*

Maria Ohisalo Köyhyyden torjunta on politiikan tärkein tehtävä!

Kaikki blogit puheenaiheesta Leipäjono

Oma vai yhteiskunnan vastuu?

Työkyvyttömistä pitää huolehtia. Osatyökykyisiltä ei pidä vaatia enempää, kuin mitä heiltä voidaan realistisesti odottaa. Jos ihminen olisi työkykyinen ja -haluinen, mutta töitä ei ole, niin työllistymisessä pitää auttaa. Esim. uudelleen kouluttautuminen pitää tehdä mahdolliseksi ja houkuttelevaksi tai avustaa muutossa työn perässä, jos se on tarpeen.

 

Eriskummallinen karkkiraha?

11.10.2016 mediassa uutisoitiin, kuinka sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on jakanut 1,1 miljoonaa euroa erityisen tuen tarpeessa oleville ihmisille.

 

Voiko työtön syödä terveellisesti?

 

 

Voiko köyhä syödä terveellisesti?

Ei tosiaankaan voi . Vaikka tietoa olisi ruoka-aineista,terveellisyydestä,ravintoarvoista ja terveysvaikutuksista.

Kun putoaa työttömänä köyhyyloukkuun ja tuki on niin mitätön ei siihen auta koulutuskaan.

Siksi ihmettelen missä lasitornissa alan tutkijatkin on nykyään ?

HS tänään oli kirjoitus juuri tuosta. 

Aika ajatella leipäjonot uusiksi

1990-luvulla suomalaisten kuntien katukuviin ilmestyneet leipäjonot olivat sosiaalipoliittinen huolenaihe, joista uutisoitiin ulkomaita myöten.

Ranska pakottaa kaupat jakamaan poistoruokansa hyväntekeväisyyteen

Ranskasta tuli ensimmäinen maa maailmassa, joka kieltää sakkojen uhalla ruokakauppoja tuhoamasta tai heittämästä pois myymättä jäänyttä ruokaa. Ranskan senaatti hyväksyi pitkään tekeillä olleen lain viime keskiviikkona. Uusi laki tulee koskemaan marketteja, jotka ovat  yli 400 neliömetrin kokoisia suurudeltaan. Ruoka jaetaan eteenpäin hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Työttömiä 381.600, luottotiedottomia 370.000, leipäjonoissa 20.000 kansalaista.

Kirjoitan heidän puolesta, jotka eivät enää jaksa puhua, saati kirjoittaa missään.

Väitän, että työttömillä, luottotiedottomilla ja leipää jonottavilla on raskaampi elämä, kuin vangeilla vankilassa.

Voiko ruoka-apua brändätä?

Käynnistimme juuri Itä-Suomen yliopiston ja Liettuan ruokapankki Maistobankasin kanssa yhteisen tutkimushankkeen. Keräämme ruokapankista tutkimusaineistoa ruoka-avussa käyvien ihmisten hyvinvoinnista, palveluiden ja sosiaaliturvan käytöstä, luottamuksesta viranomaisia kohtaan ja ruoka-avun laadusta. Sama tutkimus on tuottanut Suomesta 3500 ja Kreikasta, Ateenasta 500 vastausta ruoka-avussa käyviltä.

Myös muukalaisilla keskuudessamme on ihmisarvo

(Julkaistu lyhennettynä yhteiskirjoituksena Itä-Suomen yliopiston professorin Juho Saaren kanssa Helsingin Sanomissa 29.4.)

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä