*

Maria Ohisalo Köyhyyden torjunta on politiikan tärkein tehtävä!

Vastakkainasettelulla ei Suomi nouse

Vielä 10 vuotta sitten nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi vastakkainasettelun ajan olevan ohi. Kuinka väärässä hän olikaan? Tänään vastakkainasettelun aika on täällä vahvempana kuin aikoihin. Vastakkain ovat milloin suomalaiset köyhät ja ulkomaalaiset turvapaikanhakijat, milloin työlliset ja työttömät, maahanmuutto”kriitikot” ja ihmisoikeuksien kannattajat, köyhät ja rikkaat, julkisen ja yksityisen työntekijät, yrittäjät ja kuntatyöntekijät, ja lista jatkuu. Jos et ole puolesta, olet vastaan, ja harmaan sävyjä on hankala erottaa.

Ammattiyhdistysliike kaavailee perjantaiksi poliittista mielenilmausta ja jotkin liitot järjestävät työnseisauksia. Julkinen liikenne pysähtyy ja kaupat sulkevat oviaan. Samaan aikaan Slush-startup-skene kertoo paiskivansa töitä ja Facebookissa leviää tapahtuma, jossa ihmiset aikovat tehdä tuplasti töitä perjantaina.

Kuka on oikeassa?

Perjantain mielenilmaus ja työnseisaukset, mutta myös niitä kritisoivat äänenpainot, herättävät ristiriitaisia tunteita. Koen harvoin ay-liikkeen miesjohtoisen politiikan sellaiseksi, joka parhaiten ajaisi heikoimpien tai naisten asemaa työelämässä. Pätkätyöläisten ja työelämästä syrjässä olevien asiat eivät ole saaneet ay-liikkeestä ärhäkkää puolustajaansa. Ay-liike on jäänyt monen mielestä kiinni menneisyyteen, eikä ole ollut kykenevä uudistumaan muuttuvan työelämän mukana.

Sipilän paketissa suuttumusta ja turhautumista aiheuttaa se, että moni kokee työelämän pelisäännöistä yhdessä sopimisen paremmaksi, kuin tilanteen, jossa työnantajien ääni näkyy hallituksen toimissa, mutta työntekijät jäävät päätöksissä äänettömiksi kärsijöiksi. Ongelmallista on se, että vaikka yksittäiset keinot voisivat olla toimivia, monien ehdotettujen keinojen yhteisvaikutukset sattuvat herkästi naisvaltaisille jo valmiiksi pienipalkkaisemmille aloille. On erikoista, kuinka esimerkiksi poliisien ja kätilöiden palkanalennuksia tai palkatonta ensimmäistä sairaslomapäivää pidetään oikeana, saati tehokkaana tienä Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ja Suomen viennien jouduttamiseksi. Toisaalta hallituksen työelämäpaketissa on myös hyviä asioita, kuten pyrkimys tasata vanhemmuuden kustannuksia työnantajien kesken. Se on askel oikeaan suuntaan.

Vaihtoehtoja on tarjottu, nyt on hallituksen aika tarttua niihin

Meidän pitää nostaa työllisyysastetta ehkäisemällä työurien ennenaikaista katkeamista ja kuntouttamalla lisää ihmisiä takaisin työelämään, mahdollistamalla suuremmalle osalle työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sen sijaan, että ihmiset jäävät sosiaaliturvaloukkuihin. Meidän pitää parantaa pienituloisten ostovoimaa ja jakaa hoivavastuuta sukupuolten kesken. Meidän pitää pohtia uudestaan verojärjestelmäämme, jossa yhtä aikaa rokotetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta suurimmat yritykset välttelevät veroja minkä ehtivät. Yhden totuuden sijaan meidän pitäisi yhdessä miettiä, mistä muualta kuin työvoimakustannusten laskusta saamme potkua kilpailukykyymme. Ei meidän kannatakaan kilpailla halvalla tavaralla, vaan innovaatioilla, korkean jalostusasteen tuotteilla, joilla on iso menekki, kuten aikanaan Nokia teki. Olemme Vihreissä ehdottaneet jo vaalien alla uudistuksia*, joilla panostetaan niihin aloihin, joilla on isot kansainväliset markkinat, kuten puhdas teknologia, energiatehokkuus, biotalous ja uusiutuvat energialähteet. Työn hinta ei ole suurin ongelma, vaan se, että teollisuuden iso virta on kadottanut teränsä. Lisäksi olemme ehdottaneet, kuinka taloutta kannattaisi tasapainottaa Sipilän hallitusta maltillisemmin keinoin**.

Meillä on oikeus tehdä töitä, mutta meillä on myös oikeus osoittaa tuohtumuksemme, ei demokratiaa ole vain kerran neljässä vuodessa eduskuntavaaleissa äänestäminen. Suomea täytyy uudistaa, keinot pitää kuitenkin valita niin, että olemme mahdollisimman paljon samassa veneessä. Vastakkainasettelu ei paranna maamme tilaa eikä kenenkään hyvinvointia.

 

* Talouden ja työllisyyden tiekartta: https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/tyo/talouden-tyollisyyden-tiekartta-2015-2020

** Vihreiden tarjoama vaihtoehto hallitukselle, jolla talouden tilaa tasapainotetaan ja luodaan mahdollisuuksia työhön, ei kurjisteta. Mukana ehdotuksia verotukseen, sosiaaliturvaan, yrittäjyyden edistämiseen jne. https://www.vihreat.fi/sites/default/files/talouslinjat_pohja_190815.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Perustulon myötä siirtyisi työväestön aseman parantaminen epädemokraattiselta AY-liikkeeltä demokraattisen päätöksenteon alaiseksi. Tämän lisäksi myös AY-liikkeeseen kuulumattomien työttömien suhteellinen asema parantuisi. Mitä korkeampi perustulo, sitä parempi neuvotteluasema työntekijällä. Perustulon ja verotuksen avulla voidaan vaikuttaa työntarjontaan ja -kysyntään. Osa-aika- ja pätkätyöelämästä tulisi monelle meistä siedettävämpää. Saattaisipa äänestysaktiivisuuskin parantua, kun vaikuttamismahdollisuudet painottuisivat liitoissa tapahtuvan aktiviteetin sijaan poliittiseen päätöksentekoon.

Hyvä, että vihreät ovat edistäneet perustuloa jo pitkään.

Käyttäjän JuhaKeltti kuva
Juha Keltti

Vastakkaisasetelmassa on perjantaina uusia piirteitä. Vakiduunissa olevia heikommassa asemassa olevia ihmisiä ja naisvaltaisia aloja osallistuu ay-liikkeen mielenosoitukseen runsaasti. Leikkauspolitiikasta kärsiviä kokoava Joukkovoima-liike, joka järjesti 22.8. mielenosoituksen, on mukana omilla vaatimuksillaan ja tiedotuskeinoillaan. Se myös tukee järjestelyjä monenlaisella organisoinnilla, esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kimppakyytiryhmällä. Se tarvittiin kun autottomien ja köyhien osallistuminen olisi muutoin pahoin vaarantunut. Yksi vastakkainasettelu saattaa olla murtumassa.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Työläisten on näytettävä voimansa ja perustettava vaikka oma puolue työläisille. Nopeasti sitten kans, kansan parhaaksi, parhaat miehet ja naiset asialle, lapset vapauttaen. Sipilän tiettyyn vilpittömyyteen haluan edelleen uskoa, Stubb myöskin on se mitä sanoo olevansa, porvari ja kapitalisti. Soinilla lipsuu suksi vähän liikaa, pitovoide ei pelaa ensinnäkään. Täytyisi pitää kiinni luvatusta, eikä hiihdellä tuntemattomia latuja ja niitäkin ainoastaan alamäkeen. Oppositio voi muuttaa jo paljon oikein toimiessaan, työläisten tuella toki. Viisaus ei saisi älyn ohella jättää vääriä jälkiä Suomen poliittiseen historiaan. Nyt mennään väärillä jengoilla, ruuvit ja mutterit eivät vain oikein löydä toisiaan. Jotta saataisiin aikaan pitävä ratkaisu Suomen parhaaksi, on myös osattava ja haluttava toimia sen eteen.

Toimituksen poiminnat