*

Maria Ohisalo Köyhyyden torjunta on politiikan tärkein tehtävä!

Kaikki blogit puheenaiheesta Hyvinvointi

Oliko Miina Sillanpää oikeassa?

 

 

Miina Sillanpään syntymästä on tänään 4.6.2017 jo 151 vuotta, mutta jotkut hänen pyrkimyksensä ovat edelleen ajankohtaisia.

 

Hänen käsityksiinsä liittyvien ristiriitaisten pyrkimysten sekä epätosien tietojen kriittinen arviointi auttaa myös parhaiden kehittämissuuntien ja -keinojen etsimisessä moniin muihin nyky-yhteiskunnan ongelmiin.  

 

Uskottava tapa viedä koulu uudistuksen tielle.

 

Kahdessa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa on luotu kouluille hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvat toiminnan  indikaattorit. Tavoitteena oli luoda universaaleihin hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvat suomalaisen hyvän koulun arvioinnin syvät ilmaisimet. Syvien vahvuuksien koulu- hankkeessa 2010-2014 oli mukana kuusi pilottikoulua ja Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit hankkeessa 2015-2017  kymmenen koulua eri puolilta Suomea,  henkilökuntaa yli 600, oppilaita lähes 5000, opetusryhmiä n. 300.

Politiikan, kaupan ja palveluiden monopolin vaikutukset

Käsittelen tässä sunnuntaisaarnassani rinnakkain poliittisia puolueita ja suuryrityksiä, jotka huijaavat äänestäjiä/kuluttajia samoilla argumenteilla ja tavoilla.

Viimeiset neljäkymmentä vuotta vaaleissa äänestäjät ovat antaneet arvokkaan äänensä Kokoomukselle, Kepulle ja Demareille. He ovat huolehtineet Suomen kansasta? Todellisuudessa se ei ole mennyt niin, vaan aina pääministerin pallin saatuaan, he ovat keskittyneet vain omien ja lähipiiriensä etujen ajamiseen, unohtaen äänestäjänsä.

Onko tämä totta? Hyvä kasvaa kouluissa!

 

Suomalaisissa kouluissa tapahtuu paljon hyvää kehittämistyötä, josta ei  juurikaan mediassa puhuta, koska se ei sisällä kielteisiä uutisia. Nyt on niin hyvää kerrottavaa, että kysytään: voiko tämä olla edes totta. Kyllä se voi.

Syvien vahvuuksien koulu- hankkeessa 2010-2014 oli mukana kuusi pilottikoulua ja Kasvuyhtei-söllisyyskoulun indikaattorit hankkeessa 2015-2017  kymmenen koulua eri puolilta Suomea,  henkilökuntaa yli 600, oppilaita lähes 5000, opetusryhmiä n. 300.

Vaalien jälkeistä elämää - edustuksellinen demokratia tekohengittää

Olin ehdokkaana vuoden 2017 kuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä. Ensikertalaisena ja uutena poliittisena kasvona minulle heräsi monia ajatuksia ja tuntemuksia kampanjointini aikana ja sen jälkeen. Siksi haluan nostaa esiin yleisiä huomiota poliittiseen toimintaan liittyen.

Työ tekee onnelliseksi - hyvinvoinnin 10 käskyä

Työssä käyvät ovat onnellisempia. Väitetään, että työttömät ovat stressaantuneempia. Väite on helppo uskoa. Työtä tekevän henkinen ja taloudellinen hyvinvointi on parempi, kuin työttömällä. Työttömyys tulee myös kalliiksi. Työn tekeminen taas tuo hyvinvointia jokaiselle, sillä julkisen sektorin maksukyky on kiinni verotulojen määrästä. Tärkeimpiä veronmaksajia ovat yksityiset yritykset. Uudet työpaikat syntyvät pieniin kasvuyrityksiin.

Kerava voitaisiin tuntea myös vedestä ja luonnosta

Lauri Rahikainen nosti alkuvuodesta We love Kerava-Facebook-ryhmässä esiin Keravanjokilaakson kehittämisen. Asiasta virisi mittava keskustelu. Hän teki asiasta kuntalaisaloitteen nettipalvelussa. Parissa viikossa aloite keräsi yli 200 allekirjoitusta. Aloite, joka kuulostaa tältä, on nyt toimitettu kaupungille valmisteltavaksi eteenpäin.

Helsingistä sosiaalisesti esteetön kunta

Esteettömyydestä puhutaan usein rakennuksiin ja julkiseen liikenteeseen viitaten. Fyysinen esteettömyys on elintärkeää esimerkiksi vammaisille ja ikäihmisille, mutta mitä on sosiaalinen esteettömyys?

Taide avaa maailmoja_ osa 2

Psykologian kirjan kuva, jossa Harry Harlow  todisti rhesusapinoilla kiintymysteoriaansa, on piirtynyt mieleeni kipeänä ja vaikuttavana.

Miten kunta investoi sosiaalisesti?

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suuri menoerä valtion ja kuntien taloudessa. Tämä on tosiasia, mutta on myös nurinkurista ja vanhanaikaista ajatella näitä palveluita pelkkänä menona. Sote-rakenteet ja palvelut pitäisi aina lähtökohtaisesti nähdä ihmisten hyvinvointia edistävänä toimintana ja sitä kautta säästöjä tuottavana asiana. Mitä enemmän kuntatalous investoi muun muassa lasten hyvinvointiin, sitä enemmän se säästää niin sanotuissa korjaavissa palveluissa nuorten ja aikuisten syrjäytymisvaaran pienentyessä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä