Maria Ohisalo Köyhyyden torjunta on politiikan tärkein tehtävä!

Harrastus jokaiselle nuorelle!

Näin linjaa Helsingin strategiaohjelma vuosille 2013-2016. Keväällä 2013 helsinkiläisnuoret, virkamiehet ja -naiset ja poliittiset päättäjät tapasivat nuorisoasiainkeskuksen järjestämässä Päättäjämiitissä ja keskustelivat Helsingin kehittämisestä kaikille paremmaksi paikaksi. Päättäjämiitti on osa nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruutia.

 

Osallistuin ryhmään, jossa keskusteltiin nuorten vapaa-ajasta, liikunnasta, nuorisokulttuurin paikoista ja "hengailupaikoista". Eräänä nuorten toiveena oli, että tarjolla olisi enemmän tiloja, joissa heillä olisi mahdollisuus järjestää omaehtoista liikuntaa, kokeilla uusia lajeja ja viettää aikaa yhdessä. On muistettava, että kaikki nuoret eivät ole mukana liikuntaseurojen toiminnassa, vaan muitakin väyliä tekemiseen tarvitaan. Nuorten omasta aloitteesta onkin käynnistynyt esimerkiksi Asemanseudun liikuntahanke, jossa nuoret kokeilevat joka toinen viikko uusia lajeja ja yhdellä nuorella on aina vastuu kerran järjestämisestä. Nuorisoasiainkeskus tukee toimintaa rahallisesti.

 

Päättäjämiittipäivän ideana oli, että päättäjät ja eri virastojen työntekijät tekisivät lupauksia siitä, mitä aikovat tehdä keskustelluille asioille. Nyt puoli vuotta myöhemmin kokoonnuimme RuutiExpoon 8.11. käymään läpi annettuja lupauksia.

 

Omani kuului näin:

"Maria Ohisalo (Vihr.) lupaa viestiä nuorisolautakunnalle nuorten toiveista harrastus- ja liikunta-asioissa. Maria Ohisalo kehittää yhteistyötä NK:n, Kulken, Opevin ja Livin kesken, että saadaan liikunta- ja harrastustiloja aktiiviseen käyttöön."

 

Syksyllä 2012 kunnallisvaalimainoksissani kirjoitin muun muassa: “Kaupungin koulujen ja virastojen ilta- ja viikonloppukäyttöä on lisättävä.” Syksyn kaupungin budjettineuvotteluihin evästimmekin nuorisolautakunnan kahden muun jäsenen Timo Kontion (sdp) ja Vesa Korkkulan (vas) kanssa omia valtuustoryhmiämme nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän työn turvaamisen tärkeydestä. Tähän liittyen ehdotimme myös nuorten harrastustoiminnan tukemiseen lisäresursseja nuorisoasiankeskukselle. Budjettineuvotteluista kuului uutisia, joiden mukaan vuodelle 2014 saatiin nuorisoasiainkeskuksen järjestämään nuorten harrastustoimintaan lisärahaa 90 000 €. Liikuntavirasto on aiemmin saanut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman rahoja 400 000 € EasySport- ja FunAction -toiminnoille. Nyt näiden rahoitus laski 220 000 euroon. Kulttuurikeskus sai myös 90 000 € ja virastot päättävät lähiaikoina yhdessä näiden rahojen käytöstä.

 

Nyt jos koska on paikka vaikuttaa siihen, että jokaiselle nuorelle todella löytyisi harrastus. Raha ei ratkaise kaikkea, vaan ennen kaikkea tarvitaan toimivaa yhteistyötä eri virastojen välille, tyhjät tilat käyttöön, lisää matalan kynnyksen liikuntatoimintaa ja nuorten omaehtoisen tekemisen ja harrastamisen tukemista. Keskustelu tyssää liian usein siihen, että nuoret eivät esimerkiksi voi käyttää tyhjinä olevia liikuntatiloja iltaisin, koska paikalle pitää palkata joku vahtimaan toimintaa. Entä jos kouluttaisimme nuoria tekemään tämä itse ja tarjoaisimme samalla heille töitä?

 

Muun muassa seuraavia hyviä uusia asioita liikunnan saralla on jo käynnissä: Kampin liikuntakeskukseen ollaan kehittämässä nuorille omaa vapaata vuoroa, siitä kiitokset liikuntavirastolle ja -lautakunnalle. Nyt saaduilla rahoilla voidaan myös turvata FunAction-toiminta, jota toteuttavat liikuntaviraston ammattilaiset yhdessä eri lajitähtien kanssa.  Liikuntavirasto, tilakeskus ja nuorisoasiainkeskuks suunnittelevat yhdessä uutta hallia mm. skeittaajille ja bmx-pyöräilijöille.

 

RuutiExpossa oli 4520 kävijää, se kertoo jotain siitä, että me kaupunkilaiset, ja erityisesti nuoret, haluamme vaikuttaa yhteiseen kaupunkiimme. Nuorisoasiainkeskuksen työntekijöiden omistautumista työlleen ja todellista halua tehdä Helsingistä nuorille parempi paikka täytyy kiittää. Suosittelen Päättäjämiitin ja RuutiExpon kaltaisia tapahtumia kaikille, joiden mielestä palvelujen käyttäjät, ihmiset itse, ovat parhaita asiantuntijoita palveluiden kehittämisessä.

 

***

Aiemmasta blogistani lainattua: Maailman terveysjärjestö WHO:n keväällä ilmestyneen koululaistutkimuksen mukaan suomalaislapset liikkuvat maailman mittakaavassa melko hyvin. Raportista kävi kuitenkin ilmi, että suomalaisnuoret erottuivat tutkimuksessa ensimmäistä kertaa kielteisesti sosioekonomisten terveyserojen suhteen. Toisin sanoen, ensimmäistä kertaa voitiin kansainvälisestikin vertailtuna todeta, että perheen taloudellinen tilanne on Suomessa selkeästi yhteydessä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Paremmin toimeentulevien perheiden lapset siis liikkuvat selvästi enemmän, kuin heikommin toimeentulevien perheiden lapset. Maamme hallitusohjelmassa terveyserojen kaventaminen on osa ohjelman ensimmäistä kärkitavoitetta köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisestä. Hallitus päättikin aiemmin perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta, jossa lisättiin koululaisten pakollisia liikuntatunteja, tarkoituksena tukea aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kaikille nuorille. Liikuntamahdollisuuksiin panostaminen pitäisikin nähdä sijoituksena hyvinvointiin ja ennaltaehkäisyyn, ja ennaltaehkäisyn taas on nähty tulevan monessa suhteessa korjaavia toimia halvemmaksi.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat