Maria Ohisalo Köyhyyden torjunta on politiikan tärkein tehtävä!

Kaikki blogit puheenaiheesta Luokkaerot

Sipilän puhe oli yliarvostettu

Kuuntelin viime viikolla pääministeri Juha Sipilän puheen Suomen tilanteesta. Tyypillistä porvaripaskaa ja sanahelinää. Sitä samanlaista "talkoohenkeä" mitä porvarit ovat Suomeen aina luoneet. Puhe oli suorastaan hurmoshenkinen. Siinä lestadiolaisen uskontokunnan mies "hyväntahtoisesti" vakuutteli kansaa, että kyllä selviämme tästäkin. Onhan se totta, että Suomi on sisukas kansa. Onhan se kestänyt hyvin mm. sodat ja sotien jälkeiset orjatyöt. Nyt eletään kuitenkin vuotta 2015.

Huolikapitalismin aikaa

Alaluokan syyllistämisestä on tullut laman johdosta taas muotia. Yksi esimerkki tästä on huostaanottojen lisääntyminen. Ne ovat 20 vuodessa noin kaksinkertaistuneet. Huostaanotot painottuvat erityisesti köyhiin perheisiin. Myös sosiaalityöntekijöiden asenteissa on korjaamisen varaa. Heistä iso osa ajattelee köyhyyden olevan omaa syytä. Muissa pohjoismaissa asia on toisin.

Mustikkasatoa riittää

Tällä viikolla saimme törmätä uutiseen, jossa itse pressa Sale ylistää nuorta marjanpoimijaa ”yrittäjähenkisyydestä”. Sale on myös joskus sanonut, että Suomi ei ole oleskeluyhteiskunta sekä vieraillut hikipajalla. Sale menee luokkaeroja piiloon teinipojan selän taakse. Tyypillistä oikeistopopulismia.

Ihmeellinen väärinkäsitys

Kuinkahan älykkäältä kuulostaisi seuraava:

– Kumpi on väkiluvultaan isompi kaupunki, Vaasa vai Lahti?

– Vaasa aivan selvästi. Sen väkiluku kasvoi viime vuonna 644 asukkaalla, Lahden vain 390:llä.

Vastaus on tietysti älytön. On toisarvoista, mikä oli väkiluvun kasvu. Kysymys on siitä, paljonko kaupungissa on asukkaita. Vaikea kuvitella, että kukaan oikeasti antaisi näin höhlän vastauksen.

Luokkataistelun ja vastakkainasettelun aika on nyt

Tässä tämä vuodatukseni myös tänne usariin.

Itsenäisyyspäivänä 2014 lensi pyöräteline koruliikkeen ikkunan läpi ja muutakin energistä rähinöintiä oli näytillä. Sitä edellisen vuoden itsenäisyyspäivänä Tampereella näytettiin punaisen Tampereen voima nousemalla pröystäilevää eliittiä vastaan. Myös muuta kivaa riehaa on ollut tarjolla. Esimerkiksi anarkistien vappurieha. Nämä mellakat edustivat luokkataistelua.

Lika näkyy vain muutoin puhtaassa ihmisessä.

Ainakin kerran viikossa kunnolla peseytyminen on  työtätekevien yleinen normi, joka toteutuu parhaiten lauantaisin saunassa. Ihmiskehon fyysinen likaisuus saattaa olla tulossa kuitenkin takaisin osaksi monen kansalaisen elämää. Sillä tulossa olevan uuden ja kannattavamman yhteiskunnan ulkopuolelle jää paljon ihmisiä, joilla ei ole kunnollisia mahdollisuuksia huolehtia kaikinpuolisesta fyysisestä puhtaudestaan. Ilman työtä ja asuntoa on vaikeaa pitää yllä hyvää henkilökohtaista puhtautta.

Rikkaat piiloutuvat häntä koipien välissä

Kasvava sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus nousi yhdeksi keskeisimmistä teemoista, jotka johdattelivat viime viikonloppuna pidettyä Maailman talousfoorumissa (The World Economic Forum). Huolimatta siitä, että paikan päälle salamyhkäiseen kutsuvierastilaisuuteen kerääntyi lähes 2500 ihmistä, ei uusia ratkaisumalleja sietämättömäksi käyvään tilanteeseen löydetty.

Eriarvoinen koulutaival on tosiasia

Tällä viikolla koulunsa aloittavat suomalaislapset astuvat vahvasti eriarvoistuvaan koulumaailmaan. Kun itse aloitin koulun 1980-luvulla, niin yhteiskuntamme näytti ainakin lapsen silmin eheältä. Emme tienneet kenen vanhemmat olivat varakkaita ja kenen vähävaraisia. Ennen kaikkea meillä jokaisella oli mahdollisuus kiivetä opintopolulla juuri niin korkealla kuin omat taidot ja halut antoivat myötä. Voimmeko rehellisesti luvata tämän saman, koulunsa tällä viikolla aloitettaville lapsille?

Luokkayhteiskunta

Luokkaerot

Yksi tiukimmin säädetyistä luokkayhteiskunnista löytää Anglo Saxisesta Englannista ajalta 600-900 jKr. Jokaisen ihmisen arvo tässä yhteiskunnassa oli laissa tarkoin määritelty.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä