohtaja</p><p>Kerava</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalien lähestyessä nyt alkuvuodesta on käyty hyvää keskustelua lasten ja nuorten (vanhempienkin) harrastamisesta, Keravalla erityisesti harrastamisen vähäisyydestä. Keravalla on enemmän vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia kuin verrokkikunnissa. Liikuntasuositus jää toteutumatta jopa 48 prosentilla 20-54-vuotiaista keravalaisista (Keskiuusimaa 4.1.2017). Syitä tähän on monia. Nostan esiin vähän uudemman näkökulman, olosuhteet ja kaupungin harjoittaman politiikan.

Liikuntapaikkarakentamisissa kaupungin tulisi mielestäni muuttaa kategorisen kielteistä suhtautumistaan yksityisten ja ns. kolmannen sektorin (mm. urheiluseurat) lainojen takuisiin tilanteissa joissa hanke on hyvin valmisteltu ja suunniteltu. Kaupunki ei ole ottanut lainatakauksen riskiä aiemmin vastuulleen, vaan on mieluummin rakentanut hitaassa tahdissa itse ja kärsinyt harrastamattomuuden seurauksista. Kielteisen politiikan kärsijänä ovat olleet syrjäytyneet nuoret ja muut veronmaksajat. Keravalla mm. sosiaaliset toimeentulotukimenot ovat asukasta kohden laskettuna naapurikuntia korkeammat.

Naapurikunnista mm. Tuusula ja Järvenpää ovat mahdollistaneet lainatakuillaan yksityisiä liikuntapaikkahankkeita. Molemmissa kunnissa on Keravasta poiketen yksityisiä monitoimihalleja. Viimeisimpänä mittavasta lainatakauksestaan lähialueella ilmoitti Espoo, joka tiedotti 27.1. takaavansa 20 miljoonan euron lainan, jotta Matinkylään saadaan rakennettua uusi jääurheilukeskus.

Keravalla olisi hallitarvetta mm. salibandyyn, yleisurheiluun ja keilaamiseen, kaikkia ikäryhmiä liikuttaviin hankkeisiin. Kurkelan uuden yhtenäiskoulun liikuntasali paikkaa lähes kaikkien lajien potemaa hallipulaa onneksemme jossain määrin. Koulu liikuntasaleineen on meidän veronmaksajien rahoilla toteutettu.

 

Samuli Myllyharju

Kokoomuksen työ- ja elinkeinopolitiikan verkoston puheenjohtaja

Kerava

 

]]>
0 http://samuli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230959-keravan-lainatakauspolitiikkaa-tulee-arvioida-uudelleen#comments Kerava Lapset Liikuntapaikat Politiikka Rakentaminen Mon, 06 Feb 2017 16:08:49 +0000 Samuli Myllyharju http://samuli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230959-keravan-lainatakauspolitiikkaa-tulee-arvioida-uudelleen
Lähimetsien vuosi Vantaalla http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230743-lahimetsien-vuosi-vantaalla <p>&nbsp;</p><p>Pääkaupunkiseudulla on asuntopula ja varsinkin kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan lisää.</p><p>Ihmiset tarvitsevat myös lähimetsiä. Metsät ovat kaupungin keuhkot.</p><p>Asuntorakentamista suunniteltaessa on lähiöissäkin syytä jättää myös niitä vihreitä alueita talojen väliin.</p><p>Tutkimusten mukaan jo pieni hetki metsässä oleskelua kohentaa mielialaa, vähentää stressiä ja laskee verenpainetta. Luonto on lääke.</p><p>Päiväkotien ja koulujen lähimetsät ovat hyviä oppimis-, liikunta- ja leikkipaikkoja. Lapsille on tärkeää opettaa luontoarvoja sekä luonnon ja eläimien kunnioitusta niin kotona, päiväkodissa kuin koulussakin.</p><p>Jätetään pystyyn myös jokunen kelo, että myös tikoilla ja kumppaneilla on mahdollisuus asua&nbsp;Vantaalla ja toki muissakin kaupungeissa.</p><p>Sallitaan lintujen ruokinta talviaikaan lähimetsissä! Mikä onkaan ihanampaa kuin lintujen sirkutus kaupunkihälyn keskellä.</p><p>Säästetään lähimetsät, ei rakenneta jokaista pientäkin vielä rakentamatonta luontoaluetta. Pidetään lähimetsät elinvoimaisina ja monimuotoisina ulkoilupaikkoina.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Pääkaupunkiseudulla on asuntopula ja varsinkin kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan lisää.

Ihmiset tarvitsevat myös lähimetsiä. Metsät ovat kaupungin keuhkot.

Asuntorakentamista suunniteltaessa on lähiöissäkin syytä jättää myös niitä vihreitä alueita talojen väliin.

Tutkimusten mukaan jo pieni hetki metsässä oleskelua kohentaa mielialaa, vähentää stressiä ja laskee verenpainetta. Luonto on lääke.

Päiväkotien ja koulujen lähimetsät ovat hyviä oppimis-, liikunta- ja leikkipaikkoja. Lapsille on tärkeää opettaa luontoarvoja sekä luonnon ja eläimien kunnioitusta niin kotona, päiväkodissa kuin koulussakin.

Jätetään pystyyn myös jokunen kelo, että myös tikoilla ja kumppaneilla on mahdollisuus asua Vantaalla ja toki muissakin kaupungeissa.

Sallitaan lintujen ruokinta talviaikaan lähimetsissä! Mikä onkaan ihanampaa kuin lintujen sirkutus kaupunkihälyn keskellä.

Säästetään lähimetsät, ei rakenneta jokaista pientäkin vielä rakentamatonta luontoaluetta. Pidetään lähimetsät elinvoimaisina ja monimuotoisina ulkoilupaikkoina. 

]]>
1 http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230743-lahimetsien-vuosi-vantaalla#comments Asuminen Henkinen hyvinvointi Kansanterveys Kaupunkiluonto Rakentaminen Fri, 03 Feb 2017 07:25:24 +0000 Tiina Arlin http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230743-lahimetsien-vuosi-vantaalla