Näin Sipilän budjetti kurittaa pienituloisia

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen budjetti vuodelle 2016, josta nyt paraikaa eduskunnassa keskustellaan, on kylmää kyytiä pienituloisille. Paljon on puhuttu hallituksen kilpailukykypaketin vaikutuksista työssäoleviin pienituloisiin, mutta luvassa on myös paljon sellaista, joka kohdentuu vielä huonommassa asemassa oleviin, kuten eläkeläisiin ja muuten työelämän ulkopuolella oleviin pienituloisiin.

Hyvinvointivaltio-Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisuhan alaisia on määritelmistä riippuen satoja tuhansia, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 900 000. Noin 15 prosenttia lapsista elää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Suomessa on yli 20 000 työtöntä yksinhuoltajaa, näissä perheissä asuu lähes 30 000 lasta. Yli 20 000 ihmistä jonottaa leipäjonoissa ja yli 30 000 nuorta on rekisterien ulkopuolella, ei siis edes työttöminä työnhakijoina. Maassamme on yli 7 500 yksin elävää asunnotonta ja 420 asunnotonta perhettä.

Eriarvoistuminen haittaa talouskasvua ja hyvinvointia. Näin Sipilän hallitus vastaa näihin haasteisiin, esittelen muutaman toimen:

Eläkeläisten asumistuen lakkauttaminen

Hallitus esittää eläkeläisten asumistuen lakkauttamista ja eläkeläisten siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Vaikka muutosta loivennettiin, tulee se kurittamaan eläkeläisten lompakoita jopa 60 euroa kuukaudessa, se on pienituloiselle eläkeläiselle paljon. Uudistus tullee voimaan vuoden 2016 alusta vaiheittain. Vuositasolla asumistukileikkauksen arvioidaan olevan -65 miljoonaa euroa.  

Lääkekorvausten heikentäminen

Valtion osuus lääkekorvauksista vähenee ensi vuonna -48,5 miljoonaa euroa. Hallitus korottanee lääkekulujen omavastuita, jotka jo nyt ovat Pohjoismaiden korkeimmat. Lääkekorvausten heikentyminen ja omavastuiden nostaminen kohdistuvat erityisesti pienituloisiin. Ikääntyneissä on enemmän pienituloisia ja heidän joukossaan myös käytetään enemmän lääkkeitä. Samalla näihin ihmisiin osuu myös eläkeläisten asumistuen leikkaukset. Esimerkiksi vaikeiden, pitkäaikaisten sairauksien lääkkeistä voi saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen. Erityiskorvauksia saavista keskimääräistä isompi joukko on pienituloisia.   

Matkakorvausten leikkaus ja ruokavaliokorvauksen poistaminen

Hallitus esittää leikattavaksi matkakorvauksista -25 miljoonaa euroa (josta valtion osuus on -11 miljoonaa). Matkakorvauksia käytetään kodin ja terveydenhuollon hoitoyksikön välisiin siirtymiin. Hallitus esittää myös ruokavaliokorvauksen poistamista kokonaan, tämä on noin 10 miljoonan euron leikkaus. Köyhyys ja sairaus kulkevat usein käsikkäin. Pienituloisimpien menoista iso osa voi koostua erilaisista lääkemenoista ja asiakasmaksuista. Sairaudet hoitamattomina taas aiheuttavat uusia menoja ja sairauksien pahenemista. Jo nyt pienituloisimmat hakeutuvat hoitoon heikommin kuin parempituloiset.

Sosiaaliturvan indeksipoistot ja indeksijäädytykset

Kun elinkustannukset nousevat, muun muassa asuminen, liikkuminen ja ruoka maksavat jatkuvasti enemmän, tähän on vastattu tekemällä sosiaaliturvaetuuksiin indeksitarkastuksia. Nyt hallitus esittää lapsilisien ja opintotuen indeksisidonnaisuuksien poistamista täysin. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuusindeksi jäädytetään. Indeksipoistot ja -jäädytykset kasvattavat tuloeroja, lisäävät pienituloisuutta, lapsiköyhyyttä ja vanhusköyhyyttä.

Euromääräisesti monista hallituksen päätöksistä hyötyvät eniten yhdeksänteen tulokymmenykseen kuuluvat, joilla on käytössään enemmän rahaa kuin 80 prosentilla suomalaisista. Suurin ongelma näissä leikkauksissa on, että monet niistä kasautuvat samoille ihmisille, sama oli myös Sipilän kilpailukykypaketin kanssa. Äänestäjänä olisin nyt tarkkana. Hallituksen tarjoama vaihtoehto ei ole ainoa, pienituloisten kurittaminen ei ole pakko, kuten hallituksen riveistä kovaa huudetaan.

mariaohisalo
Vihreät Helsinki

Vihreiden varapuheenjohtaja, VTM, köyhyystutkija, jatko-opiskelija, varavaltuutettu Helsingissä. Ehdolla kevään 2017 kuntavaaleissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu