Maria Ohisalo Köyhyyden torjunta on politiikan tärkein tehtävä!

Ruokahävikki heikoimpien avuksi tanskalaisittain

  • Ruokahävikki heikoimpien avuksi tanskalaisittain

Vierailin juuri Kööpenhaminassa käydessäni paikallisessa ruokapankissa. Perinteikkään esitelmöinnin sijaan hyppäsin järjestön pakettiautoon ja vietin työpäivän lastaten ja purkaen ruokaa ja keskustellen avustusruoanjakelusta paikallisten vapaaehtoisten kanssa.

Tanskan ruokapankki fødevareBanken kuuluu eurooppalaiseen ruokapankkien keskusjärjestöön (European Federation of Food Banks) ja maailmanlaajuiseen yhteistyöverkosto Global Food Banking Networkiin. Tanskassa on herätty ruokahävikkiin laajalti ja eräs ylijäämäruokaa jakava kuluttajaliike ’Stop Spild Af Mad’ jopa palkittiin toiminnastaan Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnolla syksyllä 2013.

 

At bekæmpe madspild & At mindske madfattigdom

FødevareBankenin toimintaideologia perustuu ajatukseen siitä, että hävikkiruoka täytyy saada käyttöön kaatopaikan sijaan ja samalla pitää vähentää ruokaköyhyyttä.

FødevareBanken toimii Kööpenhaminassa sekä pienessä muodossa Aarhusissa ja suunnitteilla on toiminnan laajentaminen kolmeen uuteen kaupunkiin. Toiminnassa on mukana noin 50 vapaaehtoista ja ruoka vaihtaa omistajaa kuutena päivänä viikossa. Kuukausittain ruokaa haetaan ja toimitetaan eteenpäin jopa 33 tonnia. Tästä muuten kaatopaikalle päätyvästä ruoasta valmistetaan yli 900 000 ateriaa hädänalaisille vuosittain. Ruokapankin yhteistyökumppaneina ovat muun muassa asunnottomien yömajat, turvakodit, pakolaiskeskukset ja lasten kesäleirit.

Työpäivän aikana haimme ruokaa muun muassa verkkokaupasta, joka toimittaa ruokaa nettitilausten perusteella, ja myös paikallisen tukun työntekijät olivat jättäneet lastauslaiturille suuria eriä kasviksia. FødevareBankenilla on käytössään kylmäsäilytystiloja ja pakastimia sekä laajahko varasto, jonne ruokia voidaan tarvittaessa varastoida ja toimittaa tarvitseville myöhemmin. Päivän aikana jaoimme ruokaa neljälle avustustoimijalle ja auton sisällöstä noin 90 % saatiin toimitettua eteenpäin.

Muutamat pienet suuret erot

Tanska on ottanut vastaan EU:n ruoka-apua tai elintarviketukea yhteisön vähävaraisille vuosina 2003-2004. Tämä maatalouspolitiikan alla tapahtuva avustusmuoto on nykymuodossaan tullut tiensä päähän ja parhaillaan vähävaraisten auttamiseksi on suunnitteilla uusi rahasto. Kyseessä on EU:n maatalousmarkkinoita tasapainottamaan luotu järjestelmä, jonka ei ole laskettu kuuluvan sosiaalipolitiikan ja sosiaalihuollon alaan. Tanskalaiset lopettivat EU-avun vastaanottamisen siinä vaiheessa, kun järjestelmä ei enää palvellut alkuperäistä tavoitettaan, vaan EU:ssa alettiin ostaa ruokaa jaettavaksi unionin heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille. Suomi taas on vastaanottanut apua koko EU-jäsenyytensä ajan, vuodesta 1995 lähtien. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallimaa Ruotsi taas ei ole koskaan vastaanottanut tätä EU-apua.

Myös suomalaisessa ruoka-avussa on yhdistetty ajatus sekä ylijäämäruoan hyödyntämisestä, että heikompiosaisten auttamisesta, joskin pitkä turvautuminen EU:n ruoka-apuun on tehnyt suomalaisista ruokaa jakavista järjestöistä jossain määrin riippuvaisia tästä EU-avusta. Nyt vuonna 2014 tuen ollessa katkolla moni järjestö jakaakin ei-oota, sillä paikallisia linkkejä ylijäämäruokaa jakaviin kauppiaisiin, tukkuihin ja tuottajiin tai tarvittavaa logistiikkaa ei suinkaan ole kaikilla ruokaa jakavilla toimijoilla. Myöskään mitään yhtä kansallista kattojärjestöä tai toimijaa ei Suomessa ole ja käytännöt jakaa ruokaa vaihtelevat paikkakunnittain. Voidaan puhua jopa ruoka-avun tilkkutäkistä.

Suurin ero on ehkä kuitenkin tämä: Vuonna 2009 perustettu fødevareBanken on pääasiassa rahoitettu paikallisen sosiaaliministeriön (Social-, Børne- og Integrationsministeriet) budjetista. Joskin valtion rahoitusosuus on vuodesta 2011 vuoteen 2012 pienentynyt yksityisten samalla lisättyä osuuttaan rahoituksessa. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö ei ole halunnut koskea ruoka-apuun kärjistetysti, makkaratikullakaan. Asia on EU-kontekstissa hoidettu maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimivan Maaseutuviraston (Mavi) ja työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Toisin sanoen ruokaköyhyyttä ei ole tunnustettu sosiaalipoliittiseksi ongelmaksi.

Tässä onkin kysymyksiä suomalaiselle ruoka-apujärjestelmälle: miksi emme löisi kahta kärpästä yhdellä iskulla ja hyödyntäisi laajemmin hävikkiruokaa ja samalla tukisi ruokaköyhyydessä eläviä ihmisiä? Kyse on niin elintarvikejärjestelmämme ongelmista, kuin epävirallisesta sosiaalipoliittisesta avustustoimenpiteestäkin, joka voisi kuntien ja valtion niin päättäessä olla myös virallisempaa avustustoimintaa ja linkittäisi näin ruoka-avun perustuslain pykälään, jossa turvataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan.

Tanskalaisten ratkaisut poliittisella agendalla

Tanskalaisen ruokapankkitoiminnan keskeisenä tavoitteena on saada ruokahävikki ja ruokaköyhyys eurooppalaiselle poliittiselle agendalle, edistää poliittisia toimia ruokahävikin jatkokäytöstä ja lisätä poliittista tahtoa elintarviketoimijoiden ja ruokapankkien väliselle vahvemmalle yhteistyölle. Paikallislehti Nørrebro Bladetista löysin esimerkiksi paikallisen juuri virkaanastuneen ruoka-, maatalous- ja kalastusministerin kantamassa ruokaa asunnottomille.

Myös esimerkiksi Briteissä keskustelua aiheesta käydään jo laajemmin. Parlamenttitasolla asti on puhuttu siitä, miksi eräässä maailman rikkaimmista maista on leipäjonoja. Yli 130 000 ihmistä vaati aloitteella parlamenttiin keskustelua ruokapankkien tarpeesta brittiläisessä yhteiskunnassa – ja parlamentaarikot keskustelivat. Suomessa asia pyörii mediassa harva se päivä. Teemaa sivuttiin esimerkiksi vuoden 2013 aikana jopa yli 200 eri verkkouutisessa ja lukuisissa paperilehdissä sekä radio- ja tv-ohjelmissa. Eduskunnan suuresta salista ruoka-apu vaikuttaa kuitenkin pysyneen poissa muutamia sivuhuomautuksia lukuun ottamatta.

Suuria muutoksia voitaisiin tehdä logistiikkapuolella, viranomaisten tiukkoja elintarvikkeiden säilyvyysstandardeja ja säännöksiä jatkojakelusta löyhentämällä ja kulutusasenteiden muutoksella. Esitin tanskalaisille kysymyksen: Entä jos ruokahävikki saadaan minimiin, eikä jaettavaa ruokaa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville enää olisikaan? Vastaus kuului jotakuinkin näin: Ruokahävikki näyttää nykyisellään länsimaissa olevan markkinatalouden sisäänkirjoitettuja ongelmia: kun markkinoilla kilpaillaan sillä, kenellä on tarjota eniten ja aina, ja kaikesta on jatkuvasti ylitarjontaa, saamme kuulla lukuja ruokahävikin valtavista määristä jatkossakin.

Vaikka ruokahävikkiä saataisiin vähennettyä, on poisheitettävän ruoan määrä jatkuvasti niin suuri, että pääosin vapaaehtoisvoimin toimivat ruoan jatkojakelijatkaan eivät pysty kaikkea ylijäämäruokaa hyödyntämään.

Sain kutsun Tanskaan toistekin. Reissusta paljon oppineena varmasti vielä palaankin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Cenita Sajaniemi

"Suuria muutoksia voitaisiin tehdä logistiikkapuolella, viranomaisten tiukkoja elintarvikkeiden säilyvyysstandardeja ja säännöksiä jatkojakelusta löyhentämällä ja kulutusasenteiden muutoksella."
Hyvä pointti.
Logistiikasta vielä; kannatti rekoilla viedä näitä vehnäjauhopusseja jopa Pohjois-Suomeen? Aivan kuin kukaan ei osaisi ajatella!

Kyselin tästä Suomessa olleesta "ruoka"jakelusta Maa- ja Metsätalousministeriöstä v. 2010, jolloin minulle vastattiin, että paikkakunta voi itse päättää, ottaako ns.ruokatarvikkeita vaiko ei.
Minulle kerrottiin, että jako Turun seudulta tapahtuisi n. 2 kertaa vuodessa.... ja kaupunki/kylä yhteisö? saa päättää minkä verran tätä otetaan vastaan. Joillakin paikkakunnilla ei näyttänyt olevan varastointipaikkoja, joten kieltäytyivät mieluummin.
Toiset paikkakunnat sitten taas häveliäisyyssyistä eivät halunneet ottaa näitä paketteja vastaa . . . jotkut ottivat, mutta eivät ilmoittaneet siitä kunnan asukkaille. Kirkosta jaettiin heidän tietämilleen tarvitsijaperheille.

Tähän tarvitaan asennemuutosta.
Oletko tietoinen siitä, että Suomessa jaetut "ruokakassit" sisälsivät yhteensä n. 10 tarvikkeita, joista ainakin 4 kg oli jauhoja, sitten makaroonia ja näkkileipää.

Eräässä kaupassa saa x määrän makaroonia 1 eurolla, joten en ymmärrä kassin sisältöä.
Ylhäältäpäin paasataan, että on syötävä terveellisesti, mutta ruokaa tarvitseville jaetaan jauhoja.
Haluaisin nähdä mitä jokin ns. syrjäytytnyt (anteeksi ilmaisu) ehkä myös asunnoton, tai ainakin sellainen joilla ei ole keittiötä, valmistaa vehnäjauhosta itselleen ruokaa!!!!!!!!!!! Mielestäni koko juttu lähenteli hävyttömyyttä.

Suomessa tämä ei toiminut... tässähän voittivat vain jauhokauppiaat.

Nyt en puutu tietenkään esim. Hurstin toimintaan, joka ilmeisesti on onnistunut.

Miten tämän tanskalaisen malli onnistuisi? Ehkä pienempien ruokaosuuskuntien kautta.. ruokakauppiaista ja ravintoloista en tiedä . . ne säännökset.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Hyvä idea! Kunhan sitä ei käytetä syynä olla tekemättä muuta köyhien aseman parantamiseksi. -Tanskan tilanne on aika vaikea. Demarihallitus säästää ja leikkaa, leikkaa ja säästää. Maassa on kova työttömyys, ja ihmisiä on heitetty ulos osaksi maksetuista asunnoistaan, kun lainaa ei ole pystytty maksamaan. Tytöt eksyvät pornografiateollisuuteen ja prostituutioon elättääkseen itsensä vaikeina aikoina. Ilmapiiri on kiristyvät, ja köyhimmät syyttelevät toisiaan. Ruoka-apu auttaa kyllä, mutta ongelmaia on todella paljon, ja syitä on sekä maan sisällä että Euroopassa, ja niiden ratkaiseminen vaatii poliittisia muutoksia ja päätöksiä, ja sama koskee myös Suomea tietenkin. Ehkä EU-vaalit tuovat muutoksen tähän. -Mutta kattojärjestö Suomen vapaaehtoiselle ruoka-avulle olisi hyvä saada, ja saada työ vähän organisoidummaksi ja taata, että se toimii sillä tasolla, kuin pitäisi.

Käyttäjän lasseneponen kuva
Lasse Neponen

Suomessa vastaava julkinen hanke toteutettaisiin Kok, SDP & Keskustalaisittain niin, että vastuutahoksi määrättävän sosiaaliministeriön tulisi valita toteuttava yritys kilpailutuksen kautta, koska "niin se on taloudellisinta ja saadaan asiaan parasta osaamista".
Kilpailutuksella valittu toimija saisi monopoliaseman ja hiljalleen yhä suurempi siivu varoista kulkeutuisi harvojen taskuihin itse ruohonjuuritason toiminnan jäädessä kehittymättä.
Seuraavassa kilpailutuskierroksessa (2-5 vuoden päästä) tämä ensimmäisellä kieroksella valittu olisi ainoa varteenotettava ja kritterit täyttävä vaihtoehto ja ministeriön ainoana keinona olisikin vain tiukentaa asetettavia kriteerejä rahojen ohjautumiseksi enemmän haluttuun toimintaan.

Ja ylläoleva on ollut alati yleistyvänä käytäntönä julkishallinnossa (sen kaikilla eri osa-alueilla) vuodesta 1995 alkaen.

Pentti Järvi

Viime sunnuntaina kaupan tyttö lastasi kärryyn kinkkuja ilmeisesti poisheitettäviksi. En viitsinyt häntä vaivata kysymällä, minne ne heitetään.

ps. tässä blogissa on ennakkotarkastus, mikä ei ole keskustelulle hyväksi.

Michael Perukangas

En ole sellaisessa asemassa, että voisin puhua Marian puolesta, mutta US:n blogeihin tuleva kommentointi on sen verran vaihtelevaa asiassapysyvyydeltään, että jos kaiken julkaisee, kommentointia voi olla vaikea seurata, jolloin taas koko foorumin suosio kärsii. Mitä enemmän aiheen vierestä meneviä kommentteja tulee, sitä harvempi asiallinen keskustelija viitsii blogia seurata. Siksi ennakkotarkastus on mielestäni välttämätöntä. Marian blogia aiemminkin seuranneena, tiedän, että asiassa ei olla aina maltettu pysyä, ja joillekin nuori, fiksu nainen on mahdotonta ottaa asiallisesti.

Cenita Sajaniemi

Jos kansalaispalkan lisäksi saisi ruuan, kuvittelisin että kansalaisilla olisi mahdollisuus suurempiin tai pienempiin keksintöihin, jotka edesauttaisivat maan ja kansalaisten kehittymistä positiiviseen suuntaan.
Tutkimus... jatkuva "paniikki" rahattomana aiheuttaa aivojen degeneroitumista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hyvä aihe. Ilo huomata, että Vihreät eivät ole tyystin unohtaneet juuriaan. :)

Kannattan ideaa lämpimästi.

Käyttäjän lasseneponen kuva
Lasse Neponen

Jos katsoo tuoreimpia hallintobyrokratian käytännön toimia, niin seuraavassa vaiheessa tulee vapaaehtoinen järjestötyö verotuksen piiriin ja verotarkastajat tekemään pistotarkastuksia. Nythän jo omakotirakentajan tulee ilmoittaa ystäviltään ja sukulaisiltaan saama talkooapu verottajalle ja erilaiset palveluiden vaihtoringit ovat suurennuslasin alla. Naapuriavusta siirtyminen lähimmäisten auttamiseen vaatisi varmaankin jo erinäisiä muodollisia pätevyyksiä jne jne.
Suomessa täytyy toimia kaikessa hyvin matalalla profiililla, ettei siitä aiheudu epätoivottuja seuraamuksia ja tämä vastannee kirjoittajan kysymykseen "miksei näin voitaisi toimia myös Suomessa ?".

Marika Ericson

hyvältä kuullostaa tuo ympäristönäkökulman eli ruokahävikin ja ruokaköyhyyden yhtälö ja vielä organisoituna ja rahoitettuna. Itseäni on aina kiusannut tuon EU-kassin sisällön kummallisuus, mutta myös se, että omalla paikkakunnallani ruoka-avun jakajat ovat näitä keskenään kinaavia uskonnollisia yhteisöjä, jotka jakavat ruokaa saarnojensa jälkeen niihin kytkettynä. Yhtymäkohtaa ei ole mitenkään viralliseen sosiaalitoimeen. Kaupungin toiminta-avustuksen jakamisen aikaan kinataan taas taustahenkilöiden poliittisesta suuntauksesta ja linssiluteet käy näyttäytymässä pisteiden keruumatkalla heidän tilaisuuksissaan. Tanskalaisten tielle siis tässä asiassa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kansantallouden toiminnan kannalta olisi selvästi tuottavampaa ja hyödillisempää, että vähävaraisille jaettaisiin hyväntekeväisyysalmujen sijaan kunnollinen perustoimeentuoturva. Se olisi myös henkisesti pitkällä aikavälillä kannattavampaa.

Meillä voi olla vain joko hyväntekeväisyysyhteiskunta tai hyvinvointiyhteiskunta, ei molempia.

Käyttäjän mariaohisalo kuva
Maria Ohisalo

Hei Jouko,

kiitos kommentistasi. Olen kanssasi samaa mieltä ja myös hyvinvointivaltion vahva puolustaja. Ruoka-avun tarpeessahan kyse on juurikin perusturvasta, asuntopolitiikasta ja esim. tulojen ja menojen kohtaamattomuudesta.

Melko moni tunnustaakin, että hyväntekeväisyyteen perustuva ruoka-apu on itse asiassa vastoin hyvinvointivaltion perusajatusta, vaikka se tärkeä apu monelle onkin. Ruoka-avun vakiintumisen ja laajentumisen on kuitenkin annettu tapahtua. Sen sijaan, että julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen rinnalle syntyy laajamittaisia epävirallisia avun muotoja, kannattaa perustuslain kirjausta puolustaa. Siirtymä hyvinvointivaltion ajatuksesta kohti hyväntekeväisyysvaltiota ei ole kilpailukykyvaltti eikä kestävää politiikkaa. Tasa-arvosta ponnistaa tuuria paremmin.

Silti meillä on tämä ylijäämäruoankin ongelma, johon on herätty kunnolla vasta viime aikoina. Suomen Kuvalehti uutisoi juuri, että joulun jälkeen kaupoilta tuli lähes kaksi miljoonaa kiloa ylijäämäruokaa. Suuri osa siitä päätynee kaatopaikalle. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/joulun-jal...

Meidän pitääkin miettiä keinoja, joilla ratkaista uusia ja monia ongelmia yhtä aikaa.

Reijo Blomberg

No eihän tämä ole uutta Suomessa, Espoossa Hyvä arki on harjoittanut tätä toimintaa usean vuoden ajan. Lisäksi Pelastusarmeija ja Veikko Hursti. Sitten viime elokuussa vierailimme esim. Seinäjoen seurakunnan ruokapankissa. Espoossa esim. Espoonlahden seurakunta jakoi 18 224 ruokapakettia, jotka saatu paikallisista liikkeistä (lähinnä K kaupat)Espoonlahdessa jako on 6 päivänä viikossa seurakunnan vapaaehtoisten toimesta.
Myös Eu ruoka-avustuksia on jaettu seurakuntien toimesta. Eli kannattaisi tutustua myös suomalaisiin ruokapankkeihin.

Käyttäjän mariaohisalo kuva
Maria Ohisalo

Hei Reijo,

kiitos kommentistasi. Lähiaikoina tulee ulos viime syksynä tekemämme selvitys Raha-automaattiyhdistykselle nimenomaan suomalaisen ruoka-avun organisoinnista ja käynnissä on laajempikin hanke, jonka tuloksia tulee tämän vuoden lopulla ulos. Eli, perehdytty on ja jatkuvasti enemmän tutustutaan :)

Se ero Tanskan ja Suomen välillä on, että myös mainitsemasi toimijat toimivat pitkälti yksin. Tanskan mallissa tämä ruokapankki toimii välikätenä, joka hakee ja vie ruokaa, kun Suomessa hyväntekeväisyysjärjestöt miltei kaikki järjestävät itse kuljetukset kaupoista ja jakavat sitten ruoan. Siis jokainen itse ja erilaisin paikallisin sopimuksin. Valtavaa synergiaetua saataisiin, jos yksi taho hoitaisi logistiikan ja hyväntekeväisyysjärjestöt voisivat keskittyä ruoanjakoon ym. palveluihin (neuvonta, ohjeistus, muu apu). Erityisesti paikalla pitäisi olla kuntien sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia, jotka auttaisivat ihmisiä takaisin 'virallisen' avun piiriin ja työmarkkinoille.

Helena Lepistö

Meillä K-Supermarket Rosmariinissa Raumalla hävikit annetaan Rauman Seudun työttömille jotka jakavat niitä eteenpäin.

Käyttäjän tarjacronberg kuva
Tarja Cronberg

EU-maat ja Euroopan parlamentti pääsivät sopuun EU:n ruoka-avun säännöistä viime vuoden lopulla. Vihreät vaativat uudistuksessa, että EU:n ruoka-apua voi jatkossa saada myös ylijäämäruoan jakeluun. Tämä saatiin kuin saatiinkin mukaan uusiin sääntöihin, jotka ovat voimassa jo nyt vuoden alusta.

Eli EU:n tukea voi saada nyt vastaaville hankkeille Suomessa ja muissakin EU-maissa. Tärkeä voitto, joka vähentää nälkää ja ruokahävikkiä kustannustehokkaasti.

http://www.vihreat.fi/blogit/tarja-cronberg/vihrea...

Toimituksen poiminnat