Sinkut kiinnostavat! Yksin asuminen poliittisena kysymyksenä
Kesällä 2014 kaikki puhuivat hetken sinkuista. Mobiilideittipalvelu Tinder kiinnosti seurusteleviakin ja vihdoin joku uskalsi sanoa ääneen, että ihmisten tapaaminen verkossa on aivan yhtä normaalia kuin kaupan kassallakin. Että sinkut nyt etsivät uusia väyliä tavata uusia ihmisiä, ei mitään sen ihmeellisempää. Tässä keskustelussa ja ylipäätään sinkuista puhuttaessa yksin asuvista tai elävistä piirtyy helposti kuva vapaina viilettävistä hyvintoimeentulevista kaupunkilaiseläjistä, vaikka sinkkuja ovat mökin mummotkin. Sinkkuus yhdistetään myös aktiiviseen parinhakuun ja nähdään väliaikaisena asiantilana, josta jatkuvasti hakeudutaan kohti yhteiskunnallista ideaalia: perhettä.
Sinkuista puhuessamme unohdamme kuitenkin laajemman poliittisen kontekstin. Sinkku terminä häivyttää taakseen monia yksin asumiseen ja elämiseen liittyviä puolia, joihin pitäisi puuttua politiikan tasolla. Miljoona suomalaista asuu yhden hengen kotitaloudessa, mutta suomalainen politiikka on jumiutunut perhekeskeisyyteen. Tässä mennään metsään, jos ei tunnisteta muuttuvaa ympäröivää yhteiskuntaa: yksin asuvien määrä lisääntyy, kaikille ideaali ei ole perheen perustaminen, yhä useampi valitsee toisin. Yhteiskuntaa pitää suunnitella myös tämän ryhmän ehdoilla.
Yksin asuminen, eläminen ja yksinäisyys ja mitä niille pitäisi tehdä?
Usein keskustelussa yksin asumisesta sekoitetaan asuminen (tekeminen) ja eläminen (kokemus), vaikka yhä useampi seurustelevakin ihminen asuu yksin, ei siis elä yksin. Lisäksi näille ikään kuin synonyymina nähdään yksinäisyys, joka sekään ei suoraan liity yksin asumiseen, eikä välttämättä yksin elämiseenkään. Yksin asuminen ja eläminen ovat yksilön valintoja tai pakkovalintoja: toisille yksin asuminen on vapautta, toisille se voi tarkoittaa yksinäisyyttä.
Yksinäisyys ei myöskään itsessään ole poliittinen teema, jonka poliitikot voisivat suoraan ratkaista tai maailmasta poistaa, mutta asumisen ja palvelutarpeiden kautta se politisoituu. Esimerkiksi yksin asuminen kasvavana trendinä on yhteydessä yksinäisyyteen: tutkimusten mukaan yksin asuvilla on muiden kanssa asuviin verrattuna jopa 80 % korkeampi riski sairastua masennukseen. Yksinäisyyden terveys- ja hyvinvointihaitat pitää tunnistaa politiikan tasolla: mitkä ovat tulevaisuuden palvelutarpeet sosiaali- ja terveydenhuollossa, jos masentuneisuus lisääntyy? Kaupunkisuunnittelussa pitää huomioida kuinka julkinen tila tukee vahvemmin yhteisöllisyyttä, jos yhä useampi asuu yksin. Voidaanko suunnitella enemmän taloja, joissa voi asua yksin, mutta samaan aikaan tavata yhteisissä tiloissa muita?
Yksin asuminen yhden hengen tulojen varassa on riski niin taloudellisesti kuin hyvinvoinninkin kannalta: esimerkiksi sairastuminen ja sen mahdollisesti aiheuttamat tulonmenetykset näkyvät suoraan kotitalouden käytettävissä olevissa tuloissa, suoremmin kuin useamman tienaavan henkilön taloudessa. Yksin asuvalta eläkeläiseltä, opiskelijalta tai pitkäaikaistyöttömältä ja monelta muulta vuokran maksaminen syö suuren osan tuloista, etenkin pääkaupunkiseudulla. Poliitikkojen pitäisikin huolehtia siitä, että asuntotuotannossa lisätään pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa ja tarjontaa. Myös nykyisiä suuria asuntoja voisi pilkkoa pienemmiksi.
Lainsäädännöstä pitäisi perata paikat, joissa yksin asuvaa kohdellaan useamman henkilön kotitalouksiin verrattuna epätasa-arvoisesti. Eräs tällainen paikka on kotitalousvähennys: Sen lisäksi, että se suosii paremmin toimeentulevia, se on myös räikeän epätasa-arvoistava asumistavan mukaan. Yksin asuvan tai lasten kanssa asuvan yksinhuoltajan kotitalousvähennys on enintään 2 000 € vuodessa, kun taas kahden hengen kotitaloudessa tämä maksimimäärä on 4 000 € vuodessa.
Kyseessä on siis mitä suurimmassa määrin tärkeä eduskuntavaaliteema, kaikille puolueille. Tulevaisuudessa entistä tiheämmin asutuissa kaupungeissa ja toisaalta harvemmin asutulla maaseudulla yhä useampi asuu yksin. Näillä yksilön valinnoilla tai pakkovalinnoilla on merkitystä myös laajemman yhteiskunnan kannalta, ne muokkaavat sitä, kuinka suunnittelemme tulevaisuuden asumista, hoivapalveluita ja myyntiartikkeleita aina ruokapakkauksista lähtien. Asumisella on lisäksi paljon merkitystä ympäristölle, sen muodostaessa suuren osan päästöistämme ruoan ja liikenteen lisäksi. Toisaalta yksin asuminen on myös mahdollisuus uudenlaiselle kulttuurille ja yhdessätekemiselle, kunhan se kasvavana ilmiönä ensin tunnustetaan.
Miljoonan suomalaisen ohittamisen poliittisessa päätöksenteossa olisi jo aika loppua.
Kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Suurin sinkkujen rahallinen kärsimä epätasa-arvo syntyy siitä, että pääkaupunkiseudulla päätettiin kaavoituksessa suosia perheasuntoja, ja vähennettiin yksiöiden ja kaksioiden rakentamista. Tämä tahallisesti aiheuttettu pienasuntopula tietenkin johtaa siihen, että yksilöiden ja pienasuntojen hinnat ja vuokrat nousevat erittäin korkealle.
Pienasuntopulasta johtuen pääkaupunkiseudulla sinkut maksavat jopa tuhansia euroja sinkkulisää asunnoistaan vuodessa.
Ohisalon oma puolue on ollut mukana tekemässä näitä asuntopolitiikan räikeitä virheitä, ja Ohisalon oma puolue ei tee mitään näiden virheiden korjaamiseksi, ja pienasuntojen määrää ei vieläkään ole kaavoituksessa suostuttu lisäämään. Virheitä peitelläkseen höpistään jostain kotitalousvähennyksestä, kun ongelma on asunnon vuokrassa tai hinnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti pääkaupunkiseudulle rakennetaan perheasuntoja. Poliittisten päätösten mukaan huutavaa pulaa osaavasta työvoimasta vähentämään sinne asutetaan tuhansianuusia moniosaajaperheitä, ja perheen(suku)yhdistämisten vuoksi perheiden koko on niin suuri etteivät ne uusine mööpeleineen millään mahdu sinkkuasuntoon. Näitten moniosaajien kotouttamiseen tarvittavat tuhannet kotouttamiserikoisosaajien taas pitäisi ideologiansa mukaan tyytyä asumaan kommuuneissa. Tietysti joukkon mahtuu aina joitakin prinsessoja, joiden mielestä se ei enä olekaan niin kivaa ja gyldyrelliä kun asumisen ongelmat osuvatkin omalle kohdalle. Ruti ruti, ruik ruik.
Ilmoita asiaton viesti
Iipadin tuplaus
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kotitalousvähennysvääryys on outo. Kattoremontti tietää yksin asuvalle kahden tonnin lisämaksua verrattuna pariin. Vähennyksestä pitäisikin saada talouskohtainen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ja kolmen hengen kommuunissa kattoremontin kustannus on vain 1/3 yksinasujaan verrattuna. Toisaalta jos pariskunnalla on kaksi asuntoa, niin se kanttoremontti maksaa suunilleen saman verran kun yksinasujallakin. Parasta varmaan olisi että valtio maksaisi nämä kattoremontit, niin ei syntyisi moista epätasa-arvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö palata yhteisverotukseen, mikäli asuntokuntien oloja halutaan tasata?
Ilmoita asiaton viesti
Yhteisverotus olisi tietty looginen ja oikeudenmukainen. Tosin tasavero ajaisi saman asian.
Ilmoita asiaton viesti
Yksinasujien ongelma on siinä, että liian moni on väliaikaisesti Yksinasujien, eli suurimmat ryhmät yksin eläviä on naiset, joko korkeastikoulutetut vanhatpiiat tai leskikisi jääneet vanhemmat naiset. Eli Vihreillä on varmaan tähän ratkaisuna lapsiperheitä etuuksia karsimalla, siirtää etuuksia näille kahdelle ryhmälle, jotka kummatkin on heidän avain äänestäjä ryhmiä.
Tietenkin pitää myös ymmärtää miten Vihreiden valta on jakautunut, eli yliopisto kaupunkeihin, jossa on kaikkein huonommin juuri yksinasujien asioita hoidettu kaavoituksessa, sillä toinen avain poliittinen agenda tarvitsee toisenlaisia asuntoja, sillä maahanmuuttajat perheet eivät mahdu pieniin asuntoihin, vaan vaativat lapsi karvastakalkkia isoja asuntoja.
Eli kasvukeskuksissa jossa taloudellisesti tarvitaan halpoja työntekijöiden asuntoja, niin Vihreät ovat politikoinnillaan valinneet mieluummin kaupungeille kuluja tuovan vaihtoehdon. Eli asiaa ovat aina arvopohja sit valintoja, tässä valinnat Vihreät ovat tehneet humanitaarisen perustein.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskunnalla on ollut tapana suosia lapsiperheitä, sillä tasainen syntyvyys on yhteiskunnan elinehto.
Taitaa syntyä kummallinen tukien ikiliikkuja, jos sinkkujen pitää heti perään saada samat edut kuin perheille annetaan. Olisiko silti parempi, ettei kaikki raha ala kulkea yhteiskunnan kautta. Turhan iso kun jää aina byrokratian rattaisiin.
Miksi yhdessä asumista pitäisi erikseen rankaista pudottamalla toisen aikuisen verovähennysoikeus pois?
Ilmoita asiaton viesti
-Yksinasuminen on epäekologista
-Yksinasuminen on kallista, ainakin jos asuu vuokralla Helsingissä
Toisaalta:
Vihreillä on TOTUUTTA julistava poliittinen ote mutta totuusväitteet perustuvat mielipiteisiin, eivät epämiellyttäviin tosiasioihin; näitä mielipiteitä on tosin yhtä monta kuin on vihreitä ideologistejakin.
Tabu kielletyistä asioista asettaa sanat lopulliseen järjestykseen.
Satu Hassi varmasti suosii kommuuni, tai peräti kolhoosiasutusta – onhan se ekologista, ainakin jos energiatehokkuus on kunnossa. Oletan kuitenkin, että S.Hassi on jo aikoja sitten poistunut kommuunista.
Yksin asuminen ei aina ole iloinen sinkkuvalinta. Joskus se johtuu omasta epätrendikkäästä habituksesta.
Onneksi kuitenkaan, julkisivulautakunta ei puutu lyhyen, ylipainoisen, mutta ruman miehen asumisoikeuteen, vaikka se loisikin varjonsa lähiöparatiisin asumisonneen.
Toisaalta: Kolhoosionnelan ekologisuus ja yhteisöllisyys eivät tule riittämään, jos yhteisöön on pesiytynyt narsistinen pirttihirmu.
Ilmoita asiaton viesti
Kotitalosvähennys on alennettu 60% 45%.Aivan hallituksen aikaansaamaa.Kai käsität myös sen,että pienituloiset eivät sitä voi edes hyödyntää.
Suomessa onkin es.20-25 neliön koirankoppeja ihmisille,joissa pääkaupunki seudulla asuu useita ulkomailta töihin tulleita kimpassa,ja jopa as.tukea saavina.Näiden asuntojen omistajat ovatkin niitä raharikkaita,joille veronmaksajat, valtio maksaa asumistuen muodossa suoraa tukea.Muualla ei edes rakenneta moisia sellejä ihmisille.
As.tuki järjestelmä nostaa vuokrien hintaa.Suomi on harvaan asuttu maa,silti pääkaupunki seudulle tungetaan enemmän kuin mahtuu,ja toisaalta asuntoja seisoo tyhjänä roppakaupalla.
Mitä tulee muotisana sinkkuun,on vapaaehtoinen valinta elää yksin.Vanhuksia,leskiä jne.on aina ollut ja tulee olemaan.Sosiaalisten ongelmien lisääminen onkin vihreiden ja kokoomuksen tehtävä,kun muistaa hingun 1000 oppilaiden mammuttikouluihin,joita kannatatte.Siinä on tulevaisuuden sosiaalisia ongelmia ja huostabisnekselle kasvua tuottavaa toimintaa.Erityisoppilaiden sijoittaminen normiluokille ajaa samaa asiaa,karsitaan tukia perheiltä ja lihotetaan firmoja.
Terve aikuinen osaa ihan itse hakea seuransa.Se taas on poliitikkojen häpeä ja tahtotila,ettei es.Ruotsin ja muiden pohjoismaiden tapaan rakenneta vanhuksille jne.asuntoja joiden läheisyydessä on kaupat,kampaamot jne.tarvittavat palvelut.Tässä maassa on holhouskulttuuri,joka pyrkii voimaannuttamisen sijaan tekemään voimattomuutta,ja aloitekyvyn karsimista.
Ihmisten palvelijoista on tullut herroja ja isäntiä,veronmaksajien maksaessa heidän palkkansa.
Ilmoita asiaton viesti
Kämppisasumista lukuunottamatta, no, ei kyllä ole vapaaehtoinen valinta. Noin 6 vuotta olen etsinyt seuraa muuttaakseni yhteen, mutta ei se niin käden käänteessä käy Tampereellakaan.
Mutta asumistuet on kyllä väärin. Niin on myös asuntolainojen korkolyhennykset.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä tuntuu olevan nyt roppakaupalla asiaankuuluvaa ja asiiankuulumatonta vinoilua. Itse tyydyn sanomaan vain, että kirjoittaja puhuu asiaa, ja toivottavasti myös toimii edistäkseen näitä asioita.
Ilmoita asiaton viesti